tuossa 60 luvun kuurakettien seinärakenne ja eristysmateriaalista kyselen että:
mikä oli se "eriste" siellä välissä ja sen "paksuus" kun 270 asteen pakkasen kesti...pitäs itekki hommata kun autotalliin pitää saada matalaenergistä villaa tai jotain samantyylistä kun apolloilla oli...
mikä oli se "eriste" siellä välissä ja sen "paksuus" kun 270 asteen pakkasen kesti...pitäs itekki hommata kun autotalliin pitää saada matalaenergistä villaa tai jotain samantyylistä kun apolloilla oli...
Vastaukset 17
Vanhimmat
ennen tuollanen niskaan niin tarkenet ilman:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/d6/Iss009e29620.jpg
Kuulennoilla alukset olivat suurimman osan ajasta auringonpaisteessa, ja vain pienen osan ajasta auringon/kuun varjossa, eli isompi ongelma oli liiallisen lämmön eristäminen ja poistaminen. Se hoitui esimerkiksi alusta pyörittämällä. Joissain erikoistilanteissa, esimerkiksi epäonnisella Apollo 13 -lennolla, auringon lämmityksen ja varjopuolen viilennyksen yhteissumma saattoi olla olosuhteiden takia hieman siellä kylmemmällä puolella, mutta ei todellakaan -270 astetta vaan ihan ihmisen kestokyvyn rajoilla, koska astronautit siitä selvisivät.
Kuun pinnalla lämpötila vaihtelee yön ja päivän välillä noin haarukassa -200 ... 130 astetta, keskiarvon ollessa noin -20 astetta.
Eli ei mitään ihmeellistä, eikä mitään tarvetta idioottimaiseen salaliittohörhöilyyn.
Tämä on muuten salaliittopalsta, eikä tänne ajatelmia heittäessään ole pakko olla hörhö.
Vastaa sinä pöllö nyt vain aloittajan asialliseen kysymykseen että mikä oli eristysaineena raketeissa ja moduleissa.
Joku viisaampi voi sitten hieman laskea pitääkö höperehtimisesi lämpötiloista paikkaansa ja oliko eristysaine riittävä edes teoreettiseen kuussakäyntiin.
Yö ja päivä kestää kuussa pariviikkoa, ole siinä 130 asteen saunassa paripäivää.
Ihmisen oleskelulämpötila on kovin kapea sektori siitä miten lämpötila vaihteli kuussa.
Sen säätöjen automatisointi ei ole yksinkertainen asia. Samoin kuussakävelijöiden hengitysilman pitäminen vakiona noilla varusteilla.
Avaruuspuvun sisällä pitää olla ylipainetta enemmän kuin polkupyörän eturenkaassa ja näin puku jäykistyy sormenpäät mukaanlukin.
Kosteus on avaruuspuvun sisällä myös ongelma.
Muutamassa tunnissa kosteutta syntyy n. 1litra ja se kastelee ihon ja vaatteet.
Apollo kuulaskeutujasta yksityiskohtaista tietoa, mm. lämpöeristyksestä s. 7.
https://www.hq.nasa.gov/alsj/LM04_Lunar_Module_ppLV1-17.pdf
Tuo oli hyvä, kiitos kekke, joskus olet kyllä asiallinen!
tuossa sivulla 7 viestin linkissä ei ollut seinämäpaksuuksia eikä rakennekuvia eristeistä....hmmm....ainoastaan selitystä jostakin "hi tech" teipistä :D
nooh, jos se on salaista materiaalia se seinärakenne sitten ja sen käyttäytyminen avaruusolosuhteissa...saattaa kondenssio vettä tulla pikkasen kun kylmä ja lämmin kohtaa...tsäp....sähköt meni...we are problen o-ou.
mutta leikki sikseen, eristyksen ja lämmön/kylmän johtavuuden on oltava erittäin hyvä, no tietenkin jos on 2metriä paksu seinä niin sitten...mutta luulen että oli 50mm??
300 mm tyhjiötä vastaa 20 metriä villaa.
tehdään reikä ulkoseinään niin saadaan tyhjiö seinien väliin.
Niih
tuon s.7 eristyksen rakene on todella over-kill, tiedäkö kuinka tehokas tavallinen alumiini foolio on?
Itse olen kokeillut peitä koko ikkunan kesällä, huonen lämpötila on useita astetta matalampi sen jälkeen, voit esm laitta yhden hellan laata kuutosella kunnes se alaa hehkua, tulet huomamaan että säteilyä tuntuu jopa 2 metrin päästä naamassa, sit peität yhdellä folio kappaletta ja voit pidä käden sentin päässä hehkuva laatasta, ei tuntu miltään, olen koekilut joten tiedän kyllä.
Joten citarin vaan ostamaan fooliotta ja tää ei ole mitään foolihattu pilaa.
Miten tulee tuon Mylar kalvo niin se on muovikaltainen kalvo jonka lämpökestävys on useita sataa astetta, tätä käytetään muuntajien valmistukseen ym elktroniikka teollisuuden ja muita aloja... mutta tuossa pdf puhutaan "metalized", mutta josta puhuin jo niin voit tehdä sen kun käytät alumiini fooli erokseen eik tarvitse olla "metalized", ja Inconel on tavallinen korkealaatuinen metalli seos, niitä on eri laatuja, esim voida käytä autopakoputkeen moottorin lähellä jossa lämpötila on korkea, yleensä virittäjä käyttää tätä, ei siinä mitään salaista vaan vähemmän teknillisille ihmisille vähän outoja, minulle ei.
Sun tallin varteen voit kokeila ensiksi yksi kerros fooliota ja yks kerros senttin paksu frigoliitti levyä jota varmasti löytyy raksamiesten liikestä, se on niin tehokasta että tulet huomamaan eroa, tallista tulee termospulloa. tulisi vaan muista että fooliot ei päästä kosteutta läpi joten saat ottaa senkin huomioon.
Niin, eränä talvena pidin fooliot siinä ikkunan edessä, vaikka huonessa on 23 astetta ikkunassa ole kertynyt paljon kosteutta ja paksu jää tuli,tehokasta on!
ai niin, pieni varoitus jos ajot kokeilla tuon hella-foolio temppun, ää missään koske itse fooliotta muuten poltat kunnollaan, juttu on näin että metalli johta lämpöä hyvin, mutta hyvin kiiltävä pintä vähentä lämpösäteilyn todella hyvin
Eipä tullut kuin ympäripyöreätä älytöntä selitystä kuumodulien eristyksistä.
Jos eristys olisikin jollain ilveellä saatu asianmukaiseksi olisi ongelmaksi muodostunut kondensiovesi joka ilisi taasen vaatinut ilmanvaihdon. Kaipa kuu- ukoilla oli siellä sitten vain lautasventiili joka on kyllä tehokas.
Jos noin tehokas eristysaine olisi olemassa niin siitä tietysti aloittajakin saisi kunnon kamat autotalliinsa. Nyt joutuu tyytymään 100 mm:n villaan seiniin ja 200 mm:n villaan katossa. Minimissään.
voihan sitä kysästä k-raudasta silleen että"pitäs saaha samaa fylliä autotalliin mitä oli kuumoduulissa!....vois myyjä olla ihmeissään ja sanoa " ai tarkoititko sitä hoaxia? "
:=)
Kun gastronautti lähti nauttimaan ulkonaolosta piti kaikki olmanpaine päästää pois kuumodulista sillä siinä ei ollut paineentasauseteistäkään.
Ja kaikki pöly kulki mukana kun mentiin sisään.
Miten kuussa käytettyjen asujen sähköisyys estettiin sillä muuten varusteet olivat kuin pölynkeräimet.
Missä on nyt Lukkijurpo kaikessa viisaudessaan !!!!!!!??????????
myytti murrettu!
tuossa on puhetta seinäpaksuudesta ja materiaalista...
http://nssdc.gsfc.nasa.gov/nmc/spacecraftDisplay.do?id=1969-059A
jaa-a