Me elämme vaikeata aikaa. Ihmiset soittavat jopa itkien ja kysyvät: ”Mistä tietää, mikä opetus on raitista ja mikä on eksytystä? Kuka saarnamies on Jumalan lähettämä ja kuka ei?”
Näihin kysymyksiin haluan antaa joitain käytännönläheisiä neuvoja.
Mitä Raamattu sanoo eksytyksistä?
”Ja niinkuin Jannes ja Jambres vastustivat Moosesta, niin nuokin vastustavat totuutta, nuo mieleltään turmeltuneet ihmiset, jotka eivät uskonkoetuksissa kestä.” (2 Tim. 3:8)
Miten he vastustivat Moosesta? He tekivät taioillaan kaikki samat ihmeet kuin Mooses ja saivat Faraon eksymään.
”Nämä Egyptin tietäjät tekivät samoin taioillansa:he heittivät kukin sauvansa maahan, ja ne muuttuivat käärmeiksi. Mutta Aaronin sauva nieli heidän sauvansa. Ja faraon sydän paatui, eikä hän kuullut heitä.” (2 Moos. 11-13)
”Niinkuin Jannes ja Jambres vastustivat Moosesta”, samalla tavalla – tekemällä ihmeitä – vastustetaan totuutta myös tänään.
Ihmeet eivät ole ainoastaan todistuksia Pyhän Hengen voimasta, vaan ne voivat olla myös todistus sielunvihollisen toiminnasta. Ihmeet ovat tässä ajassa ase myös sielunvihollisen kädessä. Raamatun sana täyttyy keskellämme tänään.
”Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'
Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.” ( Matt. 7:23)
On siis mahdollista tehdä voimallisia tekoja, profetoida ja ajaa ulos jopa riivaajia, vaikka lähettäjänä ei ole Jumala. Ja vaikka Jeesus ei ole koskaan heitä tuntenut omikseen.
Tärkeätä ei ole se, että me sanomme tuntevamme Jumalan, vaan että Jumala sanoo tuntevansa meidät. Hän tuntee omakseen ihmisen, joka on antanut elämänsä Hänelle ja seuraa Jeesusta vilpittömällä sydämellä. Joka on todellinen Jeesuksen opetuslapsi.
”Sillä semmoiset ovat valheapostoleja, petollisia työntekijöitä, jotka tekeytyvät Kristuksen apostoleiksi. Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi. Ei ole siis paljon, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen.” (2 Kor. 11:14)
http://www.onewaymission.fi/index.php/opetusta/luettavaa/481-kuinka-tunnistaa-eksytys
Näihin kysymyksiin haluan antaa joitain käytännönläheisiä neuvoja.
Mitä Raamattu sanoo eksytyksistä?
”Ja niinkuin Jannes ja Jambres vastustivat Moosesta, niin nuokin vastustavat totuutta, nuo mieleltään turmeltuneet ihmiset, jotka eivät uskonkoetuksissa kestä.” (2 Tim. 3:8)
Miten he vastustivat Moosesta? He tekivät taioillaan kaikki samat ihmeet kuin Mooses ja saivat Faraon eksymään.
”Nämä Egyptin tietäjät tekivät samoin taioillansa:he heittivät kukin sauvansa maahan, ja ne muuttuivat käärmeiksi. Mutta Aaronin sauva nieli heidän sauvansa. Ja faraon sydän paatui, eikä hän kuullut heitä.” (2 Moos. 11-13)
”Niinkuin Jannes ja Jambres vastustivat Moosesta”, samalla tavalla – tekemällä ihmeitä – vastustetaan totuutta myös tänään.
Ihmeet eivät ole ainoastaan todistuksia Pyhän Hengen voimasta, vaan ne voivat olla myös todistus sielunvihollisen toiminnasta. Ihmeet ovat tässä ajassa ase myös sielunvihollisen kädessä. Raamatun sana täyttyy keskellämme tänään.
”Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'
Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.” ( Matt. 7:23)
On siis mahdollista tehdä voimallisia tekoja, profetoida ja ajaa ulos jopa riivaajia, vaikka lähettäjänä ei ole Jumala. Ja vaikka Jeesus ei ole koskaan heitä tuntenut omikseen.
Tärkeätä ei ole se, että me sanomme tuntevamme Jumalan, vaan että Jumala sanoo tuntevansa meidät. Hän tuntee omakseen ihmisen, joka on antanut elämänsä Hänelle ja seuraa Jeesusta vilpittömällä sydämellä. Joka on todellinen Jeesuksen opetuslapsi.
”Sillä semmoiset ovat valheapostoleja, petollisia työntekijöitä, jotka tekeytyvät Kristuksen apostoleiksi. Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi. Ei ole siis paljon, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen.” (2 Kor. 11:14)
http://www.onewaymission.fi/index.php/opetusta/luettavaa/481-kuinka-tunnistaa-eksytys
Vastaukset 7
Vanhimmat
1) Luopuminen alkuperäisestä tulkinnasta
Eksytykset saapuvat ystävällisyyden ja ymmärtäväisyyden asuun kietoutuneina antaen Jumalan sanalle alkuperäiseen tarkoitukseen nähden päinvastaisen tulkinnan. Tämä käy ilmi jo aivan Raamatun ensimmäisiltä sivuilta käärmeen puheesta. Ensinnäkin käärme kertoi Eevalle, että Jumala on olemassa. Senhän toki Eeva tiesi ennestäänkin. Toiseksi käärme myönsi senkin, että Jumala on puhunut eli ilmoittanut tahtonsa ihmisille. Tämänkin Eeva tiesi entuudestaan todeksi. Näin käärme liittyi siihen, minkä ihminen tiesi entuudestaan todeksi. Kiusaus alkoi yhteisesti oikeaksi ja tosiksi havaittujen asioiden toteamisella. Yhteyden silta oli syntynyt. Huomammeemme näin, ettei eksyttäjä aina valehtele, vaan pitäytyy totuuteen silloin, kun se hänelle sopii. Vasta kiusauksen kolmannessa vaiheessa alkoi eriytyminen Jumalan ilmoituksesta. Käärme varoi kohdistamasta hyökkäystä suoraan Jumalaa vastaan. Hyökkäys olikin sitä, että Jumalan sana tulkittiin uudella tavalla. ”Ette te kuole” sanoi käärme, kun Jumala oli sanonut ”Sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma.” Kuolema ei tarkoittanutkaan kuolemaa eikä kielto kieltoa. Sen sijaan ne tarkoittivat jotakin muuta, jotakin epämääräisempää. Hyökkäys kohdistui ilmoituksen oikeaan ymmärtämiseen. Näin toimien käärme sai ihmisen luopumaan alkuperäisestä ja oikeasta tulkinnasta. Näin Jumalan sanan selvä ohje oli pantu syrjään ja ihmisen tunteet ja päätelmät olivat astuneet sijaan.
2) Ihmisen korottaminen
Meissä ihmisissä piileviä voimavaroja, luontaista hyvyyttä ja ns. inhimillisyyttä korostava julistus on yksinkertaisesti valhetta ja vie kovaa vauhtia kohti syvyyden kuiluja. Raamatun mukaan oma vanhurskautemmekin, eli se mikä meissä on parasta, on Jumalan silmissä tahrainen vaate. Omilla ponnisteluillasi et saa niistä milloinkaan puhtaita. Ainoa puhdistusaine on Karitsan veri.
3) Vain meillä totuus -mieliala
Moni uskonnollinen järjestö katsoo ainoana omistavansa totuuden. Pelastuksen kerrotaan olevan mahdollinen ainoastaan liikkeeseen kuulumalla.
4) Valheiden piilottelu
Yleensä järjestöissä ei saa ääneen ilmaista epäilyksiään edes asioita selvittääkseen. Mahdollisesti voit mennä papin luo, muttet luultavasti saa kunnon vastauksia. Sinua kielletään myös suoraan tai epäsuorasti lukemasta materiaalia, joka ei ole ”kohottavaa” tai ”uskoa edistävää”, toisinsanoen sellaista materiaalia, joka kritisoi tai jopa kyseenalaistaa kirkon tai sen johdon, tai joka voi saattaa ne vähintäänkin epäedulliseen valoon. Myöskään järjestön ulkopuoliset kristilliset tilaisuudet eivät ole sallittuja. Joissain järjestöissä (kuten Vartiotorni Seurassa) jopa opetetaan petollisesti, ettei tavallinen seurakuntalainen edes voi ymmärtää Raamattua oikein yksin ilman apua.
Totuuden etsiminen tulisi kuitenkin olla kristityn tärkeimpiä tehtäviä. Ja jonkin järjestön julkaisema kirjallisuus ei riitä Jumalan tuntemiseen; Kirjoituksissa kun on yhtä ja toista vaikeatajuistakin, mitä tietämättömät ja epävakaat vääristelevät [2. Piet. 3:15...16]. Jokaisen tulisi huolehtia omasta uskostaan ja tarkistaa, onko meille tähän asti tarjottu olematonta kangasta, niinkuin H.C. Andersenin sadussa "Keisarin Uudet Vaatteet", vai olisiko jossakin tarjolla sitä oikeaa kangasta. Totuus kestää koettelua. Ainoastaan valheita pitää suojella ja piilotella.
5) Aitoa jäljittelevä osittaisuus
Eksytykseen liittyy aina aidon jäljitteleminen. Siihen kuuluu pyrkimys näyttää ja kuulostaa aidolta. Eksytys tulee siis vain osittaisena Jumalan tahdon vastustamisena. Jos se kohdistuisi kaikkeen siihen, mitä Jumala on ja edustaa, ei siihen kukaan lankeaisi. Eksyttäjät korostavatkin kovasti järjestöjensä kristillisyyttä, raamatullisia viitteitä ja uskoa Jeesukseen. Ensivaikutelmaltaan järjestöt saattavat vaikuttaa melko tavallisilta hyvää tekeviltä tahoilta siinä missä monet muutkin.
Nöyryys on viisautta
Hengellinen viisaus ei ole koskaan ihmisestä lähtöisin. Vain nöyrä voi saada tuota salattua ilmestystietoa Pyhältä Hengeltä. ”Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä.” (2 Piet. 1:20)
Olen kuullut monen vakuuttavan: ”Olen aivan varma, että olen raamatullinen ja siksi varmasti oikeassa.” On toki hyvä, että ihminen on itse asiastaan varma, sillä jos ei itsekään ole varma siitä, mitä puhuu, on parasta olla hiljaa.
Kerran eräs ystäväni oli tulkkaamassa amerikkalaista puhujaa. Jossain vaiheessa saarnaansa puhuja alkoi huutaa kovalla äänellä. Ystäväni seurasi sivusta hänen muistiinpanojaan ja huomasi, että juuri siinä paikassa oli tekstin sivuun kirjoitettu: ”Korota äänesi, perustelut hataria.” Mies ei itsekään uskonut sitä, mitä julisti.
On tärkeää, että itse uskomme sen, mitä puhumme, mutta se ei tarkoita vielä sitä, että Jumala on kaikesta samaa mieltä kanssamme. Joka sanoo olevansa erehtymätön, on jo itse asiassa mennyt harhaan.
”Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme.” (Jaak. 3:2) Tämä teksti on kirjoitettu erityisesti opettajille. Ainoa, joka ei koskaan mennyt harhaan, oli Jeesus Kristus.
”Tietomme on vajavaista.” (1 Kor.13:9) Meidän tietomme on vajavaista, ja siksi kannattaa säilyttää aina tietty nöyryys.
Raitista sanaa on hyvä lukea ja kuunnella.