Mannerheim pelkäsi lentokoneita

Oletko tyhmä? Mannerheimin sotilasopit oli saatu 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alusta. Lentokone oli niin uusi keksintö ettei vanhan sotilasopin upseerit sitä oiken edes tajunnutkaan. Myöskin panssariase oli uusi keksintö.
Mannerheim oli saanut ajalleen tyypillisen venäläisen ratsuväen koulutuksen!!!

Kai nyt senverran historiaa tunnet, että Mannerheim oli vanhan keisarillisen Venäjän armeijan upseerikoulutuksen saanut. Suomi oli vuoteen 1917 saakka osa Venäjän keisarikunnasta eli oli sen autonominen suuriruhtinaskunta.

Kun Suomi itsenäistyi, osa ylemmästä upseeristosta sai sotilaskoulutuksen Saksassa (jääkärit). Saksalainen ja venäläinen sotitlaskoulutus erosi jonkinverran toisistaan. Tämä "koulutus ja kulttuuri" erojen fakta on huomioitava kun arvioidaan Mannerheimin toimintaa sotilaskomentajana.

Lyhyesti: Mannerheimin sotilasopit olivat osin vanhentuneita. (ei voida sanoa vääriä). Sodankäynti oli jo 1:ssä ja 2:ssa maailmansodissa muuttunut jota "vanhan ajan" koulutuksen saaneet eivät aina hallinneet. Mannerheim ei ollut ilmavoimaupseeri eikä ollut panssarisodan asiantuntija.
Aika muuttuu myös sodankäynnissäkin. Uudet ajat vaatii komentajilta paljon enemmän kuin vain ratsuväen koulutuksen.

"Eikä koskaan oppinut ymmärtämään niiden merkitystä sodankäynnistä. Hitlerin syntymäpäivävierailun vastavierailulle Marski vietiin junalla koska hän ei lentokoneeseen uskaltautunut. Helsingin ilmapuolustus onnistui hänen tietämättään, Kuhlmeyn tänne hankki siviili Ryti."

Paljon on mahdutettu valeita lyhyeen tilaan. Ammattityötä!!

Mannerheim käynnisti ilmavoimien toiminnan -18 ja nykyaikaisti ne 30-luvulla.

Hän matkusti aika paljon lentokoneella, tosin tavarapaljoutensa takia mieluummin laivalla.

Vierailulle Saksaan ja takaisin heinäkuussa -42 M. matkasi Hitlerin Condorilla.

Helsingin ilmapuolustuksen kehittämistä M. valvoi kuten kaikkea muutakin.

Osasto Kuhlmey siirrettiin Suomeen Marskin jo 12.6. 44 esittämällä pyynnöllä.

Asioiden seuraaminen mielenkiinnolla ei ole samaa kuin niistä saatu käyttökokemus. Sotateknologiaa voi seurata vaikka ei niistä sotavälineistä saisikaan käyttökokemuksia.

Hitler oli 1. maailmansodan veteraani ja jalkaväen korpraali. Mutta hänen tietonsa ja sotakokemukset eivät riittäneet tajuamaan Barbarossa operaation epäonnistumiseen johtavia syitä.
Kolme esimerkkiä: 1) Venäjän ankara talvi 2) Saksan heikko huollon toimivuus satojen kilometrien etäisyydelle. Kriittisinä hetkinä saksalaisilla joukoilla ei edes ollut riittävästi ammuksia eikä polttoaineita eikä ollut kunnon reservejä käytettävänä, Panssarivaunut eivät liiku ilman polttoainetta eikä niillä ammuta jos ammuksia ei ole. Joukkojen "ilmahuolto" ei yksinkertaisesti ollut riittävää. 3) Saksan teollisuuden kyky jatkaa kestävää asevarustelua pommitusten vuoksi.

Hitleriltä puuttui pitkäkestoisen ja kaukana käytävän sodan hallinta. Hitlerin sotakokemus oli lähinnä jalkaväen sotilaan kokemusta maahan kaivetuissa miehistökuopissa. Hänhän syrjäytti oman kenraalikuntansa ja otti maa-armeijan ylipäällikkyyden itselleen. Ei ne muutamat voitot tehneet hänestä ylivertaista sotapäällikköä.

Näin oli myös Mannerheimin suhteen, hän oli saanut "vanhan ajan" koulutuksen ratsuväessä. Vaikka oli itse kiinnostunut tekniikasta niin vastassa oli myös omat suomalaiset kansanedustajat, hallitus ja virkamiehet jotka eivät ymmärtäneet sodan kalleutta. Ei se sotavarustelu sotaaikaa varten onnistu jos päällä on jos jonkinlaista säästötoimintaa (taloudellsiet realiteetit). Mitä siinä pitäisi tehdä kun kenraali tahtoo jotain ja politiikko sanoo "ei käy, se on liian kallista".
Sotatoimi on senverran kallista touhua ettei sitä käydä säästökirjan varassa.

Ja kun vielä pitäisi huomioida sodan jälkeinen jälleenrakennuskin. Sotaan ryhtyvällä maalla täytyy olla vahvat taloudelliset resurssit jotta voi puhua "uskottavasta puolustuksesta". Nyt Suomi ei edes pärjää rauhanaikaisessa talouskilpailussa vaan näivettyy yhä enemmän! Tästä samasta teknis-taloudellisesta syystä se Saksakin loppujen lopuksi hävisi sodan. Resurssit yksinkertaisesti loppui. (maa ja teollisuus raunioina ja miehistöt huvenneet vähiin uupuneina)

Lentokoneiden merkitystä suuresti liioitellaan, esim. Suomea vastaan puna-armeija ei saanut niillä oikein mitään aikaan, vaikka Karjalaan oli rakennettu yli 450 lentokenttää suomen valtaamisen suunnitelmassa.

Eniten niistä oli hyötyä tyynellä valtamerellä, kun USA lentotukialuksilla käytännössä ratkaisi meritaistelut ja otti meriherruuden Japanilta, mikä sitten ratkaisi sodan.
Mutta ratkaisu oli meriherruus, ei lentokoneet, vaikka se otettiinkin lentokoneilla.