Suomi ja Ruotsi lisäävät yhteistyötä estääkseen venäläiskoneiden ilmatilaloukkaukset
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö vain syvenee ja vankistuu, sanoi perjantaina Suomessa vieraillut Ruotsin uusi puolustusministeri Peter Hultqvist.
Seuraaviin askeliin kuuluu muun muassa tietojen jakaminen ilmatilan valvonnasta, Hultqvist sanoi.
Yhteistyön tavoitteena on ehkäistä venäläiskoneiden tekemiä ilmatilaloukkauksia. Samoin lähitulevaisuudessa Suomen ja Ruotsin ilmavoimat voivat käyttää toistensa lentokenttiä.
Yhteistyön tavoitteena on ehkäistä venäläiskoneiden tekemiä ilmatilaloukkauksia. Samoin lähitulevaisuudessa Suomen ja Ruotsin ilmavoimat voivat käyttää toistensa lentokenttiä.
Suomen puolustusministerin Carl Haglundin (r.) mukaan venäläiskoneiden toistuvat ilmatilaloukkaukset ovat Suomen ja Ruotsin yhteinen riesa. "Niihin pitää puuttua, ja tässä olemme halunneet lisätä yhteistyötä."
Hultqvist sanoi suhtautuvansa Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyön syventämiseen hyvin kunnianhimoisesti. "Uusi hallitus halusi painottaa tätä eritoten, ja siksi Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittäminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Todella sitoudumme tähän seuraavaksi neljäksi vuodeksi ja haluamme saavuttaa tuloksia."
Myös Suomelle Ruotsi-yhteistyö on kaikkein tärkein puolustusyhteistyön alue, Haglund sanoi. "Suomen hallituksen päätavoite puolustuksen osalta on ollut syventää Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä. Se onkin ottanut monia konkreettisia askelia eteenpäin viimeisten vuosien aikana. Työ jatkuu vankasti ja määrätietoisesti myös Ruotsin uuden hallituksen kanssa."
Suomi ja Ruotsi sopivat keväällä yhteistyön päälinjoista ja siitä, että tarkempi selvitys puolustusyhteistyöstä julkistetaan ensi tammikuussa. Eniten yhteistyö syventyy meri- ja ilmavoimissa.
Nato-jäsenyydestä Ruotsin uusi sosiaalidemokraattien johtama hallitus ei ole kiinnostunut. Ruotsi ei hae tällä hallituskaudella Naton jäseneksi, uusi hallitus linjaa hallitusohjelmassaan. "Linja on selkeä, mutta ei uusi", Hultqvist sanoi.
Hultqvistin mukaan Ruotsi on valmis ja kiinnostunut monenlaisesta Nato-yhteistyöstä, kuten harjoituksista, mutta raja kulkee artikla viidessä, siis sitoutumisessa muiden Nato-maiden puolustamiseen.
Naton 5. artiklan mukaan aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenvaltioita vastaan.
Suomi ja Ruotsi ovat molemmat Naton erityisiä kumppanimaita. Molemmat ovat myös tänä syksynä solmineet Naton kanssa niin sanotun isäntämaasopimuksen.
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö vain syvenee ja vankistuu, sanoi perjantaina Suomessa vieraillut Ruotsin uusi puolustusministeri Peter Hultqvist.
Seuraaviin askeliin kuuluu muun muassa tietojen jakaminen ilmatilan valvonnasta, Hultqvist sanoi.
Yhteistyön tavoitteena on ehkäistä venäläiskoneiden tekemiä ilmatilaloukkauksia. Samoin lähitulevaisuudessa Suomen ja Ruotsin ilmavoimat voivat käyttää toistensa lentokenttiä.
Yhteistyön tavoitteena on ehkäistä venäläiskoneiden tekemiä ilmatilaloukkauksia. Samoin lähitulevaisuudessa Suomen ja Ruotsin ilmavoimat voivat käyttää toistensa lentokenttiä.
Suomen puolustusministerin Carl Haglundin (r.) mukaan venäläiskoneiden toistuvat ilmatilaloukkaukset ovat Suomen ja Ruotsin yhteinen riesa. "Niihin pitää puuttua, ja tässä olemme halunneet lisätä yhteistyötä."
Hultqvist sanoi suhtautuvansa Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyön syventämiseen hyvin kunnianhimoisesti. "Uusi hallitus halusi painottaa tätä eritoten, ja siksi Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittäminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Todella sitoudumme tähän seuraavaksi neljäksi vuodeksi ja haluamme saavuttaa tuloksia."
Myös Suomelle Ruotsi-yhteistyö on kaikkein tärkein puolustusyhteistyön alue, Haglund sanoi. "Suomen hallituksen päätavoite puolustuksen osalta on ollut syventää Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä. Se onkin ottanut monia konkreettisia askelia eteenpäin viimeisten vuosien aikana. Työ jatkuu vankasti ja määrätietoisesti myös Ruotsin uuden hallituksen kanssa."
Suomi ja Ruotsi sopivat keväällä yhteistyön päälinjoista ja siitä, että tarkempi selvitys puolustusyhteistyöstä julkistetaan ensi tammikuussa. Eniten yhteistyö syventyy meri- ja ilmavoimissa.
Nato-jäsenyydestä Ruotsin uusi sosiaalidemokraattien johtama hallitus ei ole kiinnostunut. Ruotsi ei hae tällä hallituskaudella Naton jäseneksi, uusi hallitus linjaa hallitusohjelmassaan. "Linja on selkeä, mutta ei uusi", Hultqvist sanoi.
Hultqvistin mukaan Ruotsi on valmis ja kiinnostunut monenlaisesta Nato-yhteistyöstä, kuten harjoituksista, mutta raja kulkee artikla viidessä, siis sitoutumisessa muiden Nato-maiden puolustamiseen.
Naton 5. artiklan mukaan aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenvaltioita vastaan.
Suomi ja Ruotsi ovat molemmat Naton erityisiä kumppanimaita. Molemmat ovat myös tänä syksynä solmineet Naton kanssa niin sanotun isäntämaasopimuksen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Yhteistyön vastustajille järkyttävä tappio. Loistavaa toimintaa.
Natoa tosin ei huolinut kumppanikseen edes Ruotsi.
Sikälikin olemme samoilla linjoilla.
Natottajat ovat Ruotsissa Suomeakin ahtaammalla, kuten kohta myös natoileva kokoomushallituksemme taipaleensa viime kuukausien lähenessä loppuaan.
rauhankumppani ja Suomen ym. kanssa samassa erityisessä asemassa. Myös isäntämaasopimus on tehty.
Suomen hallitus ei natoile, vaan noudattaa sotilaallisen liittoutumattomuuden politiikkaa.
Ruotsin ja Suomen "yhteistyö" ei tule vähentämään ilmatilaloukkauksia pätkän vertaa.
Kaikki ilmatilaloukkaukset, joita on ollut, ovat olleet luonnollisia säästä, lentäjän epähuomiosta tms. johtuneita ja niitä tulee jatkossakin olemaan suunnilleen sama määrä.
Ruotsin ja Suomen "yhteistyö" ei tule vähentämään ilmatilaloukkauksia pätkän vertaa.
Perustele heti väiteesi.
Yhteistyö tehostaa valvontaa ja parantaa nopeutta tunnistaa r..en sekoilut alueella.
Suomen ilmatilan loukkaukset sattuvat pääsääntöisesti alueella jolla Suomi laajensi ilmatilaansa,- minkäänlaista pakkoa tai tarvetta siihen ei ollut.
Ehkä Natottajat jo silloin tuumivat saavansa jonkinlaista rettelöintiä aikaan, kun kansainvälinen ilmatila suomenlahdella kapeni.
Meinaatko että Venäjällä on niin huonoja lentäjiä ja mätiä koneita etteivät osaa lentää oikeassa suunnassa?
Ja melkoisen heikkoa suunnistustaitoa osoittaa venäläisten eksyminen Ruotsinkin alueelle, vaikka tilaa siellä olisi... Ja vastikään joku venäläinen hävittäjäkin lensi vain noin kymmenen metrin marginaalilla ruotsalaisen koneen ohi. Ei osoita kummoista taitoa sekään....
No ehkäpä lentäjien käsikompassit on epätarkkoja. Koneissahan varmaan tuppaa elektroniikka reistaamaan, kuten muissakin venäläisten kyhäämíssä värkeissä... Jos veli venäläinen tekee tavaraa, jossa liikkuvia osia on rautakankea enemmän, niin takuulla tulee ongelmia...
Juu ja nyt näkyy sama osaamisongelma liittyä myös venäläisiin sotalaivoihin. Niillä on vaikeuksia kansainvälisillä vesillä liikkua turvallisesti, senhän suomalainen merentutkimusalus Aranda on saanut kokea jo pari kertaa elo-syyskuussa. Tilaa tuollakin alueella kyllä löytyy, ei ole ahdas paikka....
Yhteistyön vastustajat narisee. Silloin tietää että päätös on oikea. Ehdottomasti lisää tehoja yhteistyöhön.
Kukaan ei vastusta yhteistyön lisäämistä. Se ei kuitenkaan turvaa maatamme.
Idän uho riittää Natoon heti
Idän mielistelijät on raivona yhteistyöstä. Hyvä ja tiivistetään kunnolla.
Suomi ja Ruotsi lisäävät yhteistyötä estääkseen venäläiskoneiden ilmatilaloukkaukset.
idänn trollit alkavat tästä itkeä kunidän koneet ei enää onnistu loukkaamaan maiden ilmatilaa
Mutta Natoa ei huolinut mukaan edes Ruotsi.
1600-luvun hakkapeliittojen jäljillä tässä ollaan.
Armeijamme komentokieleksi on Stefan Wallinin ja Carl Haglundin jäljiltä palaamassa ruotsi.
Ruotsalais-suomalaiset sotilabneuvottelut pidetään vastedes uudessa pääesikunnassamme Dragsvikissä.
Suomen natottajilta pääsi itku, kun Ruotsin uusi demarihallitus pyllisti Natolle.
Ukrainan kriisi alkaa olla ohi, eikä Nato-kannatus sen ollessa kiihkeimmillään noussut prosenttia, kahta enempää.
Mahtaa harmittaa kuin pientä oravaa, kun käpy on jäässä.
Vai ohi..
Krim on edelleen miehitetty. Jatkuvia taisteluja edelleen...
Jos Venäjä on tullut pakon edessä järkiinsä Itä-Ukrainssa ja vetäytymässä omien sanojensa mukaan (moneskohan kerta tuokin on luvattu), niin kriisihän on vain jäätymässä.
Ja maailma vain alkaa olla kyllästymässä tuohon kriisiin. Sekin on Venäjän tavoite...
Nyt etsitään jo uusia ja seksikkäämpiä kriisejä, mm Isis jne. Kyllä Venäjä osaa hyödyntää tätä...
Kuitenkin sotaseikkailullaan Venäjä menetti kaiken luottamuksen muiden silmissä. Se maksaa siitä kovaa hintaa ja kauan, taloudellista ja poliittista. Mahtoikohan Venäjä osata arvioida tämän vaikutuksen ja sen merkityksen Venäjälle oikein.
Suomalaisistakin 44% arvioi Venäjän olevan vaarallinen ja että Suomen natojäsenyys tosiaankin selkiyttäisi Suomen tilanteen. Vielä elokuussa vain 26% kannatti Natoa. Ja Suomessa ei mikään puolue edes ole aloittanut kampanjoimaan Naton puolesta. Selkeitä vastustajia on vain pikkuruinen vasemmistoliitto Suomen eduskuntapuolueista. Muut kannattavat tai eivät vielä ole ottaneet kantaa asiaan, mutta eivät halua esim kirjata tulevaan hallistusohjelmaan kieltoa jättää natohakemus kuten nykyisen hallituksen ohjelmassa lukee.
Muistuttaa aika lailla aikanaan EU-hakemuksen kanssa sähläilyä. EU:n kannatus ei koskaan ollut noin korkea ennen kampanjan alkua.
"Krim on edelleen miehitetty. Jatkuvia taisteluja edelleen..."
Milloin olet länsimaisten lehtien viimeksi puhuvan Krimistä ja vaativan sen palauttamista? Kansainvälinen yhteisö on vähin äänin hyväksymässä anneksion vaikenemalla sen kuoliaaksi.
Putin ja Porosenko ovat tavanneet ja neuvotelleet tulevaisuudesta. Kylmä talvi on edessä, ellei sopimukseen kaasutoimituksista päästä. Länsi on jo maksimoinut sen tuen, mitä se haluaa Ukrainalle antaa. Ukrainan hallitus on kypsä neuvotteluun. Itä-Ukrainaan jää jäätynyt konflikti pitkähköksi aikaa, mutta alueellisesti kriisi ei laajene, sitä ei halua edes Venäjä.
Kun Ukraina ja Venäjä ovaat päässeet laihaan sopuun, ei Lännellä ole argumenttejä jatkaa Venäjän-vastaisia toimia. Miksi olisi?
Kriisistä ei tullut riemuvoittoa millekään osapuolelle. Venäjän talous oli vaikeuksissa jo ennen Ukrainan tapahtumia, enempiä ongelmia maa ei kaipaa. Suhteiden normalisoiminen tulee viemään aikaa.
Jos länsimainen media ja lännen johtajatkaan ei koko ajan jaksa toitottaa Krimin miehityksestä ja valtaamisesta, niin tekeekö se mielestäsi Venäjän temput oikeutetuiksi?
Se on selvä, että länsi ei tuhoa Venäjää sotilaallisesti Krimin ja Ukrainan vuoksi. Pitäisikö? Siltikään se ei tee Venäjän miehitystä Krimillä oikeutetuksi. Venäjähän maksaa tuosta tempustaan todella kalliisti taloudellisesti nyt ja kalliimmaksi käy tulevaisuudessa. Mm luottoluokituskin on jo roskamaatasoa ja laskee yhä. Ulkomaiset investoinnit nollassa, pääomat, sekä ulkomainen että venäläinen pakenee maasta.
Venäjä on siirtymässä koko ajan yhä enemmän entisen Neuvostoliiton tyyliseksi diktatuuriksi sensuureinern ja rajoituksineen.
Luottamus ja kunnioitus Venäjään on romahtanut kaikkialla, myös Suomessa joka yleensä on ollut viimeisiä Venäjään epäluottamusta tuntevia. Tästä ei seuraa mitään hyvää Venäjälle. Kaikki maat tekevät toimia, jotta kaikenlainen riippuvuus Venäjästä poistuu. Niin kaupallinen kuin muukin.
Huonosti on Venäjälle käymässä. Ja kun näin on, niin maasta tulee vaarallisempi kuin nyt jo on. Suunta ei ole hyvä Suomenkaan kannalta. Siksi Natoon liittyminen on välttämätöntä.
Ja syy tähän kehitykseen on yksinomaan Putinin hallinnon. Venäjä voisi helposti saada tilanteen kääntymään rauhoittumalla ja palauttamalla Ukrainan alueet takaisin, lopettamalla sotimisensa Ukrainassa jne. Luottamus ja kunnioitus ei kuitenkaan palaudu Putinin aikana eikä heti Putinin jälkeenkään. Venäjän pitää pystyä osoittamaan, että on muuttumassa normaaliksi valtioksi, jolla ei enää ole sotaisia valloitushaluja. Putinilta tämä ei onnistu enää, häneen ei kukaan luota.
Jotkut juttusi muistuttavasti kovasti Moskovan Tiltun vastaavia?
Miksi ketään, joka kannattaa Suomen liittymistä Natoon, harmittaisi Ruotsin kannat vastaavaan asiaan? Ruotsilla on turvallinen asema Suomen selän takana! Se tekee omat rtatkaisunsa omista lähtökohdistaan ja hyvä niin!
Käpysi on paha hutilaukaus:-)
Jaha, vainoharhaisuus on päässyt jo tähän asti?
Joko Aito Asdertson, jonka nimimerkkiä natotrollit yrittävät mielenköyhyyksissään varastaa, kelpaisi ihan oikeasti Venäjän propagandatrolliksi?
Pitääpä käydä pimputtamassa Tehtaankadun ovikelloa ja kysyä montako sataa ruplaa olisivat valmiit tähän asti maksamaan Nato-kriittisistä lausunnoistani?
Mitä luulet, paljonko kehtaisi pyytää, noin niinkuin ruplan alenevan kurssin takia, ettei ihan hukkareissuksi menisi? Vai antaisivatko lahjaksi laatikon matrjoska-nukkeja?
"Miksi ketään, joka kannattaa Suomen liittymistä Natoon, harmittaisi Ruotsin kannat vastaavaan asiaan?"
Aloittaja "Asdertson" (joka en ole minä, vaan vähä-älyinen myymälävaras) juuri tuolla ylempänä suitsutti, kuinka hienoa Ruotsin ja Suomen yhteistyö on, vaikka Ruotsi siihen yhä vähemmän on halukas ottamaan Natoa mukaan. Totta kai Suomi tekee omat ratkaisunsa omista lähtökohdistaan, mutta Ruotsin reaktiot suuntaan tai toiseen ovat aina olleet Suomelle tärkeitä. Ei ole kauaa siitä. kun Suomen natottajat (sinä?) hehkuttivat, kuinka Ruotsi ensin pelästyy, hakee Naton jäsenyyttä, ja Suomi Ruotsin vanavedessä ja Ruotsin esimerkillä perustellen tekee saman.
Tätä ei ole nyt näköpiirissä. Natottajalle se ei voi olla muuta kuin huono uutinen. Vaikka sitä miten yrittäisi huumoriksi vääntää.
;)
Eipä ne jutut juuri aito-aitolla parantuneet siihen aitoon verraten?
Ehkä sinun kannattaa ottaa huomioon, että kaikilla mielipidesuunnilla on omat ääliönsä. Ei niitä voi tai pidä yleistää.
Mielestäni 'tämä' on kyllä näköpiirissä ellei Venäjällä menettelytavat parane ja uskon, että liittyminen enemmistön turvin tapahtuu muutaman vuoden sisällä. Minulle ei Ruotsin valinta, olipa se mikä hyvänsä, ole sen paremmin 'huono uutinen' kuin huumoriakaan. Ruotsi tehköön mitä hyväksi näkee.
Mutta ilmeisesti aito-aito tietää paremmin jopa minunkin kantani:-)
Suomi natoon mahdollisemman nopesti.
– Venäjän toimet aiheuttavat vakavan vaaran muulle Euroopalle. Meille ei tarvitse muistuttaa, mitä seurauksia siitä voi olla, jos katsomme läpi sormien, miten isot Euroopan maat kiusaavat pienempiä maita, Cameron sanoi.
– Jos Venäjä jatkaa samalla linjalla, me nostamme painetta sitä kohtaan, ja Venäjän suhde muuhun maailmaan muuttuu perin pohjin tulevaisuudessa.