Pitkään oon miettiny että kun verta pitää karttaa, niin miten sitten oikein pitää suhtautua verenluovutukseen?
Erotetaanko jos luovuttaa verta? Voiko veren luovuttaminen olla väärin jos veren osia kuitenkin jossain muodossa käytetään?
Jostainhan se veri pitää saada eikö vaan?
Eikö ole hieman ristiriitaista kieltää veren luovutus ja kuitenkin toisaalla sitten antaa lupa käyttää niitä sallittuja pikkuosasia joita täysverestä poimitaan?
Ei kai ole Jehovan tarkoitus, että toiset syyllistyvät lain rikkomiseen että niille jotka kieltäytyvät veren luovutuksesta kuitenkin riittää tarpeeksi materiaalia niitä osia varten jotka voidaan hyväksyä?
Tätä en voi käsittää mitenkään.
Erotetaanko jos luovuttaa verta? Voiko veren luovuttaminen olla väärin jos veren osia kuitenkin jossain muodossa käytetään?
Jostainhan se veri pitää saada eikö vaan?
Eikö ole hieman ristiriitaista kieltää veren luovutus ja kuitenkin toisaalla sitten antaa lupa käyttää niitä sallittuja pikkuosasia joita täysverestä poimitaan?
Ei kai ole Jehovan tarkoitus, että toiset syyllistyvät lain rikkomiseen että niille jotka kieltäytyvät veren luovutuksesta kuitenkin riittää tarpeeksi materiaalia niitä osia varten jotka voidaan hyväksyä?
Tätä en voi käsittää mitenkään.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei kai "Lumihiutale" yritä esiintyä JT:na?
JT:ien kanta on ollut, että verenluovutus ja verenotto ovat saman kielletyn asian kaksi puolta. JT:ien kanta koskee vain JT:ia. Jos ei-JT:t vaikka juovat vähän väliä verta, JT:t eivät silti edes Ap 15:28, 29:n nojalla asiaan sekaannu.
Jos jonkun JT:n omatunto kieltää häneltä veren pääkomponenttien (plasma, puna- ja valkosolut ja verihiutaleet eli trombosyytit) lisäksi myös veren fraktioiden (pikkuosasten) oton, se on hänen omantuntonsa asia. Jos taas hänen omatuntosa nuo fraktiot sallii, sekin on hänen asiansa. Mutta kukaan JT ei käytä veren pääkomponentteja.
Muiden omantunto ei ratkaise fraktioiden käyttöä. Eikö tätä sopisi jättää JT:iden itsensä yksilöinä päätettäväksi eikä tarjota omaa omaatuntoa toisten omaksitunnoksi (Room 14:1-14)?
http://www.jehovantodistajat.fi/languages/finnish/library/g/2000/1/8/article_01.htm
ASO
Nyt meni yli. Eli periaatteessa saat ottaa veren fraktioita pelastaaksesi henkesi?
Nuo fraktiot taas on "tuotettu" tavalla, joka on mielestäsi kielletty - eli otettu jonkun verta luovuttaneen verestä?
Te siis toisin sanoen "nautitte niistä eduista" joita joku teille luovuttaa "teidän mielestänne" syntiä tekemällä?
Annatte siis "sijaisen" tehdä sen synnin, jonka hedelmistä hyvällä omallatunnolla pääsette nauttimaan?
Eikö se ole mitä suurimmassa määrin sekaantumista asiaan?
Kuvitellaanpa, että jos yhteiskunta hyväksyisi varastamisen, mutta teidän mielestänne se olisi edelleen rikkomus Jumalaa vastaan, niin te voisitte siis antaa ei-jt:n varastaa puolestanne ja käyttää sitten heidän varastamaansa omaisuutta ja rahaa oman elämänlaatunne parantamiseen?
Toisin sanoen - annatte siis ei teikäläisten tehdä likaisen työn puolestanne. Ette sekaannu heidän "syntiinsä", mutta häikäilemättä hyödynnätte sen "osan" jonka voideltunne ovat hyväksyneet "synnistä" teidän käyttöönne.
Juhanip on useamman kerran esittänyt, että veren osat eivät ole verta, jolloin esimerkiksi jehovantodistajan ryhtyminen varastetun auton renkaisiin ei ole väärin, koska renkaat eivät ole varastettu auto.
Toisin sanoen jos ei-jt:t tekevät syntiä ja harjoittavat haureutta voivat jt:t katsella tuosta teosta tehtyä pornofilmiä?
Tällöin filmi ei siis ole itse haureutta, vaan osa siitä "fraktio". Ja kun varsinaiset synnintekijät eivät ole olleet jt:iä, niin kukaan filmiä katsova jt ei siis ole osallinen itse tuosta synnistä.
Johtopäätelmänä kysynkin, että onko ei-jt:n tekemien syntien hedelmät kaikin osin jt:ien käytettävissä hyvällä omallatunnolla, jos he eivät itse ole olleet "alkuperäistä" syntiä tekemässä?
Oletuksena siis, että kyseessä on rike Jumalaa ei yhteiskuntaa vastaan.
>>Johtopäätelmänä kysynkin, että onko ei-jt:n tekemien syntien hedelmät kaikin osin jt:ien käytettävissä hyvällä omallatunnolla, jos he eivät itse ole olleet "alkuperäistä" syntiä tekemässä?
Näin asia on esimerkiksi esivaltojen suhteen. Jehovantodistajan ei tule kantaa virka-asetta, mutta virka-asetta kantavia henkilöitä voidaan pyytää turvaamistehtäviin.
Tilannetta kuvaa myös asenne, jolla toisesta uskontokunnasta jehovantodistajaksi kääntyvä ei ole luopio, mutta jehovantodistajuudesta toiseen uskontokuntaan kääntyvä on luopio.
Raamattumoraalisesti on olemassa valkoinen (sallittu) ja musta (kielletty). Mutta JT:t yrittävät pysyä valkoisella alueella kokeilematta rajoja eli menemättä ns. harmaalle alueelle, jossa ei oikein tiedä, onko asia oikein vai väärin.
Seurusteleva JT-pari pysyttelee moraalisesti puhtaana eikä rupea seksuaaliseen lähentelyyn ja joudu näin harmaalle aleelle ja kenties siitä mustalle.
http://www.jehovantodistajat.fi/languages/finnish/library/w/2002/2/1/article_01.htm
Kukin pari vastaa tässä omasta "moraalifraktiostaan" Jumalan edessä, kun yrittää pysytellä pääkomponentti korkean moraalin puolella eli valkoisella puolella.
ASO
Sinä sitä jaksat heittää kommenttia. Tää on jo hauskempi palsta kuin vitsit. Höperöt, vastaan
kahelit. Ja jo pikku jehikset "aivopestään"
Kiva välillä lukea noiden eronneiden mielipiteitä
jotka ovat alkaneet ajatella omalla päällä.
Jottei Siteeraajan ajatusten kaltainen fanaattisuus peittäisi todellisuutta alleen, kertaan muutaman ajatuksen aiemmasta kirjoituksestani, joka liittyi veren karttamiseen.
Raamattu kyllä kehottaa selvästi "karttamaan verta". "Sillä pyhä henki ja me olemme nähneet hyväksi olla lisäämättä teille enempää taakkaa kuin nämä välttämättömät: että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja sitä, mikä on kuristettua, sekä haureutta. Jos te pysytte huolellisesti erossa näistä, niin tulette menestymään. Hyvää vointia teille!” (Apostolien teot 15:28,29). Aika selvästi sanottu: karttakaa verta! Mutta tuo jae EI SANO ENEMPÄÄ. Se ei ota kantaa verensiirtoihin sinänsä, jotka tuolloin olivat vielä utopiaa. Toki monet ajattelevat, että verensiirtoja pitää myös karttaa. Mutta raamattu ei suoraan sano sitä. Hallintoelin on alkanut käsittämättömästi "näperrellä" verellä, kun se pilkkoo osiin sitä, ja sallii näiden osien ottamisen. Miksi se ei sitten tehnyt haureuden kanssa samoin? ;-) Kun haureus pilkotaan oikein pieniin osiin, se ei olekaan haureutta! Niinkö? Tai epäjumalille voi uhrata, jos uhraa ihan pienissä pilkotuissa osissa. Niinkö? Tuollainen saivartelu veren osista on "loputon suo", johon hallintoelin uhkaa upota filosofoinnillaan.
Minusta tuo Apostolien tekojen kohta on täysin riittävä ilman, että sitä pitää selitellä. Karttakaa verta! Jokaisella kristityllä on OMA omatunto, jota on raamatun mukaan valmennettu. Eikö jokainen myös saisi käyttää tuota hienoa kapistusta, nimeltään "omatunto". Seuraava varoitus olisi aiheellista naulata "teesinä" Brooklynin talojen seiniin. ”Älä mene yli sen, mikä on kirjoitettu." (1. Korinttilaisille 4:6) Myös seuraava ohje kelpaisi "teesiksi". "Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, ulkokullatut, koska te annatte kymmenykset mintusta ja tillistä ja kuminasta, mutta olette jättäneet huomioon ottamatta Lain painavammat asiat, nimittäin oikeuden ja armon ja uskollisuuden! Näitä oli tehtävä, mutta ei pitänyt jättää huomioon ottamatta noita toisiakaan. Te sokeat oppaat, jotka siivilöitte sääsken, mutta nielette kamelin!" (Matteus 23:23,24)
Eikö ihmisten omilletunnoille pitäisi jättää jotain tekemistä, että ne eivät tykkänään surkastu!
Hallintoelin voisi tehdä retken Lappiin kesällä. Siellä olisi tarpeeksi hyttysiä mitä siivilöidä!
Verta siis ei saa luovuttaa, sillä se on syntiä.
Toisen ihmisen tekemää syntiä "verenluovutus" kuitenkin saa käyttää hyväkseen?
Onko teillä mitään moraalia?
>>Verta siis ei saa luovuttaa, sillä se on syntiä.
Toisen ihmisen tekemää syntiä "verenluovutus" kuitenkin saa käyttää hyväkseen?
Onko teillä mitään moraalia?
En ottanut kantaa tuossa kirjoituksessa siihen, voiko verta luovuttaa vai ei. Sanoinhan, että verensiirrosta varsinaisesti raamattu ei sano mitään. Yritin kertoa, että JOKAINEN KRISTITTY voisi käyttää omaatuntoaan ratkaistessaan kantaansa verensiirtoon (ja siten myös luovutukseen). Toin sen esille, että hallintoelin yrittää syöttää meille ohjeita, joita ei ole raamatussa. Ehkä en onnistunut sanomaan riittävän selvästi.
Vartiotornissa 15.04.1994 sivulla 31 oli veren syömiseen liittyvä lukijan kysymys. Ehkä tuosta kirjoituksesta on jotain apua, kun yritämme päätellä, miksi verta ei saanut syödä Jumalan lain mukaan. Se voi antaa meille periaatteita, jotka koskevat myös kristittyjä nykyisin. Lainaus alkaa tästä:
Lukijoiden kysymyksiä
Kun Saulin sotilaat söivät lihaa verinensä, miksei heitä teloitettu sen mukaan, mitä Jumalan laki määräsi rangaistukseksi?
Nämä miehet kyllä rikkoivat verta koskevaa Jumalan lakia, mutta heille on voitu osoittaa armoa, koska he kunnioittivat verta, vaikka heidän olisikin pitänyt ilmaista tuota kunnioitusta tunnollisemmin.
Harkitsehan tilannetta. Israelilaiset sotivat filistealaisia vastaan kuningas Saulin ja hänen poikansa Joonatanin johdolla. Juuri kun ”Israelin miehet olivat – – ylen rasitetut” taistelusta, Saul teki hätäisen valan, jonka mukaan hänen miehensä eivät saaneet syödä mitään ennen kuin vihollinen olisi voitettu (1. Samuelin kirja 14:24). Pian hänen tekemänsä vala aiheutti ongelman.
Hänen miehensä olivat voittamaisillaan kiivaan taistelun, mutta ankara kamppailu alkoi vaatia veroansa. Miehet olivat nälkäisiä ja uuvuksissa. Mitä he tekivät tuossa äärimmäisessä tilanteessa? ”Väki syöksyi saaliin kimppuun ja otti lampaita, raavaita ja vasikoita ja teurasti niitä paljaan maan päällä; ja väki söi lihan verinensä.” (1. Samuelin kirja 14:32.)
Siten tehdessään Saulin miehet rikkoivat verta koskevaa Jumalan lakia, aivan niin kuin jotkut heistä ilmoittivatkin Saulille sanoen: ”Katso, väki tekee syntiä Herraa vastaan, kun syö lihaa verinensä.” (1. Samuelin kirja 14:33.) Laki tosiaankin sanoi, että eläimiä teurastettaessa veri oli vuodatettava pois ennen lihan syömistä. Jumala ei vaatinut palvelijoitaan ryhtymään mihinkään äärimmäisiin toimiin veren vuodattamiseksi pois. He voisivat osoittaa kunnioittavansa veren merkitystä vuodattamalla se kohtuullisen hyvin pois. (5. Mooseksen kirja 12:15, 16, 21–25.) Eläinten verta voitiin käyttää alttarilla uhritarkoitukseen, mutta sitä ei saanut syödä. Lain tahallisesta rikkomisesta oli rangaistuksena kuolema, sillä Jumalan kansalle oli sanottu: ”Älkää syökö minkään lihan verta. Sillä kaiken lihan sielu on sen veri; jokainen, joka sitä syö, hävitettäköön.” (3. Mooseksen kirja 17:10–14.)
Rikkoivatko Saulin miehet tahallaan Lakia? Osoittivatko he suoranaista halveksuntaa verta koskevaa Jumalan lakia kohtaan? (Vrt. 4. Mooseksen kirja 15:30.)
Meidän ei tarvitse päätellä näin. Kertomus sanoo, että he teurastivat eläimet ”paljaan maan päällä” ja söivät ”lihan verinensä”. He ovat siis voineet yrittää vuodattaa verta pois ainakin jossain määrin (5. Mooseksen kirja 15:23). He eivät kuitenkaan uupuneina ja nälkiintyneinä nostaneet teurastettuja ruhoja riippumaan riittävän pitkäksi aikaa, niin että veri olisi ehtinyt valua pois. He teurastivat lampaat ja karjan ”paljaan maan päällä”, mikä on voinut hidastaa veren valumista pois. Lisäksi he leikkasivat nopeasti lihaa ruhoista, jotka saattoivat lojua veressä. Vaikka heillä siis olisikin ollut mielessään Jumalan lain noudattaminen, he eivät käyttäneet oikeita menetelmiä eivätkä noudattaneet ohjeita riittävän tarkasti.
Siksi kävi niin, että ”väki söi lihan verinensä”, mikä oli syntiä. Saul tajusi tämän ja käski vierittää luokseen suuren kiven. Hän käski sotilaita: ”Tuokaa jokainen härkänne ja lampaanne minun luokseni ja teurastakaa ne täällä. Sitten syökää; älkääkä tehkö syntiä Herraa vastaan syömällä lihaa verinensä.” (1. Samuelin kirja 14:33, 34.) Syylliset sotilaat tottelivat, ja ”Saul rakensi alttarin Herralle” (1. Samuelin kirja 14:35).
Sen ansiosta, että eläimet teurastettiin nyt kivellä, verta luultavasti vuoti riittävästi pois ruhoista. Eläinten liha syötiin kauempana teurastuspaikasta. Saul on saattanut kaataa osan vuodatetusta verestä alttarille pyytäessään Jumalan armoa niille, jotka olivat tehneet syntiä. Jehova osoitti armoa ilmeisesti siksi, että hän tiesi, millä tavalla sotilaat olivat yrittäneet vuodattaa verta pois siitä huolimatta, että he olivat uupuneita ja nälissään. Jumala on saattanut ottaa lisäksi huomioon sen, että Saulin tekemä harkitsematon vala ajoi hänen miehensä tuohon epätoivoiseen tilanteeseen.
Tämä kertomus osoittaa, että hätätilanteessakaan ei ole mitään syytä jättää Jumalan lakia huomiotta. Sen tulisi myös saada meidät tajuamaan, miten tarpeellista on harkita tarkkaan ennen kuin tekee valan, sillä hätiköiden lausuttu vala voi aiheuttaa ongelmia meille itsellemme ja toisille (Saarnaaja 5:3–5).
Lainaus päättyi tähän.
Hallintoelin on verisekoilussaan tullut siihen pisteeseen, että veriaterian nauttiminen on tullut sallituksi.
Riittävästi kuumennettaessa veri hajoaa sellaisiin jakeisiin, jotka ovat sallittuja ilman erottamisen pelkoa.
siitä, etteivät aivan kaikki kannata verensiirtojakaan
http://www.noblood.org/forum/index.php
Tänne pääsee myös täältä, jossa on paljon muutakin hyvää luettavaa
http://www.geocities.com/mr_raamattu
ASO
Raamatussa käskentään karttamaan "kokoverta", nykyään lääketiede on kuitenkin pilkkonut veren aineosiin. Koska noita aineosia käytetään lääketieteellisissä hoidoissa, niin on toki hyvä asia, että niihin on otettu kantaa myös järjestön taholta.
Lopputulos on aivan Raamatun mukainen, koska kokoveri ja sen tyypilliset pääkomponentit ovat kiellettyjen listalla, kuten Raamattu edellyttää.
Mitä taas pieniin veren aineosiin tulee, niin ne eivät ole itse verta, vaan veri toimii niiden kuljettajana, kuten esim, vastaineitten joita käytetään eri tarkoituksiin. Joten niiden käyttö on jokaisen oma asia.
Otit tähän kantaa..
><
Eikö ole hieman ristiriitaista kieltää veren luovutus ja kuitenkin toisaalla sitten antaa lupa käyttää niitä sallittuja pikkuosasia joita täysverestä poimitaan?
><
Raamatussa kerrottin miten verta tuli käyttää, joko laskea se maahan tai sitten sitä käytettiin uhrimenoissa Mooseksen lain aikaan. Koska kristittyjä ei sido Mooseksen laki, niin sen takia verellä ei ole enään mitään käyttöä.
Koska veren pienet aineosat eivät ole verta, niin ei ole ollut myöskään perustetta kieltää niiden käyttöä. Tämän takia niiden käyttö on jokaisen omantunnon asia.
Kun verta otetaan luovuttajalta, niin vaikka koko veri pilkottaisiin aine osiin, niin myös veren pääkomponentit (jotka ovat kiellettyjen listoilla) otetaan käyttöön. Tämän takia kritityt eivä luovuta verta, ehkä esimerkkinä voisi toimia karrikoitu rinnastus.
Jos krititty olisi töissä asetehtaassa, jossa valmistettaisiin pelkästään aseita metsästykseen, niin silloin ei olisi mitään ongelmaa. Mutta sitten tehtaan johto ilmoittaa, että seuraavalla viikolla aletaan valmistamaan myös sotilas aseita metsästys aseiten lisäksi. Kristittyllä ei olisi muuta mahdollisuutta kuin lopettaa ko. tehtaassa työt.
Jos krititty ostaisi myöhemmin ko. tehtaalla valmistetun metsätys aseen, niin joku voisi ihmetellä, että miksi voit ostaa tehtaassa valmistetun aseen, mutta et olla töissä siellä?.
En tiedä selvensikö tämä asiaa :), mutta vernluovutukseen liittyy siis pari Raamatun vastaisuutta. Raamatun ohjeet siitä mitä vuodatetulle verelle tulisi tehdä ja sen, että verta tai sen pääkomponetteja ei tule käyttää ja niiden luovutus on niiden käytön mahdollistamista eli osallistumista siihen prosessiin. Pelkästään pienten "sallittujen" veran aineosien takia verta ei oteta luovuttajilta, vaan luovuttaessaa verta ihminen osallistuu aina suurempaan prosessiin..
Tämä yleensä ilmoitetaan myös verenluovutuksen järjestäjän toimesta luovuttajille..
Minuksi ei väliä ole, kunhan ihminen saadaan
pysymään elossa... Toivoisin ymmärrystä!