.. 27 000 valovuoden päästä - elämän rakennuspalikoita saattaa syntyä tähtienvälisessä avaruudessa.
Tutkijat ovat havainneet 27 000 valovuoden päässä Jousimiehen tähtipilven B2 -alueella hiilirunkoisia molekyylejä, joilla on haarautunut rakenne.
B2:n kaltaisilla avaruuden alueilla, joissa syntyy aktiivisesti tähtiä, on useinkin hiilirunkoisia molekyylejä. On kuitenkin epätavallista, että molekyylit ovat suuria ja haarautuneita eivätkä yksittäisiä pieniä pätkiä.
Cornellin ja Kölnin yliopistoissa sekä Max Planck -instituutissa työskentelevät astronomit tekivät havainnot isopropyylisyanidimolekyyleistä Atacaman aavikolla Chilessä sijaitsevan Alma-observatorion avulla. Observatorio koostuu useista radioteleskoopeista, jotka muodostavat yhdessä kuin suuren ja erittäin tarkan avaruutta tarkkailevan silmän. Molekyylien löytämiseen osallistui 66 hyvin herkkää radioantennia.
Löytöä voi verrata perinteiseen neulan löytymiseen heinäsuovasta. Molekyylit havaittiin niiden säteilemien radioaaltojen perusteella. Isopropyylisyandilöytö saattaa merkitä, että tällaisia monimutkaisia elämän synnylle välttämättömiä molekyylejä muodostuu tähtienvälisessä avaruudessa.
Tutkimus antaa viitteitä siihen, että esimerkiksi varsin yleisesti meteoriiteissa havaittuja aminohappoja saattaa syntyä tähtienmuodostuksen varhaisvaiheessa. Näin osa maapallon elämänkin perusrakennemolekyyleistä on saattanut syntyä jo ennen omaa planeettaamme.
Tutkimuslaitteilla havaittiin Jousimiehen tähtipilvessä noin 50 isopropyylisyanidimolekyylin ja 120 haarattoman propyylisyanidimolekyylin esiintymää. Nämä kaksi molekyyliä ovat toistaiseksi suurimmat, mitä on havaittu alueella, jolla syntyy aktiivisesti tähtiä."
http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/harvinainen hiiliyhdistemolekyyli loytyi 27 000 valovuoden paasta elaman rakennuspalikoita saattaa syntya tahtienvalisessa avaruudessa/a1015253
Tutkijat ovat havainneet 27 000 valovuoden päässä Jousimiehen tähtipilven B2 -alueella hiilirunkoisia molekyylejä, joilla on haarautunut rakenne.
B2:n kaltaisilla avaruuden alueilla, joissa syntyy aktiivisesti tähtiä, on useinkin hiilirunkoisia molekyylejä. On kuitenkin epätavallista, että molekyylit ovat suuria ja haarautuneita eivätkä yksittäisiä pieniä pätkiä.
Cornellin ja Kölnin yliopistoissa sekä Max Planck -instituutissa työskentelevät astronomit tekivät havainnot isopropyylisyanidimolekyyleistä Atacaman aavikolla Chilessä sijaitsevan Alma-observatorion avulla. Observatorio koostuu useista radioteleskoopeista, jotka muodostavat yhdessä kuin suuren ja erittäin tarkan avaruutta tarkkailevan silmän. Molekyylien löytämiseen osallistui 66 hyvin herkkää radioantennia.
Löytöä voi verrata perinteiseen neulan löytymiseen heinäsuovasta. Molekyylit havaittiin niiden säteilemien radioaaltojen perusteella. Isopropyylisyandilöytö saattaa merkitä, että tällaisia monimutkaisia elämän synnylle välttämättömiä molekyylejä muodostuu tähtienvälisessä avaruudessa.
Tutkimus antaa viitteitä siihen, että esimerkiksi varsin yleisesti meteoriiteissa havaittuja aminohappoja saattaa syntyä tähtienmuodostuksen varhaisvaiheessa. Näin osa maapallon elämänkin perusrakennemolekyyleistä on saattanut syntyä jo ennen omaa planeettaamme.
Tutkimuslaitteilla havaittiin Jousimiehen tähtipilvessä noin 50 isopropyylisyanidimolekyylin ja 120 haarattoman propyylisyanidimolekyylin esiintymää. Nämä kaksi molekyyliä ovat toistaiseksi suurimmat, mitä on havaittu alueella, jolla syntyy aktiivisesti tähtiä."
http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/harvinainen hiiliyhdistemolekyyli loytyi 27 000 valovuoden paasta elaman rakennuspalikoita saattaa syntya tahtienvalisessa avaruudessa/a1015253
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jymälä öhjäsi ne mölekyylit öbservätöriöön. Jymälä ön mähtävä!
Jös ön eikö öle mähtävää.
mee mäkeen jä säät räyhässä mäkättää männessäs