On niitä, jotka sanovat, että kristitystä voi tulla tai pitää tulla tämän elämän aikana synnitön. Tavallisempaa on se, että myönnetään, että Jumalan lapsi on syntinen, mutta käytännössä tämä kielletään. Ensimmäinen Johanneksen kirje opettaa toisin. Ensiksi se toteaa, että petämme itseämme, jos väitämme, ettemme ole syntisiä. Siis Jumalan omasta ei tule synnitöntä. Paavali nimittää meissä asuvaa syntiä lihaksi. Lihasta on mahdotonta päästä tämän elämän aikana eroon - yhtä mahdotonta on päästä eroon synnistä. Sitten Johannes sanoo, että jos väitämme, ettemme tee syntiä, teemme Jumalasta valehtelijan. Siis emme vain periaatteessa ole syntisiä vaan me myös teemme syntiä. Ja synnit, joita teemme, ovat todellisia syntejä, joskus niin karkeitakin. Ja siksi ei tule tässä elämässä sitä päivää, jona emme tarvitsisi häntä, joka on meidän ja koko maailman syntien sovittaja. Tämän tajuaminen on rehellisyyttä, tämän kieltäminen epärehellisyyttä. Tämän tajuaminen on vapauttava asia, tämän kieltäminen johtaa pakonomaiseen näyttelemiseen, jota joku voi jaksaa pitkäänkin; useimmat väsyvät siinä nopeasti.
Olemme syntisiä ihmisiä ja teemme syntiä, ja tämä näkyy kodissamme. Siellä riidellään, kiukutellaan, ollaan eri mieltä ja sanotaan joskus niin pahasti. Rehellisesti muuan pappi totesi: Emme voisi asua rivitalossa, kerrostalosta puhumattakaan. Meillä puhutaan niin paljon suurilla kirjaimilla.Millainen koti on kristitty koti? Se on syntisten ihmisten koti.
Lue lisää..
http://sley.fi/mediakirjasto/2627/kristitty-koti-millainen-se
Olemme syntisiä ihmisiä ja teemme syntiä, ja tämä näkyy kodissamme. Siellä riidellään, kiukutellaan, ollaan eri mieltä ja sanotaan joskus niin pahasti. Rehellisesti muuan pappi totesi: Emme voisi asua rivitalossa, kerrostalosta puhumattakaan. Meillä puhutaan niin paljon suurilla kirjaimilla.Millainen koti on kristitty koti? Se on syntisten ihmisten koti.
Lue lisää..
http://sley.fi/mediakirjasto/2627/kristitty-koti-millainen-se
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hyvä aloitus! Jossain vaiheessa kuvittelin, että minusta tulisi pikku hiljaa synnitön, kun aloitin parannuksen teon. Turha kuvitella! Herra palauttaa nopeasti "ruotuun", jos omavanhurskaus alkaa nostaa päätään. Nykyisin joka ilta rukouksessa mainitsen, että Herra on pyhä nyt, aina ja iankaikkisesti ja että minä olen syntinen, anna minulle anteeksi kaikki turhat ja syntiset sanat, ajatukset ja teot ... Näin asia ei pääse unohtumaan.
Osuvasti osasitkin kertoa koko totuuden aloituksen tekstistä.
Mutta eikö me olla armahdettuja syntisiä?
Ollaan armahdettuja kun ollaan uskossa. Emme silti saa lillua liemessä, että saisimme tehdä mitä vaan, eikä synnintunnosta jälkeäkään.
Armo tarkoittaa, että täytämme Jumalan tahdon. Hän tietää puutteemme, armahtaa kun pyydämme, mutta myös edellyttää jotakin omiltaan.
Sana tähän päivään:
" Mutta teille, jotka minua kuulette, minä sanon:Rakastakaa vihamiehiänne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat. Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden puolesta, jotka parjaavat teitä. Jos joku lyö sinua poskelle, tarjoa toinenkin poski.
Anna jokaiselle, joka sinulta pyytää, äläkä vaadi takaisin siltä, joka sinulta jotakin vie.
"Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää se heille."
Luuk. 6:27-31
Nyt huom! Tolkkua vähän asioihin.
Vastustakaa pahaa, niin se teistä poistuu.
Saa ta nalle ei käännetä toista poskea.
Erottakaa henget ja ihmisten inhimilliset teot toisistaan.
Tänään juuri seiskalla opetettiin viimeksi siitä, kuinka esim. srk. ei pääse kasvamaan kun joku epäkypsä ihminen vie toimintaa väärään suuntaan. Jumala ei voi silloin vaikuttaa, väärässä hengessä olevissa ihmisissä.