Olin reissussa erään uskovan ystäväni kanssa..
Emme oikeastaan tunteneet hirveästi, meistä tuli ystäviä reissun päällä..
Vaelsimme Sveitsin vuorilla ja keskustelimme paljon uskosta ja ateismista..
Frendi kutsui mut hänen seurakunnan Jumalanpalvelukseen, olin todella skeptinen ja melkein ahdistunut koko hommasta... Se olikin sitten tosi siistiä :)
Olen käynyt nyt joka kerta palveluksessa reissun jälkeen..
Pari viikkoa sitten koin että nyt ole uskossa..
En osaa selittää mutta tunne on upea ja omat käsityksestä kaikesta ovat muuttumassa..
Emme oikeastaan tunteneet hirveästi, meistä tuli ystäviä reissun päällä..
Vaelsimme Sveitsin vuorilla ja keskustelimme paljon uskosta ja ateismista..
Frendi kutsui mut hänen seurakunnan Jumalanpalvelukseen, olin todella skeptinen ja melkein ahdistunut koko hommasta... Se olikin sitten tosi siistiä :)
Olen käynyt nyt joka kerta palveluksessa reissun jälkeen..
Pari viikkoa sitten koin että nyt ole uskossa..
En osaa selittää mutta tunne on upea ja omat käsityksestä kaikesta ovat muuttumassa..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Halleluja! Ja päämäärä kirkkaana mielessä, eikös juu?
-- sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen. (1. Pietarin kirje 1:9)
No se reissu ei mennyt sitten hukkaan. Siunausta uudelle elämällesi ja Jumalan johdatusta.
Ei!!
Aika outoa tulla niin vaan uskoon!!
Tervemenoa elämään vaan valheeseen..
Sääliksi käy :(