Alaikäisistä n. 85% kuuluu kirkkoon (koska pakkoliitetty vauvana).
Tein yksinkertaisen olettamuksen että jos pari joka saa lapsen niin vaihtoehdot ovat
kirkon jäseniä molemmat (joten lapsi kastetaan varmasti)
toinen kirkon jäsen ja toinen ei (lapsi kastetaan 50% todennäköisyydellä)
kumpikaan ei kirkon jäsen (lasta ei kasteta)
Eli mikä on todennäköisyys sille ettei kasteta.
Prob("kumpikaan ei kirkossa") P("toinen kirkossa ja kastetaan 50% varmuudella")
=0,25 x 0,25 0,75 x 0,25 x 0,50=0,16=16%. Jolloin todennäköisyys että lapsi kastetaan on n.84% joka täsmää kasteiden määrään. Samoilla olettamuksilla sen jälkeen kun 50% raja tulee vastaan kastetaan enää n.63%. Ja kasteissa 50% raja rikkoutuu kun kirkkoon kuuluu enää 38%.
Tein yksinkertaisen olettamuksen että jos pari joka saa lapsen niin vaihtoehdot ovat
kirkon jäseniä molemmat (joten lapsi kastetaan varmasti)
toinen kirkon jäsen ja toinen ei (lapsi kastetaan 50% todennäköisyydellä)
kumpikaan ei kirkon jäsen (lasta ei kasteta)
Eli mikä on todennäköisyys sille ettei kasteta.
Prob("kumpikaan ei kirkossa") P("toinen kirkossa ja kastetaan 50% varmuudella")
=0,25 x 0,25 0,75 x 0,25 x 0,50=0,16=16%. Jolloin todennäköisyys että lapsi kastetaan on n.84% joka täsmää kasteiden määrään. Samoilla olettamuksilla sen jälkeen kun 50% raja tulee vastaan kastetaan enää n.63%. Ja kasteissa 50% raja rikkoutuu kun kirkkoon kuuluu enää 38%.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Itse asiassa joitakin vuosia sitten Helsingin srk-yhtymä suureen ääneen ihmetteli, miten voi jäädä kastamatta niitäkin, jotka voisi kastaa. Tarkemmin luettuna sitten luki jutussa, että ehkä toinen pariskunnasta on vaikka muslimi. Ei siis mitään mainintaa uskonnottomista.
Ja sitten pyöräytin vähän tilastoa. Ainakin 75% tuolloin kastettiin sekaparien lapsista. Kehtasivat vielä siis valittaa, kun arpomallakin olisi tullut 25 %-yksikköä kirkolle heikompi tulos näille lapsille.
Kokeilin tuota uudestaan uusilla parametreilla eli 75% todennäköisyydellä sekaparin lapsi kastetaan.
Lisäksi korjasin laskuvirheen. Luku 0,25x0,75x0,50 pitää vielä kertoa luvulla 2, jotta se ottaa huomioon avioparin ateisti-uskova myös parin uskova-ateisti.
Ja näyttää siltä että kertomasi parametri 75% on todellakin oikea joka antaa kasteluvuksi 84%, eikä kuten yllä esittämäni laskuvirheen sisältävä lukema.
50% kirkkoon kuulumisasteella kasteaste on 62,50%
38% kirkkoon kuulumisasteella kasteaste on 50%
No ei luvut siitä juuri muuttuneet, mutta jos avioparista saisi aina kristitty osapuoli päättää niin luvut olisivat nyt 94%, 50% kirkkoasteella kasta-aste 75%, 29% kirkkoasteella kasteaste 50%. Jos ensimmäinen premissini 50% kolikkovalinnasta olisi ollut oikea niin nyt kastettaisiin vain 75%.
Mielenkiintoista. Tuon perusteella sama 75% pätisi myös koko maahan.
Kyllä tässä varmaan vaikuttaa melko välinpitämätön asenne. Kun kerran ei ole mitään isommin kirkkoa vastaan, ei vastustella kun parista toinen haluaa lapsen kastaa. Onneksi sentään osuus ei ole tuon korkeampi.
"Ongelma" on huomattu kirkon piirissäkin:
http://www.kotimaa24.fi/kasteen-karsastajat-ja-kirkon-jatkumo/
Laskussa ei ole mitään järkeä. Jos oletetaan, että kastaminen menee seka-avioliitoissa 50-50, avioliitoilla ei ole vaikutusta kumpaankaan suuntaan.
Alkuperäisessä viestissä laskutoimituksesta puuttui kerroin 2, eli sekapari voi olla joko kirkollinen-kirkoton tai toisinpäin kirkoton-kirkollinen.
Jos seka-avioliitossa todellakin heitettäisiin lanttia kastetaanko niin avioliitolla ei olisi vaikutusta heidän osaltaan. Nämä ovatkin suuria olettamuksia, jotka ilmaisin aloitusviestissä (ja jossa oli mukana myös pienen pieni laskuvirhe, korjattu ylempänä)
Lisäksi premissi kolikonheitosta on todellakin väärä (parametri 75% antaa oikeamman tuloksen) ja voidaan ajatella että sekapari heittää kolikkoa kahdesti, ja jos kahdesti tulee kruuna niin lasta ei kasteta, muutoin kastetaan.
Pitää myös ymmärtää että malli on yksinkertaistettu, eikä tietenkään kerro yhtään mitään yksittäisestä parisuhteesta vaan parisuhteiden laskennallisesta keskiarvosta esim. vrt. lapsia on se 2,2 eikä kokonaisia lapsia.
Nythän on niin, että vaikka molemmat vanhemmat kuuluisivat kirkkoon, lapsi voidaan jättää kastamatta eli liittämättä kirkkoon. Kyllä tällaiakin on alkanut esiintyä. tosin mahdollisuudesta ja sen eduista ei vielä tiedetä ja tiedoteta tarpeeksi.
Lasten oikeuksien kannalta katsottuna on paljon selkeämpää, että vaikka lapsi saisi kirkkoon kuuluvilta vanhemmilta uskonnollisa kasvatusta, perhe silyttäisi itsellen ja nuorelle mahdoliisuuden esim. valita katsomusianeen (ET/uskonto) koulussa sekä antaa nuoren aikanaan itse päättää liittymisestään "puhtaammalta pöydältä" sekä myös mahdollisuuden välttyä kirkollisverolta sinä vuonna kun nuori täyttää 18 vuottta.
Toinen haaste, parannuksen paikka on aktivoida kirkosta erovat erottamaan myös lapsensa, esimerkiksi juuri kouluikään ehtineet tai tulossa olevat lapsensa. Jotta mm. pääsee ET-opetukseen koulussa.
Tai antamalla nuoren 15 vuotta täyttäneen ja lukioon menevän erota, jotta voi valita lukiossa ET:n ja uskonnon väölillä. Tai antaa ammattioppilaitokseen menevän erota, jotta nuoris sinä vuonna kun täyttää 18 vuotta, välttää kirkollisveron.
Alle 5-vuotiaiden kirkkoon kuuluvuus on selväti pienempi kuin 15-17-vuotiaiden kirkkoon kuuluvuus. Tämä tarkoittaa sitä, että viimeisen 8 vuoden aikana kirkosta eronneet eivät ole juurikaan erottanet lapsiaan. Sen sijaan he ovat eneneväti olleet liittämättä lapsiaan kirkoon eli kastattamatta vauvoina.
Ei voi päätellä noin. Rippikoulun jälkeen liittyy edelleen merkittävä määrä nuoria kirkkoon. Lisäksi kirkon tilastoissa voi "15-vuotias" tarkoittaa "tilaston laadintavuonna 15 täyttänyt tai täyttävä".
Silti toki myös kastamattomuus on lisääntynyt. Ja sehän kirkon viime kädessä lakkauttaa, ei suinkaan kirkosta eroaminen.
Voisi olettaa edes jonkin verran kirkkoon kuuluvien menevän enemmän naimisiin keskenään ja vastaavasti kuulumattomien. Veikkaan ettei ero kuitenkaan ole merkittävä.
Entä jos todennäköisyys lapsen kasteelle ei olekaan riippuvainen muusta kuin yleisestä kirkkoon kuulumisasteesta eli nyt 75% ja ensi vuonna todennäköisyys laskee 73-74%.
Kai se nyt sentään enemmän on kiinni lapsia saavan ikäluokan kirkkoonkuuluvuudesta? Mitenkään "Mitähän se mummokin sanoo" -argumentin voimaa väheksymättä luulisin silti olevan noin.
Kasteprosentti on myös pudonnut nopeammin kuin kuuluvuusprosentti.
Hmm.. On totta, että rippikouluiässä nuoria liittyy (huolajien luvalla) ryhmän paineesta... Se tarkoittaa, että jonkin verran kuitenkin nuoria myös eroaa. Sillä 15-vuotiaiden kirkkoon kuuluvuus on samaa luokkaa kuin vauvojen kirkoon liitämisen taso oli 15 vuotta sitten.
Jos ajatellaan, mikä on 18 vuotta sopivampi ikä saada itsenäisesti erota tai liittyä ilman huolajien lupaa, katsoisin että se voisi olla mieluummin 16 vuotta kuin esim. 14 vuotta.
Toistaiseksi sosiaalista ryhmäpainetta on enemmän liittymiseen kuin eroamiseen 14-15-vuotiaiden ikäryhmässä, johtuen rippikoulun initiaatioriittuluonteesta Suomessa (toisin kuin Ruotsissa).