Yhdysvaltain perustajat julistivat oman työn merkitystä menestykselle. Uuden yhteiskuntajärjestyksen piti olla sellainen, että jokainen voi lähtökohdistaan ponnistaa sellaiseen asemaan, jossa hänen ei tarvitse tuntea oloaan uhatuksi, jossa hänen ei tarvitse elää nälässä ja jossa hän voi toteuttaa itseään. Joillekin tämä on aina ollut mahdollista, joten oleellisin osa julistusta olikin sana "jokainen", tietenkin rikolliset, vakavasti sairaat ja muut ääritapaukset poisluettuna. Näille olisi ihanneyhteiskunnassa tarjolla muiden tuki. 1700-1800-luvun ihmiset varmaan ajattelivat, että kirkko tai perhe varmistaisivat heidän toimeentulonsa.
Julistuksessa mainitut ihanteet eivät ole olleet alkuvuosien jälkeen muuta kuin tyhjää sanahelinää, jolla valta vaihdettiin vanhalta yläluokalta uudelle. Sillä mitä tavallinen ihminen voi enää tehdä globaalien suuryritysten pyörittämässä maailmassa? Sana "jokainen" tuntuu pätevän nyky-yhteiskunnassa entistäkin huonommin. Jotta ihminen voisi korottaa elintasoaan, hänellä on oltava joko valmista pääomaa tai luontaista lahjakkuutta. Nämä molemmat ovat syntymälahjoja, joita jokaiselle ei anneta vaikka kuinka pyytäisi. Nyky-yhteiskunnassa puhutaan menestystarinoista, joissa joku (vaikka Facebookin perustaja Mark Zuckerberg) keksii hienon idean, josta sitten tulee suosittu ja idean keksijästä tulee miljardööri. Tällaisissa ideoissa on kyse vain kahdesta asiasta. Toinen on idean kehittäjän visio, joka on hänen lahjakkuutensa ilmenemä, ja toinen on hyvä tuuri. Jos jompaa kumpaa ei ole, vaaditaan väkisinkin pääomaa, jotta elämässä pääsisi eteenpäin. Pelkkä työnteko, ystävällisyys, kuuliaisuus auktoriteetteja kohtaan, halu menestyä tai raaka tahdonvoima eivät enää auta.
Koulutuksella voi vielä toistaiseksi parantaa asemaansa edes vähän. Useissa länsimaissa on kuitenkin vallalla kehitys, jossa koulujen lukukausimaksut ovat kohonneet sietämättömän korkeiksi tavalliselle ihmiselle. Visiot, joita Mark Zuckerberg:kin keksi vaativat tietyn oppineisuuden asteen toteutuakseen. Wikipedian mukaan Zuckerberg sai ideansa opiskellessaan Harvardin yliopiston kampuksella. Jotta vastaavaan asemaan voisi päästä, olisi vähintäänkin saatava lainaa pankista, jolla pystyisi maksamaan opiskelusta aiheutuvat kustannukset. Myös omatoiminen opiskelu on muuttumassa entistä hankalammaksi ellei pääomaa ole käytössä riittävää määrää. Kaikki oppimateriaalit siirretään sähköiseen muotoon, joten niiden haltuun saamiseksi on oltava tietokone tai älypuhelin. Lisäksi valtaosa materiaaleista säilötään oppilaitosten suljetuille sivustoille tai maksullisiin järjestelmiin. Opiskelusta joutuu siis maksamaan myös omatoimisesti harrastettuna. Lisäksi opiskelusta on apua vain niille, jotka alunperin ovat riittävän lahjakkaita omaksumaan tietyn alan oppimateriaalin päästäkseen sisään oppilaitokseen. Valmennuskursseille on tunkua, niiden hinnat ovat korkeita ja sisään päässeiden on sopeuduttava kurssin aikatauluun.
Vaikka Las Vegasin viemäreissä asuva koditon pummi pääsisikin kursseille luontaisen lahjakkuutensa avulla, hänen resurssinsa suoriutua siitä olisivat mitättömän pienet, koska kurjat elinolosuhteet rasittaisivat henkistä kapasiteettia niin paljon, että opiskeluun ei yksinkertaisesti jäisi voimia.
Lisäksi on vallalla toinenkin haitallinen kehityskulku. Nimittäin "tavallisten" töiden katoaminen yhteiskunnasta. Tietoyhteiskunnassa kaikkien olisi oltava jonkin asteisia asiantuntijoita pärjätäkseen. Tämä ei kuitenkaan ole kaikille luontaista. Siksi alkoholistiperheeseen syntynyt köyhä lapsi voisi haluta opiskella itselleen nopeasti ammatin, esimerkiksi puuseppänä, ja tehdä tätä yksinkertaista työtä loppuikänsä. Puusepän työtä vastaavat ammatit ovat kuitenkin väistymässä tietoyhteiskunnan tieltä. Eniten kärsivät pojat, joilla ei ole kärsivällisyyttä kuluttaa istumalihaksiaan koulun penkillä. Samalla kun kädentaitojen ja mekaanisen työn merkitys on vähenemään päin, meille on syntymässä valtava syrjäytyneiden nuorten ryhmittymä. Nämä ovat kaiken työn ulkopuolella, koska he eivät pysty täyttämään opiskelullaan tietoyhteiskunnan vaatimuksia. On helpompaa jäädä vanhempien luokse asumaan, jossa heille kuuluva tietotekniikka tarjoaa tavan paeta todellisuutta ja kuluttaa aikansa siihen. Töitä sellaiset ihmiset eivät saa, vaikka haluaisivat, koska tietoyhteiskunta vaatii kaikilta työntekijöiltä valmista tietotaitoa. Tavallaan on nollatoleranssi virheiden suhteen, eikä töitä voida tarjota harjoittelumielessä ilman tutkintoa. Pahimmillaan jopa neljännes alle 30-vuotias on ilman minkäänlaista työtä. Monille tämä aiheuttaa myös masennusta ja sosiaalisia ongelmia, koska ihminen ei voi olla sosiaalinen ilman rahaa, ilman harrastuksia ja ilman itselleen sopivaa ympäristöä. Kuoleva kylä, josta palvelut viedään pois muuttoliikkeen mukana ei voi olla tällainen ympäristö.
Julistuksessa mainitut ihanteet eivät ole olleet alkuvuosien jälkeen muuta kuin tyhjää sanahelinää, jolla valta vaihdettiin vanhalta yläluokalta uudelle. Sillä mitä tavallinen ihminen voi enää tehdä globaalien suuryritysten pyörittämässä maailmassa? Sana "jokainen" tuntuu pätevän nyky-yhteiskunnassa entistäkin huonommin. Jotta ihminen voisi korottaa elintasoaan, hänellä on oltava joko valmista pääomaa tai luontaista lahjakkuutta. Nämä molemmat ovat syntymälahjoja, joita jokaiselle ei anneta vaikka kuinka pyytäisi. Nyky-yhteiskunnassa puhutaan menestystarinoista, joissa joku (vaikka Facebookin perustaja Mark Zuckerberg) keksii hienon idean, josta sitten tulee suosittu ja idean keksijästä tulee miljardööri. Tällaisissa ideoissa on kyse vain kahdesta asiasta. Toinen on idean kehittäjän visio, joka on hänen lahjakkuutensa ilmenemä, ja toinen on hyvä tuuri. Jos jompaa kumpaa ei ole, vaaditaan väkisinkin pääomaa, jotta elämässä pääsisi eteenpäin. Pelkkä työnteko, ystävällisyys, kuuliaisuus auktoriteetteja kohtaan, halu menestyä tai raaka tahdonvoima eivät enää auta.
Koulutuksella voi vielä toistaiseksi parantaa asemaansa edes vähän. Useissa länsimaissa on kuitenkin vallalla kehitys, jossa koulujen lukukausimaksut ovat kohonneet sietämättömän korkeiksi tavalliselle ihmiselle. Visiot, joita Mark Zuckerberg:kin keksi vaativat tietyn oppineisuuden asteen toteutuakseen. Wikipedian mukaan Zuckerberg sai ideansa opiskellessaan Harvardin yliopiston kampuksella. Jotta vastaavaan asemaan voisi päästä, olisi vähintäänkin saatava lainaa pankista, jolla pystyisi maksamaan opiskelusta aiheutuvat kustannukset. Myös omatoiminen opiskelu on muuttumassa entistä hankalammaksi ellei pääomaa ole käytössä riittävää määrää. Kaikki oppimateriaalit siirretään sähköiseen muotoon, joten niiden haltuun saamiseksi on oltava tietokone tai älypuhelin. Lisäksi valtaosa materiaaleista säilötään oppilaitosten suljetuille sivustoille tai maksullisiin järjestelmiin. Opiskelusta joutuu siis maksamaan myös omatoimisesti harrastettuna. Lisäksi opiskelusta on apua vain niille, jotka alunperin ovat riittävän lahjakkaita omaksumaan tietyn alan oppimateriaalin päästäkseen sisään oppilaitokseen. Valmennuskursseille on tunkua, niiden hinnat ovat korkeita ja sisään päässeiden on sopeuduttava kurssin aikatauluun.
Vaikka Las Vegasin viemäreissä asuva koditon pummi pääsisikin kursseille luontaisen lahjakkuutensa avulla, hänen resurssinsa suoriutua siitä olisivat mitättömän pienet, koska kurjat elinolosuhteet rasittaisivat henkistä kapasiteettia niin paljon, että opiskeluun ei yksinkertaisesti jäisi voimia.
Lisäksi on vallalla toinenkin haitallinen kehityskulku. Nimittäin "tavallisten" töiden katoaminen yhteiskunnasta. Tietoyhteiskunnassa kaikkien olisi oltava jonkin asteisia asiantuntijoita pärjätäkseen. Tämä ei kuitenkaan ole kaikille luontaista. Siksi alkoholistiperheeseen syntynyt köyhä lapsi voisi haluta opiskella itselleen nopeasti ammatin, esimerkiksi puuseppänä, ja tehdä tätä yksinkertaista työtä loppuikänsä. Puusepän työtä vastaavat ammatit ovat kuitenkin väistymässä tietoyhteiskunnan tieltä. Eniten kärsivät pojat, joilla ei ole kärsivällisyyttä kuluttaa istumalihaksiaan koulun penkillä. Samalla kun kädentaitojen ja mekaanisen työn merkitys on vähenemään päin, meille on syntymässä valtava syrjäytyneiden nuorten ryhmittymä. Nämä ovat kaiken työn ulkopuolella, koska he eivät pysty täyttämään opiskelullaan tietoyhteiskunnan vaatimuksia. On helpompaa jäädä vanhempien luokse asumaan, jossa heille kuuluva tietotekniikka tarjoaa tavan paeta todellisuutta ja kuluttaa aikansa siihen. Töitä sellaiset ihmiset eivät saa, vaikka haluaisivat, koska tietoyhteiskunta vaatii kaikilta työntekijöiltä valmista tietotaitoa. Tavallaan on nollatoleranssi virheiden suhteen, eikä töitä voida tarjota harjoittelumielessä ilman tutkintoa. Pahimmillaan jopa neljännes alle 30-vuotias on ilman minkäänlaista työtä. Monille tämä aiheuttaa myös masennusta ja sosiaalisia ongelmia, koska ihminen ei voi olla sosiaalinen ilman rahaa, ilman harrastuksia ja ilman itselleen sopivaa ympäristöä. Kuoleva kylä, josta palvelut viedään pois muuttoliikkeen mukana ei voi olla tällainen ympäristö.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Töitä tekemällä voi enää menestyä jos on lahjakas ja sattuu pääsemään onnenkantamoisella oppilaitokseen sisään. Jos ei ole sukulaisia, jotka hankkisivat asunnon, työtä ja opettaisivat yhteiskunnan toimintaa, voi olla vaikea päästä minnekään. Piilevä ongelma on myös siinä, etteivät keski-ikäiset enää ymmärrä nyky-yhteiskuntaa. Nyky-yhteiskunta on kehittynyt eksponentiaalista vauhtia soveltamaan moderneinta tietotekniikkaa, josta keski-ikäiset ovat pudonneet armotta pois. Enää tavallista älykkäämmät ja teknisellä alalla työskentelevät saavat mitään otetta nykyisin käytössä oleviin järjestelmiin, toinen toistansa hienoimpiin, mutta silti toimimattomiin, joihin nyky-yhteiskuntamme perustuu. Siksi vanhempien on yhä vaikeampi opastaa lapsiaan sopeutumaan tähän maailmaan. Opastus jää koulun ja kavereiden tehtäväksi, mutta koulun on vaikea panostaa asiaan enempää kuin mitä rahoitus antaa periksi ja kaverit valikoituvat sosiaaliluokan perusteella. Yhteiskuntamme eriarvoistuu. Lopputuloksena Suomessa (=hyvinvointivaltio) on tällä hetkellä enemmän mielenterveyshäiriöistä kärsiviä nuoria kuin koskaan. Tikittävä aikapommi.
Miksi sinun, rikkaaseen perheeseen syntyneen porvarin pitäisi välittää paskaakaan köyhälistön asioista? Onhan sukusi jo vuosisatoja sitten varmistanut asemansa yhteiskunnan huipulla vain toimimalla oikein. En yhtään epäile, etteikö ainakin osa varallisuudestanne olisi ahkeran työnteon tulosta. Siksi, että kukaan ei elä tämän yhteiskunnan ulkopuolella. Kun liian suuri määrä ihmisiä putoaa kurjuuden kuiluun ilman mahdollisuuksia ulospääsyyn, yhteiskuntarauha järkkyy. Kehitys, jossa ihmiset eivät voi vaikuttaa omiin asioihinsa on huolestuttava. Se nostaa valtaan erilaisia ääriryhmittymiä, kuten natsit saksassa ja Putin Venäjällä. Myös Ranskan suuri vallankumous oli seurausta samankaltaisesta kehityksestä. Kommunistinen kansanvallankumous on ehkä utopiaa, mutta se kuvaa hyvin ihmisten turhautumisen synnyttämiä pienemmän mittakaavan ilmiöitä. Kouluampumiset yms. ovat vain jäävuoren huippu.
Jos minulta kysytään nykymaailma ei enää toimi puhtaan kapitalismin idean mukaisesti. Kapitalismissahan vallitsee terve kilpailu, jossa ihminen voi menestyä omalla työnteolla. Se että ihmisen omalla toiminnalla on jotain merkitystä motivoi ihmisiä toimimaan. Tämä ei toteudu nykyään, sillä huonoihin oloihin syntyneellä ihmisellä ei välttämättä ole mahdollisuutta päästä edes alkuun elämässään. Motivaatio työntekoon on hukattu ja kapitalismin perusidea on raiskattu. Nykymaailma, jossa johtajat jakavat toisilleen "tukia" ja lahjuksia muistuttaa enemmän Neuvostoliittoa ennen sen romahtamista. Kun ihmisiltä viedään mahdollisuus vaikuttaa asioihinsa, ollaan vaarallisella tiellä, joka ei voi päättyä hyvin. Juuri tämähän on nähty jo tuhat kertaa historian aikana, joten olisiko jonkun jo aika ottaa opiksi?
Onpa hyvä kirjoitus.
Asiaa.
Yhteiskuntaa muuttuu niin nopeasti ettei sitä voi ennustaa.
Ihminen joka ei osaa useampia kieliä tai hallitse tekniikkaa on yhtä avuton kuin lukutaidoton 1800 ja 1900 lukujen vaihteessa.
Jopa; radio, lähettää ohjelmansa osin netiinkautta ymmärrettävänä tai tarjoaa osan ohjelmastaa netinkautta.
Nyt keinotellaan, mutta eri asioilla kuin pula-aikana mustanpörssin myynissä, omaisuus luodaan tiedoilla ja tekniikalla keinottelemalla.
Pääoma on rajaton ja se keinottelee globaalisti ilman vastuuta tai ottamalla kulujaan maksettaviksi (Jätteet dumpataan kehitysmaihin).
Politiikka myy ilman- ja maansaastuttamis oikeuksia, kuka ne oikeesti omistaa kumpi niitä oikeasti saastuttaa ostaja vai myyjä..
Pääomalta puuttuu täysin vasta valta.
Ihmiset eivät äänestä.
Olisi syytä ymmärtää; tasapainoa tai tasapuolisuutta ei ole eikä tule, kuin vallantasapainolla.
40 % kansasta pidetään hiljaisena toimeentulotuella tai peruspäivärahalla ja köyhä kansa puputaa leipäkassienleipää ja litkii kaljaa tai limpsaa päälle voiden aina vaan huonommin.
Omat koirat puree, varsinkin keskiluokan keskitaso jaksaa kaivertaa ja kuluttaa aikaansa näiden loisien kyttäämiseen.
Kokoomus aloitti tämän yhteiskunnan koulutuksen, taisi olla jo1980 luvun tienoilla, kertomalla TV1 ohjelmasarjassa ketkä ovat keskiluokkaa... Heidän esittämäänsä yhteiskuntaluokaan kuuluivat kaikki äänestysikäiset.... Työväenluokaa ei ollut, eikä siihen kukaan halunut kuulua.
se työväenluokka on, mutta siihen ei haluta kuulua, joten kaikki pienipalkkaisetkin äänestää aina kokoomusta, kun onhan se siistiä sisätyötä vaikka kaupan kassalla/ siivoojana/ja vaikka millaisessa aputyössä....ei muuta kuin kokoomusta, onhan se niin nuorekasta....
Minun suvussani on aina arvostettu koulutusta ja sivistystä. Ollaan äänestetty demareita ja oltu myös poliittisesti aktiivisiä. Periaatteena on ollut, että kaikille kykyjensä mukaan, ja kaikille tarpeensa mukaan. Ylipäätään tuo periaate on ollut hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen malli.
Kaikki laajassa suvussani ovat ihan hyvin, tai jopa erinomaisen hyvin, menestyneitä, vaikka köyhistä oloista ollaankin alunperin tultu.
Olemmeko väärän periaatteen ihmisiä?
Olemmeko toimineet väärin?
Olemmeko riistäneet toisia?
Olemmeko menestyneet toisten kustannuksella?
No emme tietenkään.
Tosiasiahan on, Suomessa voidaan keskimäärin nykyään huomattavasti paremmin kuin vaikka 100 vuotta sitten. Edes väkivalta ei ole lisääntynyt, vaikka niin mediassa joskus väitetään. Ihmiset ovat terveempiä ja heidän täytyy tehdä vähemmän töitä saadakseen ruokaa. kaikki tämä on totta.
Hyvästä perusturvasta huolimatta osa nykysuomalaisista voi niin huonosti, että tarjotusta avusta huolimatta he kärsivät päihde- ja mielenterveyden ongelmista. Korostan, että näin on nimenomaan tarjotusta avusta huolimatta.
Aloituksessa puhuttiin paljon amerikkalaisen unelman toteutumisesta. Se kaiketi ei ole tavallinen ja onnellinen elämä, vaan nimenomaan rahallinen menestys. Se tapahtuu aina toisten kustannuksella. Joko oman maan sisällä tai globaalisti. Ehkä osa, suurikin osa, näistä Nykysuomen loosereista ovat huonostivoisia sen takia, että meillä ei ole kovin suuria mahdollisuuksia saada valtavaa omaisuutta. Jos sitten ihmisellä ei ole ymmärrystä siihen, että muutenkin voi onnensa saavuttaa, jäädään sinne yksiöön juomaan ja masentumaan.
Yhteiskunnassa jossa ei ole nälkää mutta perusoikeudet ja työnvapaus, ei juurikaan ole isoja ongelmia.
Se oman työn käsite on vähän vääristynyt valtaosalta ihmisistä. Kuvitellaan että se on toiselle työskentelyä palkkaa vastaan, mutta se itseasiassa tarkoittaa sitä että työskennellään itsenäisesti suoraan asiakkaalle, omaan toimintaan sijoittaen. Varhaisessa Amerikassa se tarkoitti yleensä maataloutta tai luontaistaloutta. Nyky-Amerikassa ja ennenkaikkea -Suomessa mahdollisuuksia on paljon enemmän.