Joku karjala pro haluu, että sotasyyllisten tuomiot kumotaan virallisesti.
Onneks on ryhdikäs oikeusministeri. Ei hyväksy ajatusta.
Heidät tuomittiin sotaan ylyttämisestä. Se on suuri rikos. Sen seurauksena hautausmaat on täynnä nuoria miehiä.
Yksilötapostaki saa ainaki 20 vuotta. Miks heidän tekonsa pitäs painaa villasella.
Tää osoittaa ihmisen raadollisuutta.
Häpeen esi-isien tekoja.
Onneks on ryhdikäs oikeusministeri. Ei hyväksy ajatusta.
Heidät tuomittiin sotaan ylyttämisestä. Se on suuri rikos. Sen seurauksena hautausmaat on täynnä nuoria miehiä.
Yksilötapostaki saa ainaki 20 vuotta. Miks heidän tekonsa pitäs painaa villasella.
Tää osoittaa ihmisen raadollisuutta.
Häpeen esi-isien tekoja.
Vastaukset 5
Vanhimmat
onko keskustelu aiheesta kielletty, kaikki palautteet poistettu
???????????
Onko tää sitä kurisuomea josta V Vennamo aikoinaan puhui
Suomi ei ollut mikään sotasyyllinen. N:liitto hyökkäsi TÖRKEÄSTI Suomen kimppuun aikomuksenaan Saksan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisestu jakaa Eurooppa ja saada Baltian maat ja Suomi miehitettyä, mutta Suomen kohdalla vedettiinkin vesiperä.
Suomi puolusti aivan oikeutuetusti omiia laillisia alueitaan NL: ryöstäessä ne Talvisodassa sekä itsenäisyyttään ja liittotui sillä hetkellä ainoan maan kanssa, joka pustyi turvaamaan Suomen itsenäisyyden.
Sotasyyllinen oli NL YKSINÄÄN ipmperialistisella roistopolitiikalaa. Suomen on myös virallisesti kumottava sotasyyllisyys, kansahan on se jo ajat sitten tehnyt.
Mielestäni kypsyyttä on se , että näkee oman kansan tekemät pahat teot myös.
Aika ei vielä kypsä raottamaan ns virallisesta linjasta poikkeavia näkemyksiä.
Mikä paha teko oli itsenäisyyden ja laillisten alueiden puolustaminen? Onko se hyvä teko, että toinen aloittaa itse sotatoimet ja voittajan pistää häviäjän maksamaan korvauksia?
Nimittäin ilman 1939 NL:n hyökkäystä koko Suomen nujertamiseksi, ei olisi koko Jatkosotaa ja vanhan rajan ylitystä tullut.
Tämä on se peruslähtökohta.
Ei Suomen sotien syistä varmaankaan ole koskaan ollutkaan epäselvyyttä. Asia on kuitenkin niin, että sotien jälkeen kirjoitetaan aina voittajien historiaa. Ei siinä kysellä aina häviäjien mielipiteitä. Toisen maailmansodan voittajiin kuuluneet länsimaat ovat vielä voimissan vaikka Neuvostoliittoa ei enää olekaan.
Vaikka sotien lopputulos olikin torjuntavoitto, voitto se ei ollut siinä milelessä, että Suomi olisi päässyt sanelemaan rauhanehtojaan. Kaukana siitä.
Olosuhteisiin nähden saimme kuitenkin siedettävät ehdot. Maatamme ei miehitetty ja itsemääräämisoikeutemme pysyi kuin pysyikin käsissämme.
Lähes jokainen joutui noina aikoina (ja vähän sen jälkeenkin) oman panoksensa ja kantamaan vastuun jotta maan itsenäisyys säilyisi. Jotkut joutuivat uhraamaan rintamalla elämänsä. Toiset terveytensä. Tanner, Ryti ym kantoivat velvollisuutensa ja vastuunsa loppuun saakka. Heidän osaltaan se tarkoitti joutumista tuomituiksi vankeuteen.
Mitä olisi tapahtunut jos Suomi ei olisi itse tuominnut sotarikollisiaan. Olisiko heidät viety kansainvälisiin tuomioistuimiin. Siellä olisi tuomiona voinut olla kuolemakin á la Nürnberg.
Useissa entisissä sodan aikaisissa ns. Saksan liittolaismaissa johtajien kohtalot olivat koviakin.
Syyllisyyden taakan kantaminen oli tuomittujen antama uhri.
Näin minä olen asian järkeillyt jo ajat sitten.