Mutta kun ihminen on hengellisesti kuollut, mikä silloin johtaa hänen tiensä halki elämän? Apostoli sanoo 2:ssa jakeessa: »Joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan mukaan, joka nyt tekee työtään uppiniskaisuuden lapsissa». Ensin: »Tämän maailman menon mukaan.» Ihminen kulkee silloin myötävirtaa, hän tekee, niin kuin muutkin tekevät, noudattaa maailmaa ja vallitsevia tapoja. Jos ne ovat karkeita, tulee hänkin karkeaksi, mutta jos tavat ovat hienoja, elää hänkin siivommin. Hän saattaa siis esiintyä erilaisena, mutta kuuluu kaikissa olotiloissaan kuitenkin maailmaan, niiden monien joukkoon, jotka kulkevat leveää tietä.
Mutta onko maailma itsensä oma? Hallitseeko se itseänsä? Ei, sanoo apostoli, maailmanmenon määrää hallitsija- ilmavallan hallitsija. Kristuskin nimittää häntä maailman ruhtinaaksi, eikä hän siinäkään lauseessa tule valehtelijaksi. Älkäämme koskaan unohtako, että on kaksi henkistä valtakuntaa ja kaksi hallitsijaa, jotka taistelevat ihmissieluista: Kristus ja Belial, Mikael ja lohikäärme, käärme ja vaimon siemen, väkevä ja väkevämpi. »Mikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan. ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat.» Se on taistelua, joka jatkuu niin kauan kuin maailma on olemassa.
Mutta onko maailma itsensä oma? Hallitseeko se itseänsä? Ei, sanoo apostoli, maailmanmenon määrää hallitsija- ilmavallan hallitsija. Kristuskin nimittää häntä maailman ruhtinaaksi, eikä hän siinäkään lauseessa tule valehtelijaksi. Älkäämme koskaan unohtako, että on kaksi henkistä valtakuntaa ja kaksi hallitsijaa, jotka taistelevat ihmissieluista: Kristus ja Belial, Mikael ja lohikäärme, käärme ja vaimon siemen, väkevä ja väkevämpi. »Mikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan. ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat.» Se on taistelua, joka jatkuu niin kauan kuin maailma on olemassa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kirkas aloitus! Tätä asiaa tarvittaessa esilläpitäen eli sopivan usein, niin kuuluu pelastetun vaelluksen keskiöön! Kun se on tiedostettuna uskovan joka soluun, sydämeen, niin siltä pohjalta on hyvä aloittaa keskustelut elämän ja uskon asioista kun ne silloin yhdistyvät toisiinsa. Hengellisellä uskovalla ei ole erikseen uskonelämän ja arkielämän harjoittaminen. Usko alkaa ohjaamaan arjen tekemisiä ja valintoja. Silloin uskova on jatkuvasti Jumalanpalvelus -tilaisuudessa, jatkuvassa hartaudessa ja kiitoksen tilassa. Tätä voisi jatkaa vaikka kuinka paljon.
kunpa moni muukin oivaltaisi aloituksen tavallasi.
Onpa asiallinen ja naseva aloitus. Viisas mies tuo Rosenius ollut aikoinaan.
Voi kun tänäänkin kuulisi oikeaa Raamatunsanaa selitettynä.
Lukekaamme uudelleen hyvä opetus.
Amenia vaan.
Hyvätkin opetukset unohtuu pian ja taas on meno kuin pakanamaan kartalla.
Jeesus on jo voittanut s-tanan, kuoleman ja tuonelan. Eli taistelu on enää ihmissieluista, niin kuin aloittaja mainitsikin. Valitsetko ikuisen elämän vai kadotuksen?
Käytännössä sen taistelun näkee. Kun joku on tulossa uskoon tai on juuri tullut, on vastustavat voimat kuin maasta polkaistuna sen ihmisen kimpussa, väärän opin tuojat ovat ovella yms. Tämä on ihmisten kertomusten mukaan ollut ihan säännönmukaista.
Käytännössä juuri niin kuin magda-sisko kirjoitat.
Tutkittu juttu, ihan omakohtaisesti.