Nimimerkki ”Katkerako?” purkaa tuntojaan Helsingin Sanomien mielipidesivuilla maanantaina. Hän sanoo olevansa elävä todiste julkisella sektorilla työskennelleestä naisesta, joka hyötyi vuosien 2008-2009 palkankorotuksista, jotka varsinkin jälkeenpäin on tuomittu katastrofaalisen kalliina.
”Muistan jo tuolloin ihmetelleeni, miten tehottomasti toimineella työnantajallani on varaa moisiin korotuksiin. Toki otin korotukset vastaan kiitollisina, ” nimimerkkisuojan lehdeltä saanut kirjoittaja sanoo.
Hän ei kerro silloista työnantajaansa mutta sanoo saaneensa myöhemmin potkut ”koska oli liian kallis.”
Kirjoituksen otsikko kuuluu, että ”Sari Sairaanhoitajaa ei muista kukaan”. Helsingin Sanomat käsitteli asiaa sunnuntain numerossaan, mihin kirjoittajakin viittaa. Ilta-Sanomat käsitteli Sari Sairaanhoitaja -problematiikkaa laajasti kirjoituksessa Kataisen perintö (IS 19.6.).
Jutussa kerrottiin, miten vuonna 2004 puheenjohtajaksi valittu Jyrki Katainen haki määrätietoisesti oppositiopuolue kokoomukselle uutta nousua. Tähtäin oli vuoden 2007 vaaleissa. Äänestäjien suosikiksi nouseminen edellytti puolueen konservatiivisen ja oikeistolaisen, markkinatalouteen uskovan ideologian liuentamista. Kokoomuslaiset ryhtyivät puhumaan puolueestaan härnäävästi työväen puolueena.
Yllättäen palkansaajien asiat olivat tärkeitä. Ennen vaaleja puolue teki pysäyttävän avauksen: puolue vaati sairaanhoitajille palkankorotuksia. Vaalimainoksissa komeili Sari Sairaanhoitaja, joka on tienestinsä ansainnut.
Työmarkkinoiden sotkeminen vaalikamppailuun on vaarallista puuhaa, niin myös tässä tapauksessa. Kabineteissa ja pitkissä yöneuvotteluissa hioutunut tulopolitiikan järjestelmä odotti tätä päänavausta.
Sairaanhoitajille tarkoitetut palkankorotukset menivät läpi julkisella sektorilla kaikille muillekin, koska jokainen ammattiryhmä halusi osansa. Verovaroista palkkansa saavista julkisen sektorin työntekijöistä tuli tulopolitiikan palkkajohtajia.
Jutussa muistutettiin, että kriitikkojen mukaan Kataisen innokkaasti ajama tasa-arvotupo miltei halvaannutti maan. Tietyllä tavalla Katainen irrottautui klassisen konservatismin ajatuksesta asettamalla puolueen edun maan edun edelle. Toisaalta Kataisen linjauksen voi myös ymmärtää: valtiosääntöuudistus antaa poliittisen vallan pääministerille. Pääministeriksi pääsee vain voittamalla vaalit, ja vaalit voitetaan keräämällä tarpeeksi ääniä. Tässä pelissä kansakunnan etu tulee väistämättä vasta kakkosena.
”Muistan jo tuolloin ihmetelleeni, miten tehottomasti toimineella työnantajallani on varaa moisiin korotuksiin. Toki otin korotukset vastaan kiitollisina, ” nimimerkkisuojan lehdeltä saanut kirjoittaja sanoo.
Hän ei kerro silloista työnantajaansa mutta sanoo saaneensa myöhemmin potkut ”koska oli liian kallis.”
Kirjoituksen otsikko kuuluu, että ”Sari Sairaanhoitajaa ei muista kukaan”. Helsingin Sanomat käsitteli asiaa sunnuntain numerossaan, mihin kirjoittajakin viittaa. Ilta-Sanomat käsitteli Sari Sairaanhoitaja -problematiikkaa laajasti kirjoituksessa Kataisen perintö (IS 19.6.).
Jutussa kerrottiin, miten vuonna 2004 puheenjohtajaksi valittu Jyrki Katainen haki määrätietoisesti oppositiopuolue kokoomukselle uutta nousua. Tähtäin oli vuoden 2007 vaaleissa. Äänestäjien suosikiksi nouseminen edellytti puolueen konservatiivisen ja oikeistolaisen, markkinatalouteen uskovan ideologian liuentamista. Kokoomuslaiset ryhtyivät puhumaan puolueestaan härnäävästi työväen puolueena.
Yllättäen palkansaajien asiat olivat tärkeitä. Ennen vaaleja puolue teki pysäyttävän avauksen: puolue vaati sairaanhoitajille palkankorotuksia. Vaalimainoksissa komeili Sari Sairaanhoitaja, joka on tienestinsä ansainnut.
Työmarkkinoiden sotkeminen vaalikamppailuun on vaarallista puuhaa, niin myös tässä tapauksessa. Kabineteissa ja pitkissä yöneuvotteluissa hioutunut tulopolitiikan järjestelmä odotti tätä päänavausta.
Sairaanhoitajille tarkoitetut palkankorotukset menivät läpi julkisella sektorilla kaikille muillekin, koska jokainen ammattiryhmä halusi osansa. Verovaroista palkkansa saavista julkisen sektorin työntekijöistä tuli tulopolitiikan palkkajohtajia.
Jutussa muistutettiin, että kriitikkojen mukaan Kataisen innokkaasti ajama tasa-arvotupo miltei halvaannutti maan. Tietyllä tavalla Katainen irrottautui klassisen konservatismin ajatuksesta asettamalla puolueen edun maan edun edelle. Toisaalta Kataisen linjauksen voi myös ymmärtää: valtiosääntöuudistus antaa poliittisen vallan pääministerille. Pääministeriksi pääsee vain voittamalla vaalit, ja vaalit voitetaan keräämällä tarpeeksi ääniä. Tässä pelissä kansakunnan etu tulee väistämättä vasta kakkosena.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kokoomus mikään puolue ole, koskaan ollutkaan, pelkkä verovaroilla pyörivä suuren rahan varainhoitofirma, puettuna puoluekaapuun.
Kauan se kusetus kansaan upposi mutta Stubbin myötä nähtiin Kokoomuksen todellinen raadollinen olemus.
Vantaalla kokoomus on hyvä-veli-klubi, joka siirtää Vantaan rahoja Kivistössä "perikunnan" taskuun. Tapani Mäkinen taas vauhdissa suuri joukko virkamies-kleptokraateja.