Suomen maatalouden ongelmat pannaan usein Keskustan piikkiin. Annetaan myös ymmärtää maatalouden olevan rakenteeltaan kovin jälkeenjäänyt. Onko asia todella näin? Sitä sietää pohtia, otetaanpa vertailukohteeksi keskisen Euroopan maatalousmaa Puola.
Puolassa on 2 miljoonaa tilaa, joista 1.6 miljoonaa on hakenut EU-tukea. Tilojen keskikoko on 8,5 hehtaaria, mutta peräti 40 prosenttia on vain 1 - 5 hehtaarin kokoisia. Se mahdollistaa hevosvetoisen elämäntapaviljelyn, mutta ei nykyaikaista maatalousyrittämistä. Yli 50 hehtaarin kokoisia eurokelpoisia tiloja on vain 20 000, vajaa prosentti.
Alku on ollut Puolan talonpojille petollisenkin hyvä. Vienti vetää hyvin ja EU-tukien maksaminen alkaa. (Mutta suuri myllerrys odottaa nurkan takana?)
Voisiko joku tämän palstan viisaista valaista kuinka pahasti Suomen maatalouden rakenne onkaan jälkeenjäänyt esim. Puolaan verrattuna? Palstalla olevista kirjoituksista saa kuvan, ikäänkuin maatalouteen sitoutuvan kansantulon osuus olisi maamme menestyksen kannalta kohtalokkaan suuri.
Puolassa on 2 miljoonaa tilaa, joista 1.6 miljoonaa on hakenut EU-tukea. Tilojen keskikoko on 8,5 hehtaaria, mutta peräti 40 prosenttia on vain 1 - 5 hehtaarin kokoisia. Se mahdollistaa hevosvetoisen elämäntapaviljelyn, mutta ei nykyaikaista maatalousyrittämistä. Yli 50 hehtaarin kokoisia eurokelpoisia tiloja on vain 20 000, vajaa prosentti.
Alku on ollut Puolan talonpojille petollisenkin hyvä. Vienti vetää hyvin ja EU-tukien maksaminen alkaa. (Mutta suuri myllerrys odottaa nurkan takana?)
Voisiko joku tämän palstan viisaista valaista kuinka pahasti Suomen maatalouden rakenne onkaan jälkeenjäänyt esim. Puolaan verrattuna? Palstalla olevista kirjoituksista saa kuvan, ikäänkuin maatalouteen sitoutuvan kansantulon osuus olisi maamme menestyksen kannalta kohtalokkaan suuri.
Vastaukset 10
Vanhimmat
(v. 1993)
"Käsikirjoitus: Heikki Haavisto Ohjaus: Heikki Haavisto Leikkaus: Heikki Haavisto
Joukkokohtaukset: Öllölän tukiaisseura Väliajalla: Ruisleipää, läskisoosia ja piimää
MAATALOUSLEIRI MUUTTAA BRYSSELIIN
Vaadimme tukiaisia ja tukiaisten tukiaisia sekä immuunikatokorvauksia
Miksi ovet ei aukene meille, kyseli Haapajärven poika kun Brysseliin yritti.
He halusivat viljellä maata talvellakin Helsingissä, joten katokorvauksiin oli perusteet.
Kotimaisen tomaatin viljely piti turvata Suomessa. Vain Heikki Haavisto
pystyi pelastamaan maanviljelijöiden edut. Raju kilpajuoksu alkaa ja yllätykseksi
maalaiset muuttavat Brysseliin katokorvausten kera ja siitäkös huuto nousee.
VAROITUS! TÄSSÄ ELOKUVASSA HEIKKI HAAVISTO AJAA AUTOA OIKEASTI.
EMME SUOSITTELE LAPSILLE!
Jokaisesta ostetusta lipusta 19 mk käytetään MTK:n nondiageettisten funktioiden dekoodaukseen."
acid
...
acid
Pohjoisessa kannata mitään viljellä, mutta nuo metsät on hieno asia !
Ainakin siinä mielessä kannattaa, että kukaan ei ole vielä minulle kertonut, että mistä pieraisisimme ne valuuttatulot joilla tuontielintarvikkeet maksettaisiin?
Nykyinen vaihtotaseen ylijäämä ei siihen riittäisi alkuunkaan.
Vaikutat asiantuntijalta, pitäsikö Suomen kehittää maatalouttaan enemmän Puolan suuntaan? -Hyljätä kalliit nelivetotraktorit ja pyrkiä pienempään tilakokoon. Kun traktorit korvataan hevosilla, saadaan maaseudun idylli takaisin ja työttömyys ratkeaa kertaheitolla. Myös metsätaloudessa otettaisiin käyttöön vanhat hyvät menetelmät hevosineen, tukkisavottoineen ja -uittoineen.
maataloudessa toimivat vielä Amerikassa jonkun uskonlahkon kommuuneissa erinomaisesti. Kommuunien peltoalat taitavat olla kymmeniä tuhansia hehtaareja, mutta hevosilla niissä ajot ajetaan, mikäli TVtä on uskominen.
Sitten ovat vielä hutteriitit ja mennoniitit, joita myös yhdistää uskonto. Hekin asuvat kommuuneissa. Heillä on nykyaikaiset koneet. Ruoka laitetaan yhteiskeittiössä ja kaikki syövät samassa ruokasalissa. Jokaisella perheellä on oma asunto. Radio ja TV ovat kiellettyjä. Puhelin on kommuunin toimistossa.
Jokaisella on määrätty työ. Huonekalut tekee oma puuseppä. Omat mekaanikot korjaavat koneita ja tekevät niihin parannuksia. Vaatteet ommellaan itse. On omat koulut jne.
Kun kommuunien väkimäärä käy liian suureksi, ostetaan 20 000 hehtaaria peltoa, jota asuttamaan kootaan nuoria miehiä ja naisia eri kommuuneista.
Nämä uskovaiset ovat Pohjois-Amerikan tehokkaimpia maanviljelijöitä.
Suomalaiset kokeilivat aikoinaan samaa meininkiä politiikan pohjalta. Myttyyn meni Sointulan yritys. Uskonnolliselta pohjalta lähtien homma ehkä hoituisi.
Ei ne tulot, vaan ne menot.
Lisää tietoa netillä. Katso hutterites,
mennonites & amish.
Kysymyksesi siitä, mistä otetaan valuuttatulot, joilla elintarvikkeiden osto ulkomailta katetaan, on varsin kummallinen. Ensinnäkään maataloutta ei ole kotimaasta mikään tarve lopettaa kertarysäyksellä. Maatalouden sisäistä rakennetta voidaan muuttaa siihen suuntaan, että se on kansainvälisesti ja markkinaehtoisesti kilpailukykyinen. Ei tätä kannattavaa osaa tarvitse mihinkään lopettaa.
Vähittäinen rakenteellinen muutos vapauttaa pääomia ja henkisiä voimavaroja tuottamaan sellaisia hyödykkeitä, joilla on ulkomailla kysyntää ja joissa katteet ovat hyviä. Tällä periatteella suurvalta Yhdysvaltain talous on niin hyvä kuin se on. USAlla on jatkuva ja valtava vaihtotaseen alijäämä, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että USA investoi koko ajan ulkomaisella rahalla tuotantoaan entistä ehompaa iskukykyyn. Suomi ei tällaiseen onnistu, koska rahoitusmarkkinoiden luottamus ei pienen maan kohdalla riitä. Sen vuoksi meidän on muutettava rakenteitamme vähitellen ja mieluummin etuajassa pitkällä tähtäimellä. Maatalouden osalta rakenteen uudistus olisi pitänyt aloittaa jo vuosikymmenet sitten.
Jos sinun logiikkasi olisi missään määrin järkevä, sen täytyisi toimia myös toisinpäin. Siis aina kun Suomen vaihtotase alkaa muuttua alijäämäiseksi, meidän olisi tuollaisen logiikan mukaan lisättävä maataloustuotantoa. Tällä tavalla Suomesta tulisi hyvin nopeasti maatalousvaltio, joka ei kävisi lainkaan ulkomaankauppaa. Vertailukohteena olisi silloin Pohjois-Korea.
Ei Suomi voinut jäädä tekemään sukkahousuja, pöksyjä ja kenkiäkään kotimarkkinoille, kun se ei ollut kannattavaa. Korvaavaa ja kannattavaa tuotantoa oli pakko löytää, ellei hyväksytä elintason tuntuvaa alennusta. Eteenpäin on myös edelleen oltava etevän mieli. Emme saa tyytyä jonkun maatalouden heikkoon kannattavuuteen, vaan on löydettävä koko ajan paremmin kannattavia aloja. Näin toimii kehittynyt talous. USA on tästä valtavine alijäämineen malliesimerkki.
... kilpailukykyinen pohjoisista olosuhteistamme huolimatta. Meillä aktiivitilojen keskikoko on 28 hehtaarin paikkeilla. Meidän viljelijämme ovat valistuneita ja hyvän ammattikoulutuksen saaneita. Viljelijämme käyttävät korkeaa tietotknologiaa ja nykyaikaisia koneita. Maassa ei ole pääomista pulaa ja muutenkin yhteikunnan tehokkuus on huippuluokkaa. Elintarviketeollisuutemme on kehittynyttä. Viljelijät osaavat taidon tuottaa niitä tuotteita, jotka parhaiten sopivat juuri heidän tilalleen ja joista saa parhaan tuoton. Jvielä eräs tärkeä seikka, meillä valoisat kesäyöt tekevät sen, että sato kasvaa yhtä nopeasti kuin etelämpänäkin.
Niinpä kaikesta tästä johtuu, että viljely kannattaa täällä aivan samoilla tukisäännöillä kuin muussakin Euroopassa.