Näyttelijäsuorituksina ei hääppöinen mutta historiakuvauksena eteenkin perääntymisvaiheen osalta elokuva oli surastaan törkeän huono. Tosiasissa suomalaiset vetäytyivät 19 ensimmäistä päivää ja sen jälkeen seuranneissa 8 päivässä löivät hyökkääjän perusteellisesti. Sen jälkeen seurasi 45 päivää asemasotaa kunnes aselepo astui voimaan.
Mollbergin suomettunut "Tuntematon"
Suuri Häpeä
11179
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Se elokuva olikin oikeastaan kuvaus suomalaisesta kulttuurimarksilaisuudesta 1970-luvulla vaikka elokuva tehtiinkin vasta vuonna 1985. Mollberg osoitti taistolaisuutensa eli sen miten tukevasti hän luotti stalinistiseen historiantulkintaan.
Linna itse ei edes osallistunut kesän 1944 taisteluihin joten hänen käsityksensä siitä perustui kuulopuheisiin. JR 8 osallistuminen viimeisen kesän sotimiseen oli myös vaatimattomampi kuin mitä kirja antaa ymmärtää 3600 miehen rykmentti kärsi 20.6-31.7.44 aikana 164 miehen tappiot kaatuneina, kadonneina ja haavoihinsa menehtyneinä. Alle puolet kesän 1941 tappioihin verrattuna. Vain 4% rykmentin miehistä kaatui viimeisenä sotakesänä.
Ylipäätänsä kesän 1944 taisteluista on monilla suomalaisilla vinoutunut ja vääristynyt kuva. Sekä Kannaksella että Laatokan Karjalassa tapahtui nopea vetäytyminen noin 15-20 päivän aikana. Sen jälkeen rajuissa noin 10 päivää kestäneissä torjuntataisteluissa hyökkääjä lyötiin jonka jälkeen taistelut laantuivat. Suomalaiset voittivat kaikki viimeiset 5 tsistelua jatkosodassa: Tali-Ihantala, Äyräpää-Vuosalmi, Viipurinlahti, U-linja ja Ilomantsi.
JR 2 osallistui huomattavasti suuremmalla panoksella Syvärin ja U-linjan taisteluihin ja menetti kuonlleina ja kadonneina 416 miestä. Tuo Linnan rykmentti oli sivussa kovimmista taisteluista.
Linnan yksikkö JR 8 kärsi toiseksi pienimmät tappiot kesällä 1944 kaikista Syvärillä sotineista suomalaisyksiköistä. Se oli ikäänkuin vajonnut jo reserviläisrykmenttien tasolle jota painopistesuunnalle ei heitetty. Linnan romaanun ja JR 8:n todellisuuden välillä oli ristiriita koska Linna ei enää tiennyt mistä kirjoitti. Mollbergin elokuva oli suurelta osin roskaa eteenkin vuoden 1944 osalta. Samalla on myös puuduttavan tylsää katsottavaa. Tympeää oli myös kuunnella Mollen jankutusta " minä rakastan näitä poikia". Pekka Parikka olisi tehnyt paremman elokuvan.
Sehän se katkeraa onkin, että Suomi joutui antamaan enemmän maata, mitä venäläiset pystyivät aseilla ryöstämään.
Ilman Saksan tukea Suomi olisi menettänyt NL:lle huomattavasti enemmän maata kuin mitä lopulta menetti. Mutta tätähän ei saa missään tuoda esiin.
Sekin on jäänyt havaitsematta tutkijoilta että heinäkuun lopulla Yleisesikunta laati vastahyökkäyssuunnitelman joka todennäköisesti olisi heittänyt hyökkääjän taaksepäin mutta josta luovuttiin poliittisen johdon(=Mannerheim, Ryti ja Linkomies) päätöksellä. Luultavasti päätös oli oikea sillä Teheranissa Stalinille oli luvattu 1940 rajat Petsamo. Viipurista menetettiin talvisodassa vaikka NL:n joukot eivät sinne päässeet.
Kaatuneet, haavoihinsa menehtyneet ja kadonneet jotka merkittiin myöhemmin kuolleiksi ajalta 20.6-5.9.44
15.Pri...........404
JR 44..........382
JR 2.............416
JR 45...........231
JR 4..............214
JR 9.............206
JR 8.............182 ("Tuntemattoman" rykmentti)
JR 30...........151
Lähde:
Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php
Tuo tilasto osoittaa että Väinön Linnan kuvaama rykmentti pääsi muita vähemmällä kesällä 1944. Esim. Adolf Ehrnrootin komentama JR 7 menetti Kannaksen ajalla 9.6-31.7.44 vastaavan tietokannan mukaan kuolleina ja kadonneina jotka myöhemmin vahvistettiin kuolleiksi peräti 731 miestä.
Mitkä olivat Linnan kuvaaman rykmentin menetykset esim. elokuussa ja syyskuun 5 ensimmäisenä päivänä? Yhteensä kuolleina 18 sotilasta. Mollbergin elokuvassa koko loppu on yhtä kaoottista pakenemista joka yht äkkiä päättyä siihen kun Suomi ja NL solmivat rauhan. Kyseessä on selvästi stalinistisen elokuvantekijän 70-lukulainen herjaus Laatokan Karjalassa taistelleiden työn halventamiseksi. Se vain puettiin humaaniin lässytysasuun.
Todella tympeä elokuva ja Mollberg paljasti olevansa todellinen vasemmistopunikki kusipää.
Tuo Linnan rykmentti JR 8 kärsi huomattavasti suuremmat tappiot vuonna 1941 kuin viimeisenä sotakesänä. Esim. tuo sodassa menehtyneiden tietokanta antaa taisteluiden vuoksi menehtyneiden sotilaiden määräksi JR 8:lle 463 sotilasta ajalle 01.07-31.12.1941.
Kahdeksan kärki eniten tappioita kärsineissä rykmenteissä on tämä:
1. JR 12.............739 (Kiestinki)
2. JR 26.............607 (Viipurin saarrostus, Porlammin motti, Itä-Karjalan Petroskoin valtaus)
3. JR 53.............583 (Kiestinki)
4. JR 6...............617 ("Kannaksen kahlaajat")
5. JR 7...............568 (Raju torjuntataistelu Tyrjässä, saarrostus ja tuhoamistaisteluita)
6. JR 9...............557 (Laatokan Karjala)
7. JR 30............480 (Sortavalan taistelu, puna-armeijan tuhoaminen Laatokan rantaan)
8. JR 8..............463 (Linnan rykmentti, Säämäjärvi, Petroskoi)
------------------------------------------------------
Jo pelkästään nuo tilastot: vertailu kesään 1941 sekä muiden yksiköiden tappiot kesältä 1944 osoittaa että Linnan rykmentti JR 8 pääsi kesällä 1944 huomattavasti helpommalla kuin useimmat muut. Sen tappiot olivat ehkä vain kolmasosa vuoden 1941 tappiohin verrattuna.
Kuuntelen joskus sattumanvaraisesti Radio Puheen vanhoja Ylen ääniarkistomateriaalia ja täytyy sanoa että erityisesti tuo 1970-luku oksettaa. Samoin myös 1980-luvun alkupuoli jälkisuomettumisineen. Vasta Neuvostoliiton hajosmisprosessi toi esille sen valtavan pääoma-arvon minkä veteraanisukupolven sinnikäs taistelu Suomelle antoi. Mutta aina tässä maassa on ollut ainakin sodan jälkeen se tietty lähinnä kulttuurimarxilainen porukka joka on halunnut loukata Suomen suurimman sukupolven (sodan kokenut) työn arvoa. Eräät yhä vihaavat sitä ettei Suomesta tullut neuvostotasavaltaa.
Suksikaa kuuseen kulttuurimarxilaiset!
Jokainen joka elokuvista jotakin tietää sanoo että Mollbergin Tuntematon on taiteellisesti parempi. Ja jokainen joka katsoo maailmaa objektiivisten silmälasien läpi tietää että se on paljon realistisempi kuvaus jatkosodan tapahtumista ja sodasta yleensäkin. Oikeistopellet voivat kiukutella leffasta minkä haluavat, se vain huvittaa.