Markus 4-37-41: "Ja nousi kova myrskytuuli, ja aallot syöksyivät venheeseen, niin että venhe jo täyttyi. Ja itse hän oli peräkeulassa ja nukkui nojaten päänaluseen. Ja he herättivät hänet ja sanoivat hänelle: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme?"
Ja herättyään hän nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa". Niin tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. Ja hän sanoi heille: "Miksi olette niin pelkureita? Kuinka teillä ei ole uskoa?" Ja suuri pelko valtasi heidät, ja he sanoivat toisillensa: "Kuka onkaan tämä, kun sekä tuuli että meri häntä tottelevat?"
Nämä mietteet eivät ole virallista teologiaa, mutta tällaisia valoisia ajatuksia herättivät Magdassa: veneessä olijat ovat seurakuntien kirjo, joka matkaa riitojen ja erimielisyyksien myrskyssä. Jeesus tuntui olevan poissa tai ei välittänyt.
Mutta kun hän nousi ja oli taas läsnä, tuli aivan tyyntä.
Jumalan valtakunnassa tämä toteutuu, kaikki on suurenmoisen ihanaa ja ilo ja harmonia vallitsee kaikkialla.
Ja herättyään hän nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa". Niin tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. Ja hän sanoi heille: "Miksi olette niin pelkureita? Kuinka teillä ei ole uskoa?" Ja suuri pelko valtasi heidät, ja he sanoivat toisillensa: "Kuka onkaan tämä, kun sekä tuuli että meri häntä tottelevat?"
Nämä mietteet eivät ole virallista teologiaa, mutta tällaisia valoisia ajatuksia herättivät Magdassa: veneessä olijat ovat seurakuntien kirjo, joka matkaa riitojen ja erimielisyyksien myrskyssä. Jeesus tuntui olevan poissa tai ei välittänyt.
Mutta kun hän nousi ja oli taas läsnä, tuli aivan tyyntä.
Jumalan valtakunnassa tämä toteutuu, kaikki on suurenmoisen ihanaa ja ilo ja harmonia vallitsee kaikkialla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Asiallinen tulkinta Raamatusta. Juuri tähän aikaan sopiva ja ajankohtainen.
Kunpa ymmärtäisimme, että Jeesus on aina omiensa kanssa. Näyttipä tilanne miltä tahansa.