Revonlahden taistelussa 1808 ammuttiin tiettävästi tykillä puolin ja toisin. Löytyykö tietoa, minkä kaliiberin tykeillä?
Hallussani on tuolta ajalta oleva tykin kuula, halkaisija hivenen alle 12 cm. Kiinnostaisi tietää, kumpi puoli sen on aikanaan ampunut. Voiko jotakin päätellä jostakin muusta kuulan ominaisuudesta?
Hallussani on tuolta ajalta oleva tykin kuula, halkaisija hivenen alle 12 cm. Kiinnostaisi tietää, kumpi puoli sen on aikanaan ampunut. Voiko jotakin päätellä jostakin muusta kuulan ominaisuudesta?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Katsohan kummalla puolella kuulassa on lommo. Onko vasemmalla vai oikealla puolella? Siitä voi päätellä, kummasta suunnasta lähtenyt tai kumpaan suuntaan tippunut. Eli vasen-oikee = länsi-itä... tai riippuu miten päin seisoo. Voit myös koittaa heittää kuulaa ilmaan ja katsoa kummalle puolelle tippuu, jos kuulalla vaikka olisi muisti siitä mihin päin se tykkää lentää. Ei tämä niin monimutkaista ole. Täytyy vain itse vähän nähdä vaivaa, eikä tulla tänne internetin ihmeelliseen maailmaan kyselemään yksinkertaisia asioita. Huomen aamulla sitten. Huomen aamuna...
ps. tykki ei ole minun
Tietääkseni sen ajan tykeistä puhuttiintykinkoon mittana naulaa! Toisin sanoen tykki saattoi olla 8 naulainen, 12 naulainen, 24 naulainen jne. Naula oli tuohon aikaan painomitta ja kertoi tykin kuulan painon. Tietääkseni pelkkä naulamäärä ei kerro sitä, että kummanko osapuoli ammus oli.
Lyhyen selostuksen tykeistä löytää ainakin kirjasta 'Pultavan taistelu'. Tykit eivät tuohon aikaan muuttuneet (=kehittyneet) liki 200 vuoteen ollenkaan!
Venäläisillä oli 1808 sodassa käytössä vain kevyitä tykkejä, eli noita 8 ja 12 naulaisia, näin sanotaan Suomenlinnan antautumistaistelussa, ruotsalaisilla kyllä oli myös raskaita 24 naulaisia tykkejä ja runsaasti varastoja.
Mutta Suomenlinna antautui, noin kolme kertaa pienemmälle piirittäjälle.
Niin juuri. Isompi tykki oli tietenkin myös raskaampi ja sen liikuttelu 1800-luvun kurjilla teillä kävi hankalaksi. Siksi isoimmat tykit olivat linnoituksissa ja laivoissa, mutta harvoin maastossa!
-antautuminen ,rappareiden ilkeitä juonia.
Oliks tää Revonlahti Suomenlinnassa?
sodan tykistö kts Suomen kenttätykistön historia 1 ss.92-101.
12 cm kuula on voinut lentää suomalaisten käytössä olleesta 12 naulan kanuunasta m. 1808 cal. 123 mm. Ampumaetäisyys noin 1500 m.
Viaporissa olikin ruotsalainen passkahousu komentajana. Vaikka mitäpä se suomalaislle kuului Ruotsin sota...
koska oli Napoleonin lupa.
Amiraali Cronstedt oli suomenruotsalainen upseeri, joka asui Helsingissä. Hän oli kunnostautunut edellisessä sodassa.
Perussyy hänen toimintaansa lienee ollut se, että hän uskoi Ruotsin joka tapauksessa häviävän sodan. Sitä oli turha pitkittää. Aselevon ehtoihin suostuminen olisi muuten ollut järjetöntä.
Sitä en tiedä mikä oli perussyy, mutta ruotsalaisten sotasuunnitelma oli semmoinen, että kaikki varastot, joukot ja ammukset kerätään Viaporiin talveksi, keväällä kun jäät sulaa niin Ruotsista tuodaan lisäjoukkoja laivoilla ja vihollinen lyödään taistelussa.
Cronsted tiesi suunnitelman ja teki sen tyhjäksi antautumalla, olihan hän suomalaisten joukkojen komentaja, eli korkein maassa oleva upseeri.
Oli kyllä väärä hetki antautua ja ruveta pelkäämään venäläisiä, kun oma vahvuus oli kolminkertainen venäläisiin joukkoihin nähden ja tykistössä ero vieläkin suurempi, asemat linnoitetussa saaressa, mikään selitys ei ole riittävä.
Voi olla, mutta jotakin tolkkua olisi pitänyt sopimusehtoihin saada? Hän allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan antautuisi ellei Ruotsin laivasto tulisi paikalle toukokuun toukokuun 3. päivään mennessä! Tuo ajankohta oli todellisuudessa jo jäätilanteen takia mahdoton!
Kyllä äijä oli tahdoton väpelö millä mittarilla hyvänsä!
todellista motivaatiota ei ole kyetty selvittämään. Mitä vähemmän tietää, sen helpompi on esittää varmoja syytöksiä.
Amiraali Cronstedt nautti Viaporin antautumisen jälkeen Venäjältä eläkettä.
Siitä ehkä voi päätellä jotain.
muutkin upseerit. Eläke ei kuitenkaan ole riittävä motivaatio. Cronstedtilla oli kartanonsa.
Kyseessä ei liene tykinkuula tuosta taistelusta, jos tykinkuula ollenkaan. Yksittäisen umpikuulan ampuminen elävää voimaa vastaan olisi ollut aika turhaa, todennäköisesti käytettiin tykeissä haulilaukauksia, tai räjähtäviä mustallaruudilla täytettyjä kuulia.
käytettiin myös massiivia rautakuulia. Tiheissä rivistöissä ne tekivät pahaa jälkeä.
Kuula on todenäköisesti Venäläinen. Suomi-Ruotsi maajoukkue ampui 3 ja 6 naulan tykeillä. Jos kuula on Siikajoen pohjoispuolelta, lisää se tätä venäläis olettamaa sillä ajatuksella että se on ammuttu eikä jäänyt maastoon ampumatta.
Ammuksista oli kova pula,joten kummatkin käyttivät samaa kuulaa niin kauan, kun se säilyi ehjänä.
Jos se hajosi,ammunta loppui.Ja samalla koko taistelu.
Siis kummallakin oli yksi kuula ja niin kauan jatkettiin taistelua kun kuulat kestivät. Pidettiin taukoa jonka aikana haettiin ammuttu kuula vihollisen puolelta omalle puolelle jne. Vaikuttaa uskottavalta...
Pääsi taitaa olla melkoinen kuula?
Eiollut tuollaista tuhlausta.Kuulat olivat arvokkaita.Yksi riitti. Vuoroon ammuttiin ja kovasti hurrattiin,kun se putosi jonnekin. Sitten vastapuoli ampui sen takaisin.
Hauskaa oli.
Joo, on se, mutta hiukset vähän varjostavat.
Näille vitsiniekoille ei mahda mitään, kun voi anonyyminä höpöttää mitä sattuu...
Miksi sinä anonyyminä esiinnyt?