Oluen tuotanto tehostuu yhdellä mutaatiolla, jonka ansiosta hiiva kestää kymmenen astetta korkeampaa lämpötilaa:
”Normaalisti hiiva kasvaa parhaiten noin 30 celsiusasteessa ja kuolee pian tätä korkeammissa lämpötiloissa. Yksi ainoa mutaatio hiivan genomiin sai sen kasvamaan 40 asteessa.”
” Sopiva mutaatio löydettiin altistamalla kolme eri hiivakantaa 40 asteen lämpötilalle. Kolme kuukautta ja noin 300 hiivasukupolvea myöhemmin kaikki kolme hiivakantaa alkoivat yhtäkkiä kasvaa voimakkaasti.
Kaikissa kolmessa hiivakannassa kasvun mahdollisti sama mutaatio. Tutkijoiden mukaan tulos on lupaava edistysaskel sitä kohti, että maa- ja metsätalouden tähteistä saataisiin etanolia valmistettua aiempaa tehokkaammin.”
http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/nain saadaan viinantuotantoon lisaa tehoa yksi mutaatio sai hiivan kasvamaan ennatyslampimassa/a1016894
Kahta mutaatiota vaaditaan malarialoisen perimässä siihen, että se tulee immuuniksi klorokiini -lääkkeelle. Tapahtuma onkin hyvin harvinainen.
Nämä esimerkit osoittavat, että tilastomatematiikka toimii biologiassakin. Yhden mutaation tuottama kilpailuetu löytyy nopeasti ja edun saanut eliö valtaa alaa hetkessä heikommilta kilpailukumppaneilta.
Kahden mutaation toteutuminen samassa loisessa oikeille paikoille on tilastollisesti epätodennäköistä, koska mutaatiot ovat harvinaisia. Silloin, kun se tapahtuu, mutantin loisen kilpailuetu on valtava lääkityssä ihmisessä.
Yhdessä malariaan sairastuneessa ihmisessä malarialoisia lienee vähintään yhtä paljon kuin, ihmissuvussa on ollut jäseniä apinasta erkaantumisen jälkeen. siitä huolimatta kahta mutaatiota ei yleensä satu oikeille paikoille ja lääke tehoaa.
Kolmea mutaatiota vaativasta kilpailuedusta on vaikeata löytää esimerkkejä. Esimerkkejä löytyy varmasti silloin, kun yhden ja kahden mutaation välivaiheet ovat kelpoisempia ja sen vuoksi yleistyvät populaatiossa, mutta suoraan kolme mutaatiota vaativia muutoksia ei juurikaan löydy.
Ihmisellä on kulmakarvojen kurtistajalihas, joka puuttuu apinoilta. Lihaksen ansiosta voimme tehdä muutaman ilmeen. Lihaksen puuttuminen ei ole katastrofi, eikä vaikuta elinkelpoisuuteen juuri mitään.
Tämän johdantovaiheen jälkeen pääsen varsinaiseen kysymykseen:
1) Montako mutaatiota tarvitaan, että kulmakarvojen kurtistajalihas syntyy otsaan? Tarvitaan siis geneettisiä muutoksia, niin että lihaksia tulee yksi enemmän ja se kasvaa oikeaan paikkaan. Myös hermoratojen on kasvettava oikeille paikoille.
2) Minkä merkittävän kilpailuedun uusi lihas antaa? Kilpailuetua sopii verrata hiivaan, jonka lämpötilakestävyys nousi 10 asteella tai lääkettä kestävän malarialoisen kilpailuetuun.
3) Miten on mahdollista että tämän olemattoman kilpailuedun antava lihas on kehittynyt pienessä ihmisapina populaatiossa? Populaation kokoa pitää verrata malaria- ja hiivapopulaatioihin.
4) Naamassamme on kymmeniä pieniä lihaksia, jotka puuttuvat apinoilsta. Montako mutaatiota tarvitaan koko lihaksiston kehittymiseen?
”Normaalisti hiiva kasvaa parhaiten noin 30 celsiusasteessa ja kuolee pian tätä korkeammissa lämpötiloissa. Yksi ainoa mutaatio hiivan genomiin sai sen kasvamaan 40 asteessa.”
” Sopiva mutaatio löydettiin altistamalla kolme eri hiivakantaa 40 asteen lämpötilalle. Kolme kuukautta ja noin 300 hiivasukupolvea myöhemmin kaikki kolme hiivakantaa alkoivat yhtäkkiä kasvaa voimakkaasti.
Kaikissa kolmessa hiivakannassa kasvun mahdollisti sama mutaatio. Tutkijoiden mukaan tulos on lupaava edistysaskel sitä kohti, että maa- ja metsätalouden tähteistä saataisiin etanolia valmistettua aiempaa tehokkaammin.”
http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/nain saadaan viinantuotantoon lisaa tehoa yksi mutaatio sai hiivan kasvamaan ennatyslampimassa/a1016894
Kahta mutaatiota vaaditaan malarialoisen perimässä siihen, että se tulee immuuniksi klorokiini -lääkkeelle. Tapahtuma onkin hyvin harvinainen.
Nämä esimerkit osoittavat, että tilastomatematiikka toimii biologiassakin. Yhden mutaation tuottama kilpailuetu löytyy nopeasti ja edun saanut eliö valtaa alaa hetkessä heikommilta kilpailukumppaneilta.
Kahden mutaation toteutuminen samassa loisessa oikeille paikoille on tilastollisesti epätodennäköistä, koska mutaatiot ovat harvinaisia. Silloin, kun se tapahtuu, mutantin loisen kilpailuetu on valtava lääkityssä ihmisessä.
Yhdessä malariaan sairastuneessa ihmisessä malarialoisia lienee vähintään yhtä paljon kuin, ihmissuvussa on ollut jäseniä apinasta erkaantumisen jälkeen. siitä huolimatta kahta mutaatiota ei yleensä satu oikeille paikoille ja lääke tehoaa.
Kolmea mutaatiota vaativasta kilpailuedusta on vaikeata löytää esimerkkejä. Esimerkkejä löytyy varmasti silloin, kun yhden ja kahden mutaation välivaiheet ovat kelpoisempia ja sen vuoksi yleistyvät populaatiossa, mutta suoraan kolme mutaatiota vaativia muutoksia ei juurikaan löydy.
Ihmisellä on kulmakarvojen kurtistajalihas, joka puuttuu apinoilta. Lihaksen ansiosta voimme tehdä muutaman ilmeen. Lihaksen puuttuminen ei ole katastrofi, eikä vaikuta elinkelpoisuuteen juuri mitään.
Tämän johdantovaiheen jälkeen pääsen varsinaiseen kysymykseen:
1) Montako mutaatiota tarvitaan, että kulmakarvojen kurtistajalihas syntyy otsaan? Tarvitaan siis geneettisiä muutoksia, niin että lihaksia tulee yksi enemmän ja se kasvaa oikeaan paikkaan. Myös hermoratojen on kasvettava oikeille paikoille.
2) Minkä merkittävän kilpailuedun uusi lihas antaa? Kilpailuetua sopii verrata hiivaan, jonka lämpötilakestävyys nousi 10 asteella tai lääkettä kestävän malarialoisen kilpailuetuun.
3) Miten on mahdollista että tämän olemattoman kilpailuedun antava lihas on kehittynyt pienessä ihmisapina populaatiossa? Populaation kokoa pitää verrata malaria- ja hiivapopulaatioihin.
4) Naamassamme on kymmeniä pieniä lihaksia, jotka puuttuvat apinoilsta. Montako mutaatiota tarvitaan koko lihaksiston kehittymiseen?
Vastaukset 12
Vanhimmat
> On the origin, homologies and evolution of primate facial muscles, with a particular focus on hominoids and a suggested unifying nomenclature for the facial muscles of the Mammalia
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2750763/
Lue ite!
Yllä saamasi vastaus saattaa tarkoittaa sitä, että noita kysymiäsi lihaksia ei ole luoda pamautettu tyhjästä, vaan kyse on aikaisemman lihaksen pienehköstä toimintamuutoksesta.
Paremmin tätä aihetta osaavat korjatkoot ja täydentäkööt.
Kysyin siis tarvittavien mutaatioiden määrää.
Kysymys ei ole aikaisemman lihaksen pienestä toiminna muutoksesta, vaan uudesta lihaksesta. Apinoilla tuota lihasta ei ole lainkaan.
Joudut odottamaan, että joku asiaan paremmin perehtynyt vastaa. Uskon itse edelleen, ettei asia ole ihan niinkuin sanot. Apinoilla luultavasti on jokin pieni kasvo- tai muu lihas lähellä tuota paikkaa. Niin evoluutio tavallisesti toimii.
Oikein asiantuntijoita?
Buahhahhaaaaa!
Asiantuntijoita on olemassa, vaikka itse et sellainen olekaan.
Aivan niin, evoluutio toimii uskonvaraisesti.
>>Ihmisellä on kulmakarvojen kurtistajalihas, joka puuttuu apinoilta.
Makakilla se kurtistajalihas kuuluisi olevan joten hieno retoriikkasi huipennuksineen aloituksessa näyttäisi valövan hiekkaan.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2750044/
Kiitoksia bittilouhinnasta kekekekekek Täytyy perehtä asiaan.
Kävipäs hiivoilla hyvä tuuri kun ne kaikki saivat sattuman ja luonnonvalinnan kautta kaikki saman mutaation ja vieläpä samana päivänä ja samalla laboratoriopöydällä.
Niin että Luojan lisäksi nyt myös evoluutio kykenee tuottamaan yliluonnollisia ihmeitä.
Mikrobiologian todellisena asiantuntijana sanoisin kuitenkin että jos jätetään nuo uskomukset omaan arvoonsa niin huomaammekin että kyseessä oli vain näille hiivoille tyypillisen piilevän ominaisuuden esiintulo.
Vastaava tämänkaltainen tulos saatiin kun eräs viininviljelijä päätti jättää tynnyrillisen viiniä makaamaan normikäymisen lakattua vielä pariksi kuukaudeksi pullottamatta, siis teki sellaisen työn jota käytännössä kukaan viininviljelijä ei ollut ikinä tehnyt suurelle tuhansien litrojen viinierälle, ja ällistyi sitä että vaikka näytti siltä että kaiki viinihiiva oli jo kuollut ja viini vaikutti kirkkaalta, niin silti tuo viinin seisotttaminen lisäsi viinin alkoholipitoisuutta parisen prosenttia, eli viinihiivasta löytyi piileviä ominsisuuksia joden olemassaoloa ei oltu ennen havaittu, ja nykyään me voimme ostaa viinejä joden alkoholipitoisuus on jopa 14,5, sillä yhä useammat viininvalmistajat nykyään antavat viininsä käydä pidempään kuin aiemmin.
Toki labroissa on aina saatu vahvempiakin viinejä mutta tuotantoviineissä ei aiemmin oltu saatu.
Ns. piilevä ominaisuus ei siis ole enää mikään piilevä ominaisuus, kuten noiden hiivojenkaan nyt havaittu ominaisuus ei olekaan enää piilevä ominaisuus vaan toteutuu mitä ilmeisimmin muillakin oluthiivoilla, joten kyseessä ei suinkaan ole satunnaisen mutaation aiheuttama asia vaan piilevän ominaisuuden ilmitulo.
Näin se on jos evouskomukset jätetään pois.
Satunnaisen mutaation aiheuttama piilevän ominaisuuden ilmitulo.