Demokratia perustuu ajatukselle, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on tahto ja äly. Vapaus tarkoittaa kyvykkyyttä ilmaista omaa tahtoa ja älyä. Siksi demokraattinen poliittinen järjestelmä on sellainen, jossa jokainen ihminen voi vaikuttaa päätöksentekoon.
Suomessa ainoa kansan vaikutusfoorumi on edustuslaitos. Suomen edustuslaitos on luotu kansalaisten mielipiteiden yhteenkokoamista ja käsittelyä varten. Käytännössä kansa ei ilmaise milloinkaan poliittista tahtoaan edustajille, vaan kansa äänestää valtaan poliitikot, jotka toimivat yksin!
On luotava poliittinen järjestelmä, joka mahdollistaa poliittisen vallankäytön jokaiselle syyntakeelliselle kansalaiselle! Tällainen valta on ihmisoikeus! Nykyinen kansalaisten tietämättömään valintaan perustuva tasavaltalainen harvainvalta on purettava!
Tällainen on demokraattinen ajatus yksilön oikeudesta valtaan. Yhteisön näkökulma on myös olennainen demokratian kannalta, koska yhteiskunnassa eletään yhdessä toisten kanssa. Tällöin yksilöiden täytyy saada ja voida käydä rationaalista debaattia toisten kanssa kunnes saavutetaan yhteisymmärrys.
Suomessa ainoa kansan vaikutusfoorumi on edustuslaitos. Suomen edustuslaitos on luotu kansalaisten mielipiteiden yhteenkokoamista ja käsittelyä varten. Käytännössä kansa ei ilmaise milloinkaan poliittista tahtoaan edustajille, vaan kansa äänestää valtaan poliitikot, jotka toimivat yksin!
On luotava poliittinen järjestelmä, joka mahdollistaa poliittisen vallankäytön jokaiselle syyntakeelliselle kansalaiselle! Tällainen valta on ihmisoikeus! Nykyinen kansalaisten tietämättömään valintaan perustuva tasavaltalainen harvainvalta on purettava!
Tällainen on demokraattinen ajatus yksilön oikeudesta valtaan. Yhteisön näkökulma on myös olennainen demokratian kannalta, koska yhteiskunnassa eletään yhdessä toisten kanssa. Tällöin yksilöiden täytyy saada ja voida käydä rationaalista debaattia toisten kanssa kunnes saavutetaan yhteisymmärrys.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ajatuksesi jokinlaisesta suorasta demokratiasta, jossa vapaan maan vapaat kansalaiset kokoontuvat käräjäkiville pohtimaan yhteisiä asioita on täysin mahdoton toteuttaa käytännössä. Sen yrittämisen seurauksena olisi täysi anarkia, koska mitään päätöksiä ei saataisi aikaan, tai jos saataisiin, niiden tietopohjasta ei suurimmalla osalla päättäjistä olisi harmainta aavistustakaan. Yhteiskunnan ilmöt ovat niin monimutkaisia ja seuraussuhteiltaan vaikeasti hahmotettavia, että asioista päättäminen vaatisi kokopäiväistä puuhastelua kansalaisilta.
minun mielestäni demokratian kannalta tuloksekkaampaa olisi parantaa nykyisen edustuksellisen järjestelmän toimivuutta. Tämäkin edellyttää kansalaisten kiinnostuksen lisääntymistä. Nykyisin äänestysikäisistä vähintään kolmannes on sellaisia, joita politiikka ei kiinnosta pätkääkään. He eivät ymmärrä lainkaan miten se voisi liittyä heidän elämäänsä. Tässä koululaitoksella on siis vielä iso duuni tehtävänä.
Edustuksellisen demokratian tulosvastuuta pitäisi esimerkiksi kehittää. Kansanedustajan valitun tulisi listata ne keskeisimmät asiat, joita hän luvannut hoitaa ja hänen olisi sitten vuosittain raportoitava, miten hän on tähän tavoitteeseen pyrkinyt ja päässyt. Internet-maailma antaisi tähän hyvät välineet. Lisäksi kansaneduatjien olisi nykyistä paremmin altistettava itsensä kansalaisten palautteelle vaalien välilläkin. Äänestäjillä pitäisi olla mahdollisuus sitouttaa ehdokkaansa paremmin omaksi edustajakseen.
Kansalaiset kokevat yleisesti, että poliittinen päätöksenteko alkaa elää omaa äänestäjistä riippumatonta elämäänsä sitten, kun vaalit on käyty. Ilmeisesti myös poliitikot katsovat, että heillä on valtakirjan saadessaan tähän oikeus.
Keskustapuolue on kuuluisa siitä, että se lupaa yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista eikä pidä yhtäkään lupauksistaan. Viime eduskuntavaalienkin alla puolue joutui tinkimään useampaan otteeseen lupauksistaan jo ennen vaaleja, kun Kokoomus alkoi asettelemaan hintalappuja lupauksille. Vaalien jälkeen Keskusta sitten ensitöikseen alensi johtavana hallituspuolueena tuloveroprosenttia, vaikka se oli vaalikampanjassa nimenomaan painottanut sitä, ettei veroja tulla alentamaan.
Nykyrealismi perustuu tietämättömyyteen ja naiviin maailmankatsomukseen, josta seuraa arvottomia ja kyynisiä käsityksiä ja mustavalkoista mutkien oikomista pahimpaan vaihtoehtoon. Hyvien ideoiden torjuminen ei ole mitään muuta kuin pessimismiä ellet ehdota parempaa vaihtoehtoa.
Demokratia perustuu ajatukselle, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on tahto ja äly. Vapaus tarkoittaa kyvykkyyttä ilmaista omaa tahtoa ja älyä. Siksi demokraattinen poliittinen järjestelmä on sellainen, jossa jokainen ihminen voi vaikuttaa päätöksentekoon.
Älä välttele arvioimasta tätä kysymystä kyynisellä epäilyllä vastaan vastaa siihen!
Demokratiasta on monia käsityksiä. Kansandemokratioissa on omansa ja esim. Yhdysvalloissa on heidän mielestään aito demokratia joka eurooppalaseta katsontakannasta on kyllä lähellä (valistunutta) diktatuuria. Puolueet siellä ovat lähes vaaliorganisaatioita. Meidän edustuksellinen demokratia perustuu ajatukselle, jossa vapaissa vaaleissa kansan edustuslaitokseen valitsemat henkilöt ja puolueeet edustavat kansan tahtoa jäsentyneessä ja käytännössä toteutettavassa muodossa. Jokaisen yksittäisen ihmisen tahdon huomioiminen jokaisessa asiassa nyt on tietysti täysin mahdoton ajatus.
Älä pidä demokratiaa suhteellisena käsitteenä sillä perusteella, että miten amerikkalaiset kokevat demokratiansa. Et voi tietää miten he kokevat demokratiansa, ellet tutustu heidän järjestelmäänsä ja kulttuuriinsa.
Väitän, että amerikkalaiset ovat samalla tavalla ulkona politiikasta kuin suomalaisetkin. Yhteinen tekijä on poliittinen tietämättömyys. Niin amerikkalaiset kuin suomalaisetkaan eivät ymmärrä tehtävän politiikan luonnetta, sen yksityiskohtia, eivätkä he osaa muodostaa perusteltuja poliittisia kantoja.
Sananvapaus käsittää oikeuden vaikuttaa yhteiskunnan asioihin poliittisesti. Jos joku yksilö ymmärtää poliittisen kysymyksen on hänellä velvollisuus saada kaikki muutkin ymmärtämään se. Siksi kenelläkään ei ole oikeutta olla yksin tietoinen politiikasta ja toimia yksin.
Ota esimerkiksi tieteellinen tutkimusryhmä, joka työskentelee lääkkeen luomiseksi vapaana riehuvaan vaaralliseen tautiin. Jos joku ryhmän jäsenistä keksii projektin kannalta ratkaisevan asian, on hänellä velvollisuus kertoa siitä muilla ja auttaa muita pääsemään työssä eteenpäin. Kertomatta jättäminen uhkaa kansallista turvallisuutta ja sairastuneiden oikeutta elämään.
Politiikka käsittelee yhteisön jokaista jäsentä koskevaa päätöksentekoa ja yhteiskunnan muuttumista. Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää itseään koskevista muutoksista. Siksi tietoisuus politiikasta on yhtä tärkeä kansalaisille kuin esimerkin tutkijaryhmän jäsenille on tieteellinen tiedonmurunen.
Demokratian tarkoitus on kunnioittaa jokaista ajattelevaa ihmistä. Tämä idea keksittiin jo antiikissa, mutta historian aikana se on korvattu elitismillä tai fasismilla.
Tasavalta on 1800-luvulla syntynyt hallitusmuoto, joka pyrkii poistamaan elitismin osittain. Se jakaa vallan eliitille tasapuolisesti, mutta pitää kuitenkin kansaa ulkopuolisena. Tämä on demokratianvastaista. Tietoa ei jaeta kansalaisille ja heihin suhtautudaan ennakkoluuloisesti ja aliarvioivasti: "Kansa on sivistymätöntä ja tietämätöntä, ja se vain käyttäisi valtaa anarkistisesti ja epäoikeudenmukaisesti. On parempi pitää valta elitiillä".
Kansalla on oikeus tulla tietoiseksi poliittisesta sivistyksestä ja rationaalisesta ja laajasta ajattelusta. Kansalla on oikeus tulla koulutetuiksi pystymään yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kenelläkään ei ole oikeutta pitää tätä kykyä itsellään.
Edustuslaitoksen tehtävä on koota kansan näkemykset yhteen ja käyttää edustajaa näkemyksien välittäjänä pienempään foorumiin. Tämä kaikki perustuu kansalaisten poliittiselle osallistumiselle. Edustajilla ei voi olla itsenäistä roolia.
Kansan osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon ei edellytä edustuslaitosta. Edustuslaitos on vain logistinen ja käytännöllinen luomus keskustelun helpottamiseksi. Siinä on tarkoitus yhteensulauttaa miljoona näkemystä sadaksi yhteensopivaksi näkemykseksi edeten niin pieniin sulautumisiin, että lopullinen debaatti on mahdollinen. Tämä voidaan välttää muodostamalla niin monta pientä lopullista päätöksentekolaitosta, ettei välikäsiä tarvita.
Kansalla on oikeus poliittiseen sivistykseen, mahdollisuuteen osallistua poliittiseen debaattin edustajien kautta tai suoraan ja tulla itse tietoisiksi tehtävien päätösten korrektiudesta.
No onhan meillä jo varsin pieniin yksiköihin menevä päätöksentekojärjestelmä ollut jo satoja vuosia, nimittäin peustuslaissa säädettu kunnallinen itsehallinto. Valtiollisen edustuslaitoksen täytyy polittisen legitimiteettinsä (ja usein ihan juridisenkin) säilyttääkseen ottaa huomioon laajasti myös paikallistaso. Kunnissa esitetyt näkökannat heijastuvat ja siirtyvät valtiolliselle tasolle tehokkaimmin usein juuri puolueiden kautta sisäisesti. Eivät ne ole mitään kasvottomia instansseja vaan ihan jokapäiväisiä inhimillisiä kontakteja, joita paikallistasolta otetaan piiri- ja valtakunnan tasolle.