Luulisi kelpaavan jumalille.

Jos parhaansa tekee, ei enempää voi vaatia. "Pahan aiheuttamattomuuteen toisille ihmisille" laskisin myös uskonrauhan suomisen kaikille uskonnosta riippumatta.

Monesti kuulen ihmisten väittävän itseään kuolleeksi lihan himoille ja elävänsä moraalisesti erittäin korkealla, vaikka sydämessä himot salaa jylläävät. Ja tottakai antaudutaankin niiden valtaan silloin tällöin sopivan tilaisuuden tullen. Sanonta tilaisuus tekee varkaan pätee vaikka kuinka moneen muuhunkin houkutukseen. Lehtien lööpeistä tiedämme miten vaikkapa viha on lähellä murhaa. Ja lähi historiasta tiedämme miten sodissa siviilit joutuvat raiskatuiksi kuten Raamatun aikana konsanaan. Se ettemme tee pahojamme joka hetki tai edes joka kuukausi ei muuta asiaa miksikään; Ihminen on turmeltunut otus. Vai lohduttaisiko vaikkapa hylkäjätyksi joutunutta se, ettei puoliso jättänyt tätä lukemattomien rakastajien vaan yhden tähden? Keksinet itsekin lisää esimerkkejä.

Voidaankin sanoa, ettei ihminen joudu niinkään kadotetuksi heikkoutensa kuin ylpeytensä ja kovuutensa tähden. Testaapa vielä oletko todella hyvä ihminen: Oletko koskaan käyttänyt Jumalan nimeä kirosanana? Oletko koskaan valehdellut? Oletko koskaan himoinnut tai anastanut toiselle kuuluvaa? Oletko koskaan juonut itseäsi humalluksiin? Tiesitkö Jeesuksen rinnastaneen himoiten katsomisen haureuteen [Matt. 5:28] ja vihan murhaan [1. Joh. 3:15]? Jumala tietää tekomme. Hän tutkii mielet ja sydämet, minkään jäämättä salaisuudeksi. Oletko todella tuomion päivänä syytön? Vai näkeekö Jumala sinut pilkkaajana, valehtelijana, varkaana, juomarina, sydämeltään huorintekijänä ja murhaajana? Huolestuttaako se sinua? Jos näet pahuutesi ja häpeät tekojasi käänny jo tänään Herran puoleen.