Kun täällä koetetaan milloin minkäkinlaisin keinotekoisin verukkein todistella Suomen käyneen 1941-44 erillissotaa niin kai samalla perusteella voidaan sitten sanoa, että 1. m-sodan aikana Saksa, IV-Unkari, Italia, Turkki, ym.. kävivät erillisotaa länsivaltoja ja Venäjää vastaan. Kävivätkö myös Venäjä ja länsivallat erillissotaa näitä kaikkia vastaan vai oliko niillä yhteissota?
On siis väärin puhua mistään Keskusvalloista kun jokainen kävi omaa erillisotaansa. Niillähän oli omat armeijat, omat ylipäälliköt, omat tavoitteet, omat rintamat, puuttui valtiosopimuksia jne... Kaikki nuohan ovat retardien perusteluja sille, että Suomi kävi erillissotaa.
Evät ne sönköt tiedä itsekään miten kahden tai useamman maan tulisi sotansa käydä, että se tulkittaisiin yhteissodaksi. Voisi joku inisijä antaa yhteissodan määritelmän, milloin sota täyttää yhteissodan kriteerit.
Erillisotiako 100 v sitten ?
20
74
Vastaukset
- Avaus on taas
kerran Merkki-Erkin tai jonkun muun stallarin yritys sotkea asioita.
Liittokunnat eivät käy erillissotia. Suomi ei kuulunut valtiosopimuksilla mihinkään liittokuntaan, joten sillä oli tietynlainen erikoisasema Saksan aseveljenä.
"On siis väärin puhua mistään Keskusvalloista kun jokainen kävi omaa erillisotaansa. Niillähän oli omat armeijat, omat ylipäälliköt, omat tavoitteet, omat rintamat, puuttui valtiosopimuksia jne... Kaikki nuohan ovat retardien perusteluja sille, että Suomi kävi erillissotaa."
Keskusvallat olivat täysin Saksan poliittisessa ja sotilaallisessa johdossa ja erilaisin sopimuksin siihen sidottuja, osa jo rauhan aikana. Saksan ja Itävallan liittosopimushan oli syynä Saksan sotaan lähtöön.
Stallarien vääristely on yksinomaan hupaisaa.- suotta yrität taas
Keskusvallat olivat täysin Saksan poliittisessa ja sotilaallisessa johdossa
Valetta taas aamutuimaan ja oikein rankastikin jopa.
Italia, Turkki, Bulgaria eivät olleet millään tavoin minkäänlaisessa Saksan johdossa. Sotansakin ne lopettivat aivan itsenäisesti. Myöskään IV-Unkaria ei Saksa johtanut mikä ilmeni monta monituista kertaa Saksan äärimmäisenä ärtymyksenä kun IV-Unkari käynnisteli omia hyökkäyksiään joihin Saksan sitten piti rientää avuksi vaikka joukot olisi tarvittu lännessä. - Höpöhöpö!!
suotta yrität taas kirjoitti:
Keskusvallat olivat täysin Saksan poliittisessa ja sotilaallisessa johdossa
Valetta taas aamutuimaan ja oikein rankastikin jopa.
Italia, Turkki, Bulgaria eivät olleet millään tavoin minkäänlaisessa Saksan johdossa. Sotansakin ne lopettivat aivan itsenäisesti. Myöskään IV-Unkaria ei Saksa johtanut mikä ilmeni monta monituista kertaa Saksan äärimmäisenä ärtymyksenä kun IV-Unkari käynnisteli omia hyökkäyksiään joihin Saksan sitten piti rientää avuksi vaikka joukot olisi tarvittu lännessä."Italia, Turkki, Bulgaria eivät olleet millään tavoin minkäänlaisessa Saksan johdossa."
Totaalista typeryyttä. Italia oli ympärysvalta.
Turkkiin lähettiin sotilasvaltuuskunta, jonka johtaja antoi ohjeet sotatoimista.
Kaikki sotatoimet sovittiin Saksan yleisesikunnan kanssa. Keisari oli vaikutusvaltaisin hahmo, joka teki lopulliset päätökset kenraalien esityksistä.
IV-U oli alusta alkaen riippuvainen Saksan toimista.
Vertailu Suomen tilanteeseen 1941-44 on stallarien tavanomaista järjettömyyttä ja yritystä pestä NL puhtaaksi rikoksistaan. - suotta kuolaat
Höpöhöpö!! kirjoitti:
"Italia, Turkki, Bulgaria eivät olleet millään tavoin minkäänlaisessa Saksan johdossa."
Totaalista typeryyttä. Italia oli ympärysvalta.
Turkkiin lähettiin sotilasvaltuuskunta, jonka johtaja antoi ohjeet sotatoimista.
Kaikki sotatoimet sovittiin Saksan yleisesikunnan kanssa. Keisari oli vaikutusvaltaisin hahmo, joka teki lopulliset päätökset kenraalien esityksistä.
IV-U oli alusta alkaen riippuvainen Saksan toimista.
Vertailu Suomen tilanteeseen 1941-44 on stallarien tavanomaista järjettömyyttä ja yritystä pestä NL puhtaaksi rikoksistaan.Italia oli ympärysvalta.
Joo no niin tietystikin, siinä tuli lipsaus mutta ei se muuta itse asiaa.
Turkkiin lähettiin sotilasvaltuuskunta, jonka johtaja antoi ohjeet sotatoimista.
Joo, mutta ei Turkki ollut Saksan johdossa kuten väität, itse se teki päätöksensä. Unohdat myös ja ilmeisen tahallasi, että niin oli Suomen ja Saksankin välillä sotilailla ja poliitikoilla kaikenlaista matkailua ja sopimista ennen sotaa ja sodan aikana. Ei erottu mitenkään siitä mitä oli aikanaan Saksan ja Turkin välillä.
Kaikki sotatoimet sovittiin Saksan yleisesikunnan kanssa.
Kuten tekivät Suomi ja Saksakin. Olihan osa Suomen armeijaa jopa saksalaisessa komennossa eli väitätkö senkin osan käyneen erillissotaa vai kävikö Saksan sotaa? Turkin tai muunkaan Keskusvallan kanssa ei Saksalla ollut niin läheistä tohinaa. Unohtelet ihan liikaa, dementiaako?
Keisari oli vaikutusvaltaisin hahmo, joka teki lopulliset päätökset kenraalien esityksistä.
Miten tuo liittyy avauksen aiheeseen, ei niin mitenkään. Tietysti sikäli, että yrität löysää ripulia puhumalla hämätä ja sekottaa.
IV-U oli alusta alkaen riippuvainen Saksan toimista.
Meinaatko, että Suomi ei olisi ollut, että olisi alettu sota vaikka ilman Saksaakin? Saksasta saatiin aseita ja ruokaa eli riippuvuus oli siten aika suuri.
Vertailu Suomen tilanteeseen 1941-44 on stallarien tavanomaista järjettömyyttä ja yritystä pestä NL puhtaaksi rikoksistaan.
Loppu onkin sitten sitä normaalia sinua. Kun asia loppuu niin valeisiin pitää koettaa saada uskottavuutta herjaamalla ja räyhäämällä. Tuskin silti tulet sen paremmin kuulluksi vaikka kuinka kuolaat ja vollotat. - Sotket aina vain!!
suotta kuolaat kirjoitti:
Italia oli ympärysvalta.
Joo no niin tietystikin, siinä tuli lipsaus mutta ei se muuta itse asiaa.
Turkkiin lähettiin sotilasvaltuuskunta, jonka johtaja antoi ohjeet sotatoimista.
Joo, mutta ei Turkki ollut Saksan johdossa kuten väität, itse se teki päätöksensä. Unohdat myös ja ilmeisen tahallasi, että niin oli Suomen ja Saksankin välillä sotilailla ja poliitikoilla kaikenlaista matkailua ja sopimista ennen sotaa ja sodan aikana. Ei erottu mitenkään siitä mitä oli aikanaan Saksan ja Turkin välillä.
Kaikki sotatoimet sovittiin Saksan yleisesikunnan kanssa.
Kuten tekivät Suomi ja Saksakin. Olihan osa Suomen armeijaa jopa saksalaisessa komennossa eli väitätkö senkin osan käyneen erillissotaa vai kävikö Saksan sotaa? Turkin tai muunkaan Keskusvallan kanssa ei Saksalla ollut niin läheistä tohinaa. Unohtelet ihan liikaa, dementiaako?
Keisari oli vaikutusvaltaisin hahmo, joka teki lopulliset päätökset kenraalien esityksistä.
Miten tuo liittyy avauksen aiheeseen, ei niin mitenkään. Tietysti sikäli, että yrität löysää ripulia puhumalla hämätä ja sekottaa.
IV-U oli alusta alkaen riippuvainen Saksan toimista.
Meinaatko, että Suomi ei olisi ollut, että olisi alettu sota vaikka ilman Saksaakin? Saksasta saatiin aseita ja ruokaa eli riippuvuus oli siten aika suuri.
Vertailu Suomen tilanteeseen 1941-44 on stallarien tavanomaista järjettömyyttä ja yritystä pestä NL puhtaaksi rikoksistaan.
Loppu onkin sitten sitä normaalia sinua. Kun asia loppuu niin valeisiin pitää koettaa saada uskottavuutta herjaamalla ja räyhäämällä. Tuskin silti tulet sen paremmin kuulluksi vaikka kuinka kuolaat ja vollotat.Se ei toistoilla parane. Tilanne oli 1914-18 ja 1941-44 täysin toinen, vaikka et sitä ymmärrä.
Kyllä kenraali Erfurth yritti ohjailla Suomen toimia Saksan tahdon mukaisesti, mutta M. toimi omien suunnitelmiensa mukaisesti..
Saksalle alistamansa joukot M. hilasi vähitellen takaisin, eikä suostunut yhteisten voimien ylipäälliköksi..
Saksan keisari oli keskusvaltojen tärkein johtaja, vaikka et sitäkään tiedä.
Suomi lähti tietysti sotaan Saksan resursseihin tukeutuen. Se on ollut tiedossa 1941 alkaen. Kas, kun se on sinullekin selvinnyt.
Loppu näkyy koskevan aina yhtä kipeästi. Räyhääjä olet tekstin perusteella juuri sinä.
Lue nyt edes Mauno Jokipiin tutkimus Suomen joutumisesta jatkosotaan ja jokin 1. MS:aa käsittelevä historia, niin ymmärrät edes perusasiat. - suotta kuolaat
Sotket aina vain!! kirjoitti:
Se ei toistoilla parane. Tilanne oli 1914-18 ja 1941-44 täysin toinen, vaikka et sitä ymmärrä.
Kyllä kenraali Erfurth yritti ohjailla Suomen toimia Saksan tahdon mukaisesti, mutta M. toimi omien suunnitelmiensa mukaisesti..
Saksalle alistamansa joukot M. hilasi vähitellen takaisin, eikä suostunut yhteisten voimien ylipäälliköksi..
Saksan keisari oli keskusvaltojen tärkein johtaja, vaikka et sitäkään tiedä.
Suomi lähti tietysti sotaan Saksan resursseihin tukeutuen. Se on ollut tiedossa 1941 alkaen. Kas, kun se on sinullekin selvinnyt.
Loppu näkyy koskevan aina yhtä kipeästi. Räyhääjä olet tekstin perusteella juuri sinä.
Lue nyt edes Mauno Jokipiin tutkimus Suomen joutumisesta jatkosotaan ja jokin 1. MS:aa käsittelevä historia, niin ymmärrät edes perusasiat.Tilanne oli 1914-18 ja 1941-44 täysin toinen, vaikka et sitä ymmärrä.
Niin varmaan oli kun oli eri vuosiluku ja eri sotakin. On sinulla aika köykäset nuo perustelut, hieman epätoivon värittämät.
Kyllä kenraali Erfurth yritti ohjailla Suomen toimia Saksan tahdon mukaisesti, mutta M. toimi omien suunnitelmiensa mukaisesti..
Suomen armeija ei ollut tietenkään osa Wehrmachtia mutta se ei estä käymästä samaa yhteissotaa.
Saksalle alistamansa joukot M. hilasi vähitellen takaisin, eikä suostunut yhteisten voimien ylipäälliköksi..
Kas kun tuon sentään myönnät että olivat pitkän aikaa Saksan komennossa. Miten se tukee teoriaa erillissodasta, sen minä haluaisin kuulla?
Saksan keisari oli keskusvaltojen tärkein johtaja, vaikka et sitäkään tiedä.
Mitä tarkoitat tärkeimmällä? Tietenkin kun oli vahvimman valtion päämies niin oli siinä mielessä tärkein mutta ei se muita Keskusvaltoja johtanut. Ei Berliinissä pidetty käskynjakoja muille Keskusvalloille. Aivan saman voi heittää Suomen ja Saksan kompuksesta "Hitler oli tärkein johtaja".
Suomi lähti tietysti sotaan Saksan resursseihin tukeutuen. Se on ollut tiedossa 1941 alkaen. Kas, kun se on sinullekin selvinnyt.
Tuskin olisi aseita ja leipää tullut jos olisi julistettu Hitlerille miten "me käymme sitten erillissotaa, tiedä se. Älä luulekaan, että meillä olisi teidän kanssanne mitään yhteistä".
Loppu näkyy koskevan aina yhtä kipeästi. Räyhääjä olet tekstin perusteella juuri sinä.
Olen kirjoittanut erittäin asiallisesti, sinulla sen sijaan on joka tekstissäi pitkä herjausryöppy. Että tuokin valeesi tuli taas kumottua.
Lue nyt edes Mauno Jokipiin tutkimus Suomen joutumisesta jatkosotaan ja jokin 1. MS:aa käsittelevä historia, niin ymmärrät edes perusasiat.
Sotaan joutuminen ja se käytiinko yhteis- vaiko erillissotaa ovat kaksi eri asiaa. Suotta koetat taas vääntää tosiasiat rullalle kun et muuta osaa. Vastaa vaan yhteen kysymykseen, joka selvittää kaiken: Olisiko Suomi lähtenyt kesällä sotaan -41 vaikka yksinkin, ilman Saksaa?
- idän uhka
Venäjä hyökkäsi siis ensimmäisenä Itä-Preussiin ja Serbian kuningaskunta tuki terroristeja jotka murhasivat Itävalta-Unkarin viranomaisia Bosniassa, mutta mielisairaan vanhan paska merkki-erkki/Huttilan mielestä ei tietenkään ole mitään vikaa näissä suomalaisiakin vastaan taistelleissa slaaveissa.
- suotta kuolaat
Tuolla jorinalla ei ole mitään tekemistä avauksen aiheen kanssa mutta senkös sinä ymmärtäisit, ihan liikaa vaadittu.
- eli siis
suotta kuolaat kirjoitti:
Tuolla jorinalla ei ole mitään tekemistä avauksen aiheen kanssa mutta senkös sinä ymmärtäisit, ihan liikaa vaadittu.
Olet jo niin dementoitunut ettet ymmärrä enää mistään mitään.
- selvähän se
Suomi kävi omaa talvisodan jälkeistä jatkosotaasa vain Neuvostoliittoa vastaan - Saksan rinnalla. Erillissotaa sikäli, että Suomella ei ollut muita vihollisia kuin NL, Saksan rinnalla taistellessaan. Saksan ja Suomen tavoitteet poikkesivat näin toisistaan.
- mitähän yrität
Mitähän tuokin jorina taas oli olevinaan? Kyse on Suomen ja Saksan N-liittoa vastaan käymästä sodasta joten siihen ei kuulu muita valtioita. Tosin Englantiakin vastaan Suomella oli sotatila mutta et tiennyt sitä.
- etpä näytä itsekään
mitähän yrität kirjoitti:
Mitähän tuokin jorina taas oli olevinaan? Kyse on Suomen ja Saksan N-liittoa vastaan käymästä sodasta joten siihen ei kuulu muita valtioita. Tosin Englantiakin vastaan Suomella oli sotatila mutta et tiennyt sitä.
Englannin sotatila oli lähinnä nimellinen ja tätä pahoiteltiin sieltä suunnalta useasti.
- määrittelijä
,,,,,,Voisi joku inisijä antaa yhteissodan määritelmän, milloin sota täyttää yhteissodan kriteerit.,,,,,
Minä annan. Kun kaksi tai useampi valtio hyökkää de facto samanaikaisesti samaa kohdetta vastaan on kyseessä silloin aina yhteissota. Eikä aina tarvita tuota hyökkäyksen (lähes) samanaikaisuuttakaan. Voi sotaan liittyä vaikka vuodenkin päästä ja silti se on yhteissota.
Näin ollen Suomi ja Saksa kävivät yhteissotaa, aivan kirkkaasti. - sodan syyt
Erillisodan puolustajat ovat omituisia kielen käyttäjiä. He näyttävät erottavan toisistaan sodan ja politiikan.
Tavallisesti sotia käydään politiikan seurauksena joten politiikkaa ja sotaa ei todellakaan voi erottaa toisistaan.
Käsitteenä "erillissota" on loogisesti aivan mahdoton. Sotaa käydään kun politiikka on väärää tai se epäonnistuu.
Sota ei synny tyhjästä vaan se tehdään tietoisella päätöksellä.- saitko KELA rahat?
Saatana että olet TYHMÄ!
- Anonyymi
Jos Suomi kävi erillissotaa niin miksi hyökkäys ajoitettiin niin tarkoin yhteen Barbarossan kanssa. Jotenkin uskoisi erilllissotalöpinöihin jos Suomi olisi hyökännyt jo toukokuussa tai miksei vasta elokuussa. Ei varmaan ollut sattumaa noin samanaikainen höökiminen.
- Anonyymi
Koska neuvostoliitto hyökkäyksillään 25.6. aiheutti sotatilan ja mahdollisti näin ollen myös Suomen hyökkäysoperaatiot.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koska neuvostoliitto hyökkäyksillään 25.6. aiheutti sotatilan ja mahdollisti näin ollen myös Suomen hyökkäysoperaatiot.
Et tiedä mitään, Suomi oli mukana Barbarossassa jo heti sen alettua ja merimiinoituksilla jopa hieman ennen sen alkamistakin. Puna-armeija ei missään kohdassa ylittänyt Suomen rajaa eli ei siis hyökännyt.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et tiedä mitään, Suomi oli mukana Barbarossassa jo heti sen alettua ja merimiinoituksilla jopa hieman ennen sen alkamistakin. Puna-armeija ei missään kohdassa ylittänyt Suomen rajaa eli ei siis hyökännyt.
Hyökkäyksiä ovat myös tulen avaaminen rajan yli ja ilmahyökkäykset. Neuvostoliiton lentokoneet tekivät sodan ensimmäisen ilmahyökkäyksen suomalaisia vastaan hyökättyään Suomen sota-aluksia sekä rannikkolinnakkeita vastaan 22. kesäkuuta klo 6.05. Lisäksi Hangosta alkoi tykistötulistus Porsöhön, Storholmaan ja mantereelle klo 6.50.
Suomalaiset sukellusveneet laskivat miinoja Viron rannikolle 22. kesäkuuta 1941 kello 7.28–9.06 välisenä aikana, mikä tuli Neuvostoliiton tiuetoon vasta 1960-luvulla, joten sitä tuskin voi pitää sodan syynä.
Olet selkeästi osoittanut tietämättömyytesi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyökkäyksiä ovat myös tulen avaaminen rajan yli ja ilmahyökkäykset. Neuvostoliiton lentokoneet tekivät sodan ensimmäisen ilmahyökkäyksen suomalaisia vastaan hyökättyään Suomen sota-aluksia sekä rannikkolinnakkeita vastaan 22. kesäkuuta klo 6.05. Lisäksi Hangosta alkoi tykistötulistus Porsöhön, Storholmaan ja mantereelle klo 6.50.
Suomalaiset sukellusveneet laskivat miinoja Viron rannikolle 22. kesäkuuta 1941 kello 7.28–9.06 välisenä aikana, mikä tuli Neuvostoliiton tiuetoon vasta 1960-luvulla, joten sitä tuskin voi pitää sodan syynä.
Olet selkeästi osoittanut tietämättömyytesi.----Suomalaiset sukellusveneet laskivat miinoja Viron rannikolle 22. kesäkuuta 1941 kello 7.28–9.06 välisenä aikana, mikä tuli Neuvostoliiton tiuetoon vasta 1960-luvulla,-----
Suomen laivaston historia-kirja kertoo miinoja lasketun jo ENNEN Barbrossa alkamista joten tuo juttusi ei pidä paikkaansa. Neukun laivoja ajoi näihin miinoihin eli kyllä se tuli neukun tietoon ja silloin. Tuskin uskoivat myöskään miinojen tulleen sinne kenenkään niitä tuomatta, ihan itsekseen vain.
Unohditpas kertoa senkin, että Suomi oli aktiivinen osapuoli Luftwaffen aloittamissa L-gradin alueen pommituksissa jo heti klo 03 alkaen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Natomaa hyökkäsi Iraniin
Näemme nyt tällä hetkellä Natomaan nimeltä Yhdysvallat, joka toimii aika pitkälti perinteisen kansainvälisen lain ulkopu7163425Trump aloitti III maailmansodan tänään.
Narsisti ja mielipuoli Trump pitäisi saada pois, miten se onnistuisi parhaiten?3833167Suvi Lindenillä 5 366 päivän putki
Täytyy kyllä myöntää vaikka olen itsekin innokas, niin en ole tuollaiseen yli kymmenen vuoden putkeen kyennyt. Välillä o782999Mistä se kertoo
Näin miehen pitkästä aikaa. Samantien iski sellainen paineen tunne rintaan, sitä ei ole ollut vuosiin. Ja nyt olen siitä362829Rakas tiedät, että toivoisin
Kuulevani sinusta. Tiedät, että viestisi tekisi minut ihan onnelliseksi. Että äänesi kuuleminen saisi minut leijumaan ja582328- 491999
- 941944
Viesti miehelle
Nyt vastaa oikea taa´app. Ainoastaan puhelimitse voidaan selvittää asioita, mutta tuskin sitä haluat kaiken halveeramise141859Nyt on sanottava että sattuu kipeästi
Jos, sinä aikana kun olen kaivannut ja odottanut sinua ja olet tiennyt sen, niin jos valitsit toisen miehen. Katsot minu181849- 571739