Maailmassa oli kerran ainoastaan kolme pariskuntaa. Yhdellä oli sikala, yhdellä kivihiilikaivos ja yhdellä puhdasta lähdevettä. Nämä kolme pariskuntaa elivät täydellisessä vaihdantataloudessa; kasalla kivihiiliä saatiin porsas, sangollisella puhdasta vettä saatiin kivihiiliä lämmittämiseen jne.
Vesilähteen omistava pariskunta sai lapsen. Tämä lapsi kasvoi aikuiseksi ja tarvitsi myös ruokaa, juomaa ja lämpöä. Vettä olisi voitu pumpata lisää, jotta uusi asukas olisi voinut vaihtaa niitä lihaan ja kivihiileen, mutta muilla pariskunnilla ei ollut tarvetta ylimääräiselle vedelle. Niinpä uusi asukas päätti keksiä tuotteen, mitä kaikki voisivat tarvita. Hän rupesi valmistamaan saippuaa. Valmistamansa saippuan hän vaihtoi lihaan, veteen sekä kivihiiliin ja tuli jotenkuten toimeen.
Sikalan pariskunta sai lapsen. Tämä lapsi kasvoi aikuiseksi ja tarvitsi myös ruokaa, juomaa ja lämpöä. Sikoja olisi voitu kasvattaa lisää, jotta uusi asukas olisi voinut vaihtaa niitä veteen ja kivihiileen, mutta muilla asukeilla ei ollut tarvetta ylimääräiselle lihalle. Sikalan omistajan poikana hän oli huomannut, miten saippuantekijän oli välillä vaikea vaihtaa saippuapalat porsaaseen, saatikka täysikokoiseen sikaan. Ison sian sai isolla kasalla saippuapaloja, mutta sikalan omistaja ei aina välttämättä halunnut koko vuoden saippuoita kerralla. Niinpä hän keksi helpotuksen tähän ongelmaan. Hän loi vaihdannanvälineen, paperilapun, missä oli numero 1 osoittamassa lapun arvon. Hän esitti kyläläisille tämän paperilapun edut ja sai kaikki hyväksymään hänen tekemänsä paperilaput vaihdannan välineeksi.
Nyt saippuan valmistaja otti lainan sikalan pojalta. Hän lainasi tältä 20kpl 1:n arvoista paperilappua. Tuolla paperinipulla hän saattoi ostaa porsaan sikalan omistajalta. Sikalan omistaja saattoi taas ostaa saamillaan paperilapuilla kivihiiliä jne. Saippuan valmistajan oli kuitenkin tietyn ajan kuluttua maksettava lainansa takaisin sikalan pojalle korkojen kera, korko oli 10% koko lainasummasta. Takaisin oli siis maksettava 22 1:n arvoista paperilappua. Lisäksi saippuakauppiaan oli laitettava yrityksensä pantiksi lainaa vasten.
Tuli lainan takaisinmaksun aika. Saippuan valmistaja teki kyläläisille saippuaa ja erilaisia töitä, että sai haalittua itselleen takaisin kaikki lainaamansa paperilaput kyläläisiltä. Lopulta hänellä oli kaikki 20 ryppyistä 1:n arvoista paperilappua kourassaan. Saippuan valmistaja meni sikalan pojalle maksamaan lainansa takaisin, mutta kävikin niin, että nuo 20 paperilappua eivät riittäneet lainan maksuun. Koron vuoksi saippuakauppiaan olisi maksettava 22kpl 1:n arvoista paperilappua sikalan pojalle, kuten lainasopimuksessa luki. Lainan takaisinmaksaminen oli siis täysi mahdottomuus, koska koko tässä maailmassa ei ollut kuin ainoastaan 20kpl 1:n arvoista paperilappua. Saippuakauppias joutui antamaan saippuayrityksensä sikalan pojalle, koska se oli lainan takuuna.
Näin tapahtui maailman ensimmäinen pankin yrityskaappaus velkarahan ja koron avulla.
Mikä olisi ollut saippuakauppiaan pelastus? Jonkun kyläläisistä olisi pitänyt lainata sikalan pojalta lisää paperilappuja kiertoon, ennen kuin saippuakauppiaan laina erääntyisi. Tällöin saippuakauppiaalla olisi saattanut olla mahdollisuus kerätä kovalla työllä nuo puuttuvat 2kpl 1:n arvoista paperilappua velan maksamiseksi. Tosin ongelma, velan takaisinmaksu kokonaisuudessaan, olisi tässäkin tapauksessa ainoastaan siirtynyt tälle seuraavalle lainaajalle.
Raha on siis toimiva laite vaihdannan välineenä. Mutta siinä vaiheessa kun rahan saamisen ehdoksi laitetaan korko, niin rahasta tulee itse itseään kasvattava hirviö. Jos hirviötä ei ruokita koko ajan ottamalla pankista isompia lainoja, niin rupeaa lainojen panttina olevaa omaisuutta siirtymään pankille.
Rahaa luodaan helpottamaan tavaran vaihtoa. Rahaa kuitenkin saa ainoastaan pankista, velaksi ja korolla. Luomalla lainattavalle rahalle korko, luodaan myös keinotekoinen ongelma, mahdollisuus rahan loppumiselle kierrosta. Jotkut käyttävät ilmiöstä myös nimeä deflaatio.
Väkisinkin ajatteleva ihminen miettii, että miksi tällaista älytöntä rahajärjestelmää ei ole korjattu? Voisiko yksi syy olla siihen, että deflaatio onkin tarkoin harkittu ja toivottu juttu? Silloinhan ne, joilla on rahaa, saavat lunastaa toisten omaisuuden pilkkahinnalla.
Vesilähteen omistava pariskunta sai lapsen. Tämä lapsi kasvoi aikuiseksi ja tarvitsi myös ruokaa, juomaa ja lämpöä. Vettä olisi voitu pumpata lisää, jotta uusi asukas olisi voinut vaihtaa niitä lihaan ja kivihiileen, mutta muilla pariskunnilla ei ollut tarvetta ylimääräiselle vedelle. Niinpä uusi asukas päätti keksiä tuotteen, mitä kaikki voisivat tarvita. Hän rupesi valmistamaan saippuaa. Valmistamansa saippuan hän vaihtoi lihaan, veteen sekä kivihiiliin ja tuli jotenkuten toimeen.
Sikalan pariskunta sai lapsen. Tämä lapsi kasvoi aikuiseksi ja tarvitsi myös ruokaa, juomaa ja lämpöä. Sikoja olisi voitu kasvattaa lisää, jotta uusi asukas olisi voinut vaihtaa niitä veteen ja kivihiileen, mutta muilla asukeilla ei ollut tarvetta ylimääräiselle lihalle. Sikalan omistajan poikana hän oli huomannut, miten saippuantekijän oli välillä vaikea vaihtaa saippuapalat porsaaseen, saatikka täysikokoiseen sikaan. Ison sian sai isolla kasalla saippuapaloja, mutta sikalan omistaja ei aina välttämättä halunnut koko vuoden saippuoita kerralla. Niinpä hän keksi helpotuksen tähän ongelmaan. Hän loi vaihdannanvälineen, paperilapun, missä oli numero 1 osoittamassa lapun arvon. Hän esitti kyläläisille tämän paperilapun edut ja sai kaikki hyväksymään hänen tekemänsä paperilaput vaihdannan välineeksi.
Nyt saippuan valmistaja otti lainan sikalan pojalta. Hän lainasi tältä 20kpl 1:n arvoista paperilappua. Tuolla paperinipulla hän saattoi ostaa porsaan sikalan omistajalta. Sikalan omistaja saattoi taas ostaa saamillaan paperilapuilla kivihiiliä jne. Saippuan valmistajan oli kuitenkin tietyn ajan kuluttua maksettava lainansa takaisin sikalan pojalle korkojen kera, korko oli 10% koko lainasummasta. Takaisin oli siis maksettava 22 1:n arvoista paperilappua. Lisäksi saippuakauppiaan oli laitettava yrityksensä pantiksi lainaa vasten.
Tuli lainan takaisinmaksun aika. Saippuan valmistaja teki kyläläisille saippuaa ja erilaisia töitä, että sai haalittua itselleen takaisin kaikki lainaamansa paperilaput kyläläisiltä. Lopulta hänellä oli kaikki 20 ryppyistä 1:n arvoista paperilappua kourassaan. Saippuan valmistaja meni sikalan pojalle maksamaan lainansa takaisin, mutta kävikin niin, että nuo 20 paperilappua eivät riittäneet lainan maksuun. Koron vuoksi saippuakauppiaan olisi maksettava 22kpl 1:n arvoista paperilappua sikalan pojalle, kuten lainasopimuksessa luki. Lainan takaisinmaksaminen oli siis täysi mahdottomuus, koska koko tässä maailmassa ei ollut kuin ainoastaan 20kpl 1:n arvoista paperilappua. Saippuakauppias joutui antamaan saippuayrityksensä sikalan pojalle, koska se oli lainan takuuna.
Näin tapahtui maailman ensimmäinen pankin yrityskaappaus velkarahan ja koron avulla.
Mikä olisi ollut saippuakauppiaan pelastus? Jonkun kyläläisistä olisi pitänyt lainata sikalan pojalta lisää paperilappuja kiertoon, ennen kuin saippuakauppiaan laina erääntyisi. Tällöin saippuakauppiaalla olisi saattanut olla mahdollisuus kerätä kovalla työllä nuo puuttuvat 2kpl 1:n arvoista paperilappua velan maksamiseksi. Tosin ongelma, velan takaisinmaksu kokonaisuudessaan, olisi tässäkin tapauksessa ainoastaan siirtynyt tälle seuraavalle lainaajalle.
Raha on siis toimiva laite vaihdannan välineenä. Mutta siinä vaiheessa kun rahan saamisen ehdoksi laitetaan korko, niin rahasta tulee itse itseään kasvattava hirviö. Jos hirviötä ei ruokita koko ajan ottamalla pankista isompia lainoja, niin rupeaa lainojen panttina olevaa omaisuutta siirtymään pankille.
Rahaa luodaan helpottamaan tavaran vaihtoa. Rahaa kuitenkin saa ainoastaan pankista, velaksi ja korolla. Luomalla lainattavalle rahalle korko, luodaan myös keinotekoinen ongelma, mahdollisuus rahan loppumiselle kierrosta. Jotkut käyttävät ilmiöstä myös nimeä deflaatio.
Väkisinkin ajatteleva ihminen miettii, että miksi tällaista älytöntä rahajärjestelmää ei ole korjattu? Voisiko yksi syy olla siihen, että deflaatio onkin tarkoin harkittu ja toivottu juttu? Silloinhan ne, joilla on rahaa, saavat lunastaa toisten omaisuuden pilkkahinnalla.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kansainvälinen juutiloinen loi koron
No setelien painamisellahan tätä älytöntä järjestelmää on koetettu korjata mutta se taas on johtanut inflaatioon.
Deflaatio on hyvä juttu. Rahan arvo säilyy piirongin laatikossa.
Joo, mutta kun raha ei voi loppua kun pankit tekee sitä nappia painamalla.
Niin tekevät, mutta oletko huomannut, että pankit perivät lainoistaan aina koron. Velkamäärä luodaan nappia painamalle, mutta koron osuutta ei. Tästä syystä velkaa on aina enemmän kuin kierrossa olevaa rahaa. Ja tästä syystä tarvitaan koko ajan lisääntyvää velanottoa, että tämä hullunpyörä pysyy käynnissä. Sillä jos ette ota lisää velkaa, niin tapahtuu hirveitä...
sitä painettua paperia on niin paljon liikeellä että sen arvo kohta nollaantuu ja tulee toiset arvot, loppuu ryöstötalous..
Saippuakauppias olisi voinnut myydä kahdella lapulla osan saipuatehtaastaan vedenjakelijalle.
Sen jälkeen hän olisi voinnut myydä lisää ja kertoa että hän voi säilyttää kaapissaan muiden lappuja, sekä luvata maksaa hänelle tuotidsta lapuista vähän säilyts maksua, eli olisi maksanut vuodenpäästä yhden ylimääräisen lapun koska hän sai hoitaa muiden lappuja.
No koska ei ne laput hänen säilytyksessään itse lisääntynyt, hän pääti lainata muille säilytyksessä olevi lappuja, mutta halusi 1 lapun lainaamisesta 1½ lappua takaisin.
Sen jälkeen lappukaupis myi siat pois kokonaan 20 lapulla ja ryhtyi vain lappujen välittäjäksi ja koki sen niin raskaaksi toiminnaksi, että halusi lappuja, lappujen säilytyksestä jne.
No väki oli lisääntynyt niin runsaasti kylällä, että sikoja tarvittiin enemmä ja enemmä ja sikoja pitäneen lappukasat kasvoivat suureksi kasaksi ja muut tulivat kateelliseksi.
Moni halusi päästä siitä osalliseksilapuista osalliseksi, pääti sikojen pitäjä myydä neljällä lapulla pienen osan siankasvatuksesta muille 50 menellä lapulla, mutta piti silti vielä itsellää suurinman osan.
Tarina jatkuu, ja jatkuu..
Joo, miksei se vituta jos tulevaisuudessa saakin yhden kossupullon hinnalla kaksi kossupulloa.
Venus- projekti yritti häivyttää rahan siirtämällä maailman resurssipohjaiseen talouteen. Valitettavasti tämä on sama utopia jota on kokeiltu jo 1800- luvulta lähtien menestyksettömästi.
Ainoa realistinen vaihtoehto on palauttaa rahanpaino- oikeus maailman finanssieliitiltä maailman kansoille, joille se ainoana subjektiivisena oikeutena kuuluu.
Yksikään mies älköön nousko koskaan rahanapaino- oikeuden yläpuolelle. Jos kansa antaa tämän tapahtua, sama mies nousee aikanaan myös kaikkien lakien yläpuolelle.
On aika herätä.
Eikö deflaatio tarkoita rahan arvon puolittumista
l, 1,00 euroa on arvoltaan vaikka 0,50 euroa?
"Rahan kvantiteettiteorian, joka perityy klassiseen taloustieteeseen, mukaan deflaatio on seuraus liikkeellä olevan rahavarannon eli rahamäärän pienenemisestä suhteessa markkinoilla tarjolla oleviin hyödykkeisiin. Yksinkertaisesti sanottuna eurolla saa enemmän kuin aikaisemmin.
Kansantaloudessa deflaatiota pidetään ongelmana, sillä se aiheuttaa deflaatiokierteen riskin. Kierteessä deflaatio aiheuttaa kulutuksen ja investointien laskun, sillä hintojen odotetaan laskevan edelleen. Tämä puolestaan taas johtaa tuotannon laskuun sekä työttömyyden nousuun. Deflaatiota voi tosin esiintyä myös nousukaudella, jos liikkeessä oleva rahamäärä kasvaa hitaammin kuin hyödykkeiden reaalinen tuotanto".
http://www.e-conomic.fi/kirjanpito-ohjelma/sanakirja/deflaatio
No eurolla saa ennemmän, onko se pahajuttu ? Luulisi se lisäävän tuotantoa, koska ihmiset ostavat silloin enemmän ja työpaikkoja syntyisi lisää.
Ei, tuo on inflaatiota.
Kyllä se on paha juttu tässä rahajärjestelmässä, kun rahan arvo nousee deflaatiossa. Se tarkoittaa sitä, että on mahdottumuus, että kaikki voisivat maksaa lainansa pankille takaisin. Kierrossa ei ole tarpeeksi rahaa lainojen maksuun lainojen korkojen vuoksi.
Kaikki varmaan ovat huomanneet kun EKP ilmoittelee euro-alueen inflaatioprosenttia silloin tällöin. Kuinka moni vaan oikeasti ymmärtää, mitä se suomeksi tarkoittaa. Koitan selventää:
*Kun inflaatioprosentti on 2-4, niin kaikki on hyvin pankkien mielestä. Pankeilta lainataan rahaa koko ajan enemmän ja korkotuloja tulee. Tuotteiden hinnat nousevat. Jos prosentti tuosta vielä kasvaa, EKP nostaa ohjauskorkoa ja yrittää hillitä pankkien lainanantoa.
*Kun inflaatioprosentti on 0-2, niin pankkien mielestä ei olekaan enää niin kivaa. Pankeilta ei lainata niin paljon kuin pitäisi ja pankkien korkotulot pienenevät. Pankit irtisanovat työntekijöitään. EKP laskee ohjauskorkoa, jotta lainanotto piristyisi.
*Kun inflaatioprosentti on alle 0, niin on kysymyksessä deflaatio. Ihmiset eivät kerta kaikkiaan lainaa enää pankeista tarpeeksi rahaa kiertoon, vaan maksavat olemassa olevia lainojaan pois. Kaikille ei vaan ole riittävästi kierrossa rahaa, että lainat voisi maksaa. Rahan arvo nousee, koska siitä on puute. Kaikki kilpailevat jäljellä olevasta rahasta, että pysyisivät pinnalla. Pankkeja kaatuu (jos niiden annetaan kaatua), yrityksiä kaatuu, tulee massatyöttömyys ja ne joilla on nyt rahaa, tekevät hyviä kauppoja.
Loppujen lopuksi järjestelmä suosii niitä keillä on valtavia rahamääriä. Kun inflaatioprosentti on ok, niin tulee kivasti korkotuloja lainoille. Kun pukkaa deflaatiota, ei ole väliä vaikka pari omaa pankkia kaatuu. Valtiot ja ihmiset myyvät silloin omaisuuttaan paniikissa kirpputorihinnoilla.
Entäs lähes miljoona virkaloista, jotka ei kasvata sikoja, tuota vettä ja kivihiiltä, saippuan tekemisestä nyt puhumattakaan.
Virkaloisilla suuret lappukasat kiertää nopeaan.
...ja sitten on vielä sisämarkkinat, kun vaihdetaan vaan sikoja ja saippuoita keskenämme, mutta emme myy mitään esim. Kiinaan, josta jo tulee 99,99 % kaikista hilavitkuttimista, milläs ne loppujen lopuksi maksetaan? Omistaako kiinalaiset kohta koko Suomen?