Sitran yliasiamies Esko Aho on valinnut Vuoden kristilliseksi kirjaksi 2004 Juha Pihkalan ja Esko Valtaojan teoksen ”Nurkkaan ajettu Jumala? Keskustelukirjeitä uskosta ja tiedosta”. Kirjan kustantaja on Kirjapaja Oy. Aho päätyi valintaansa kymmenen teoksen joukosta, jotka esiraati oli nimennyt loppukilpailuun. Valinta julkistettiin Helsingin kirjamessuilla 31.10.
Nurkkaan ajettu Jumala? perustuu piispa Juha Pihkalan ja tähtitieteen professori Esko Valtaojan kirjeenvaihtoon uskon ja tiedon välisestä suhteesta. Aho piti kirjaa erinomaisena lukuelämyksenä.
”Tekijät käyvät käsiksi elämän ja ihmisenä olemisen peruskysymyksiin, jotka hukkuvat materialistisen ja kiihkeän elämäntapamme ja sen sävyttämän julkisuuden jalkoihin. Kirja kannustaa lukijaa ajattelemaan, kyseenalaistamaan, ottamaan kantaa – mutta myös ymmärtämään ja nöyrtymään.”
”Pihkala ja Valtaoja onnistuvat paitsi synnyttämään ja ylläpitämään positiivista jännitettä keskenään, myös tempaamaan lukijan pohtimaan kysymyksenasetteluaan. Lukija joutuu puntaroimaan omia käsityksiään ja niiden kestävyyttä uskonnon ja tieteen näkökulmasta nousevia maailmankuvia vasten. Kontrastit sisältävät aina riskejä, mutta parhaimmillaan ne kirkastavat sanomaa. Tässä tapauksessa agnostikoksi itsensä lukevan tieteentekijän asettaminen kristillisen maailmankuvan haastajaksi tekee palveluksen.”
Aho kiittää sitä, että kirja ei yritäkään nähdä yhtä ainoaa totuutta, mihin Suomessa pienenä maana usein sorrutaan: toisinajattelija on väärässä, häntä ei haluta edes kuunnella. Kirjassa tiede ja usko haastavat toisensa, mutta samalla ne elävät vuorovaikutuksessa keskenään. Lopulliseksi kysymykseksi nousee Aaro Hellaakoskea lainaten ”Loiko Jumala ihmisen vai ihminen Jumalan?”.
Aho jakoi kiitosta myös muille esiraadin valitsemille loppukilpailukirjoille. Teokset muodostivat hänen mukaansa laaja-alaisen ja palkitsevuudessaan yllätyksellisen hyvän lukuelämysten kokonaisuuden. Aho kuvailikin valinnan olleen lähes mahdoton tehtävä - kuin joutuisi nimeämään kymmenen hyväksi ystäväksi tulleen joukosta yhden parhaimman. Valinnassaan Aho luotti omaan henkilökohtaiseen intuitioonsa ja lukuelämykseen, jonka kirja tuotti.
Yhdettätoista kertaa järjestettyyn Vuoden kristillinen kirja -kilpailuun ilmoitettiin tänä vuonna 43 teosta 20 kustantajalta. Kristilliset kustantajat ry:n järjestämä kilpailu on avoin kaikille kustantajille. Voittajakirja palkittiin 2000 euron rahapalkinnolla. (KT 1.11.2004 mm)
Nurkkaan ajettu Jumala? perustuu piispa Juha Pihkalan ja tähtitieteen professori Esko Valtaojan kirjeenvaihtoon uskon ja tiedon välisestä suhteesta. Aho piti kirjaa erinomaisena lukuelämyksenä.
”Tekijät käyvät käsiksi elämän ja ihmisenä olemisen peruskysymyksiin, jotka hukkuvat materialistisen ja kiihkeän elämäntapamme ja sen sävyttämän julkisuuden jalkoihin. Kirja kannustaa lukijaa ajattelemaan, kyseenalaistamaan, ottamaan kantaa – mutta myös ymmärtämään ja nöyrtymään.”
”Pihkala ja Valtaoja onnistuvat paitsi synnyttämään ja ylläpitämään positiivista jännitettä keskenään, myös tempaamaan lukijan pohtimaan kysymyksenasetteluaan. Lukija joutuu puntaroimaan omia käsityksiään ja niiden kestävyyttä uskonnon ja tieteen näkökulmasta nousevia maailmankuvia vasten. Kontrastit sisältävät aina riskejä, mutta parhaimmillaan ne kirkastavat sanomaa. Tässä tapauksessa agnostikoksi itsensä lukevan tieteentekijän asettaminen kristillisen maailmankuvan haastajaksi tekee palveluksen.”
Aho kiittää sitä, että kirja ei yritäkään nähdä yhtä ainoaa totuutta, mihin Suomessa pienenä maana usein sorrutaan: toisinajattelija on väärässä, häntä ei haluta edes kuunnella. Kirjassa tiede ja usko haastavat toisensa, mutta samalla ne elävät vuorovaikutuksessa keskenään. Lopulliseksi kysymykseksi nousee Aaro Hellaakoskea lainaten ”Loiko Jumala ihmisen vai ihminen Jumalan?”.
Aho jakoi kiitosta myös muille esiraadin valitsemille loppukilpailukirjoille. Teokset muodostivat hänen mukaansa laaja-alaisen ja palkitsevuudessaan yllätyksellisen hyvän lukuelämysten kokonaisuuden. Aho kuvailikin valinnan olleen lähes mahdoton tehtävä - kuin joutuisi nimeämään kymmenen hyväksi ystäväksi tulleen joukosta yhden parhaimman. Valinnassaan Aho luotti omaan henkilökohtaiseen intuitioonsa ja lukuelämykseen, jonka kirja tuotti.
Yhdettätoista kertaa järjestettyyn Vuoden kristillinen kirja -kilpailuun ilmoitettiin tänä vuonna 43 teosta 20 kustantajalta. Kristilliset kustantajat ry:n järjestämä kilpailu on avoin kaikille kustantajille. Voittajakirja palkittiin 2000 euron rahapalkinnolla. (KT 1.11.2004 mm)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vuoden kristilliseksi kirjaksi on valittu tähtitieteilijä Esko Valtaojan ja piispa Juha Pihkalan keskustelukirja Nurkkaan ajettu Jumala? (Kirjapaja 2004). Valinnan teki kymmenestä ehdokkaasta yliasiamies Esko Aho. Ehdolla olleista oli painatettu komea juliste. Siinä Valtaojan etunimeksi on tosin vaihtunut Usko - sentään ilman huutomerkkiä. (Aamulehti 1.11.2004)
""Lopulliseksi kysymykseksi nousee Aaro Hellaakoskea lainaten ”Loiko Jumala ihmisen vai ihminen Jumalan?”.""
Ihminen on ainakin todistettavasti "luonnut" ja palvonut monia "jumalia" historiansa aikana, ja korottanut monia ihmisä "jumaliksi".
Toisin päin tapahtuneesta, eli (jumalien luomista ihmisistä) ei vain taida olla yhtään todistetta?
Mikähän olisi silloin luontevin vastaus kysymykseen?
Jumalan luoma ihminen.
Kysyn/Vaadin, että osoitat olevasi "jumalan luoma ihminen".
"Sillä jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut."
2.Kor.5:17
Uskottelet olevasi mielummin niin, koska uskosi on tehnyt sinut sellaiseksi joka uskot olevasi.
Itse Jumalasta siinä ei ole mitään näyttöä.
Ihmisten jumalista on taasen paljonkin näyttöä, elleet sitten väitä niitä kaikkia olevaksioleviksi jumaliksi ja usko niihin?
Sinun "Jumalasi" on vain yksi monien joukossa, ei sen enempää.
Kirjallisuusviite ei kelpaa, saat luvan todistaa/osoittaa ihan kunnolla.
En voi tieteellisesti todistaa Jumalan luomistyötä, sen tietysti tiedätkin, etkä varmasti sitä minulta odotakaan!
Toivon, että et esittänyt kysymystäsi/pyyntöäsi/vaatimustasi vain saadaksesi väittää vastaan, vaan että tosissasi haluat tietää jotain, mitä tapahtuu Jumalan tekemässä uudestisynnyttävässä luomisteossa..
Jos siis kuitenkin vaadit pätevää tieteellistä näyttöä Jumalasta ja luomistyöstä, voit rauhassa lopettaa lukemisen tähän.
Näissä keskusteluissa on se epätasapaino, että henkilö, joka ei ole uskossa tietää ja tuntee vain yhden maailman, sen olomuodon, missä hän nyt elää eli oman fyysisen ja henkisen "olemassaolonsa". Se on tuttu ja turvallinen maailma ja perustuu (Jumalan antamaan) järkeen ja päättelykykyyn. Se on hyvää ja kaunista.
Sinulla on fyysinen olemus ja toivottavasti myös ”terve sielu terveessä ruumiissa”. Mutta jotakin puuttuu, on kuin tyhjä paikka ilman sitä ulottuvuutta, jota kutsutaan hengelliseksi.
Hengellinen ulottuvuus on Jumalan uusi luomistyö ihmisessä. Se annetaan lahjaksi heille, jotka sitä tosissaan haluavat. Silloin se tyhjä paikka tulee täyteen tietoisuutta Jeesuksesta ja hänen lunastusteostaan. .
Siinä hetkessä kun ihminen tulee uskoon, kuten minulle kävi, tapahtuu jotain ainutlaatuista. Siinä mielessä olen uusi luomus, jota aikaisemman viestin raamatunjae kuvasi.
Oikeastaan asian voi sanoa toisinkin päin: usko tuli minuun. Se annetaan. Sitä ei voi ottaa eikä voi päättää ruveta uskovaiseksi. Ainoastaan voi vain pyytää Jumalaa näyttämään totuuden Jeesuksesta. Ja tarkoittaa sillä pyynnöllä täyttä totta.
Kun Jumala antaa uskon, astutaan aivan kuin uuteen (näkymättömään) maailmaan, joka on aivan yhtä todellinen kuin näkyväkin..
Tämä uusi maailma ikään kuin kätkeytyy jo olemassa olevan ajattelutavan ja elämisen mallin sisälle. Koska se on uusi ulottuvuus, on sen ulkopuolella olevan mahdotonta ottaa vastaan tietoa sisäpuolelta, aivan kuin vaikka jos asuisin tropiikissa enkä ole koskaan nähnyt lunta ja joku yrittää turhaan kuvata sitä, mutta vasta kun itse saan kokea lumen valkoisuuden ja kylmyyden tiedän varmasti, millaista se on. Tai oletko miettinyt kuinka vaikea olisi kuvata syntymästään saakka sokealle, mitä on vihreä väri. Raamattu kuvaa selittämisen ja ymmärtämisen vaikeutta näin: ”Mutta luonnollinen (uskosta osaton) ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.”
Yhtä vaikeaa on siis kuvata tätä uudestisyntymistä, Jumalan luomistyötä. Mutta totta se on minun kohdallani. Sinusta riippuu, tuleeko se todeksi myös sinulle.
elävässä uskossa. Se tarkoittaa sitä, että olen uudestisyntynyt tai oikeastaan että Jumala on minut uudestisynnyttänyt (tätä ei saa sotkea jälleensyntymiseen). Se on Jumalan luomisteko.
Sitä ei voi ymmärtää muuten kuin itse kokemalla.
Niinpä en voi vakuuttaa sinua millään muulla tavalla kuin kehottamalla, että itse otat asiasta selvää.
Augustinus sanoi aikanaan Jumalasta: "Sinä olet luonut meidät itsellesi ja sydämemme on levoton kunnes se löytää levon Sinussa."
Kun puhut uskovista, toivon sinun muistavan, että uskoviksi kutsutaan heitä, jotka uskovat Jeesukseen omana Vapahtajanaan. Ei heitä, jotka kuuluvat johonkin kristilliseen kirkkokuntaan: luterilaiseen, katoliseen, ortodoksiseen, helluntai- tai muuhun vapaaseen seurakuntaan.
Suurin osa eri seurakuntien jäsenistä ei tiedä, miten pelastutaan. Siihen tarvitaan usko Jeesuksen suorittamaan lunastustyöhön.
Uskovaksi ei kuitenkaan voi ryhtyä tai päättämällä ruveta viettämään "kilttiä elämää". Usko on paljon enemmän. Se on seikkailu uudessa ulottuvuudessa, jossa ilo ja rauha suorastaan räjäyttävät pahan mielen pois.
Voit pyytää uskoa lahjaksi Jeesukselta. Tule sellaisena kuin olet. Jeesus hoitaa jatkon. Suosittelen.