Aivan käsittämättömällä tavalla nykypäivänä väitetään luterilaiseksi tai kristinuskoksi sellaista mikä on niin kaukana Jumalan tahdosta, Raamatun sanasta ja luterilaisuudesta kuin olla ja voi. Ja samalla väitetään perusluterilaisuuden asioita valheeksi tai sanotaan suoraan etteivät ne edusta luterilaisuutta vaikka todellisuudessa edustavat, tai voidaan väittää perusluterilaisuuden asioita "vanhentuneiksi" Jumalan tahdon vastaisiksi.
Ihmiset eivät kunnioita Jumalaa oikein laisinkaan. Jumalaa ja Hänen sanaansa ei pidetä pyhänä vaan sielunvihollisen edustamalla kieroudella tahdotaan sanoa jonkun Raamatun sanasta luopuneen edustamaa asiaa luterilaiseksi tai "uskonpuhdistukseksi". Tärvellään järkyttävällä tavalla Jumalan pyhää sanaa. Kadotukseen tämä tie vie. Yritetään esiintyä "klassisen kristinuskon" nimellä tai jopa "uskonpuhdistuksen" nimellä, vaikka todellisuudessa edustetaan Jumalan sanan tärvelemistä ja tehdään sellaisia asioita joita Perkele tahtoo tehdä. Ihminen eli jokainen meistä on itsessään ilman Jumalan aikaansaamaa kääntymystä ja uudistusta todella paatunut. Toivottavasti Jumala saa kuitenkin nämä ihmiset käännettyä. Ja toivottavasti en itse joudu tuollaiseen paatumukseen. Aiemmin olen kyllä ollut todella kaukana Jumalan sanasta ja synnin orjuudessa, ja kaikenlaisissa eksytyksissä, enkä ole uskonut Jumalan olemassaoloonkaan. Raamatun sanan olen kuitenkin löytänyt ja Kristus-timantin. Liha eli perisynti minussa on enkä sitä saa ravisteltua pois, mutta Kristuksesta olen löytänyt turvan. Joskus epätoivo tai jopa ylimielisyys meinaa vallata mielen, mutta toivottavasti aina saan pidettyä mielessä, että Kristus on ainoa, syntisten auttaja, jne..
Muita asioita, joissa luopumus näkyy:
Lisäksi vielä tahdotaan väittää perusluterilaisia tai "klassisen kristinuskon" asioita sellaisiksi, jotka tulisi unohtaa tai niitä voidaan väittää jopa sellaisiksi että "ne eivät edusta todellista luterilaisuutta" tai että "eivät ole kirkon virallista kantaa", vaikka todellisuudessa asia on päivän selvä, että jokin asia edustaa perinteistä luterilaisuutta Kristuksen Kirkon kantaa eli sen pään Kristuksen ja Jumalan kantaa.
Voidaan jopa väittää jonkun perusluterilaisen perusluterilaisia opetuksia kyseenalaiseksi sanomalla, että "kullakin nyt on oma kantansa ja näkökulmansa asiaan", "jokainen / moni voi väittää edustavansa luterilaisuutta". Tuolla periaatteellahan Kylliäistäkin voitaisiin väittää "perusluterilaiseksi" tai jopa "uskonpuhdistajaksi", vaikka todellisuus on niin kaukana tuosta kuin olla ja voi. Kannattaa tutkia perusluterilaisuutta, niin voit olla asioista varmempi, tutki esim. tunnustuskirjoja ja vaikkapa vanhempaa käännöstä laajemmasta Lutherin Gal.kirjeen selityksestä.
No Perkele saa eksyttää ihmisiä oikein reilusti. Ihmiset vaihtavat valheen totuuteen ja sitten ovat Perkeleen houkuteltavissa ja täysin eksytettävissä. Ja tuntuu etteivät ihmiset näytä pelkäävän ollenkaan kadotusta vaan pelleilevät pyhillä asioilla.
STI:n Kulmakivi-lehdestä nro 5/2004:
" Kotimaa-lehden päätoimittaja Jaakko Elenius sitä
vastoin tukee Kylliäistä. Hän vertaa tätä Lutheriin ja Tuomas Akvinolaiseen ja on huolissaan siitä, että tämän julistama sanoma ei mene perille. "
En ole aivan nykyisen STI:n linjoilla joissakin muissa asioissa, mutta tuo on oikeanlaista kritiikkiä.
Kaikessa voi vain yhtyä Simo Kivirannan lausumaan:
"Surku tulee, kun näkee, että kaikenlaiset paheella naurattajat ja synneillä kehuskelijat ovat nyt meidän ylimpiä opettajiamme. Tuon roskakasan päällä huutavat ja lirkuttelevat isommat tai pienemmät herrat kannattaa sivuuttaa, sillä timantit ovat ikuisia. Jos on löytänyt Kristus-timantin, joka yksin ja ainoastaan on ikuinen, silloin heikolla sielulla on salattu vahvuus, toivo ja elämä, joka yksin jää jäljelle koko kirkkaudessaan, silloin kun kaikki on saastunut ja palaa tulessa. " (Pyhäkön lamppu 1/2004.)
Ihmiset eivät kunnioita Jumalaa oikein laisinkaan. Jumalaa ja Hänen sanaansa ei pidetä pyhänä vaan sielunvihollisen edustamalla kieroudella tahdotaan sanoa jonkun Raamatun sanasta luopuneen edustamaa asiaa luterilaiseksi tai "uskonpuhdistukseksi". Tärvellään järkyttävällä tavalla Jumalan pyhää sanaa. Kadotukseen tämä tie vie. Yritetään esiintyä "klassisen kristinuskon" nimellä tai jopa "uskonpuhdistuksen" nimellä, vaikka todellisuudessa edustetaan Jumalan sanan tärvelemistä ja tehdään sellaisia asioita joita Perkele tahtoo tehdä. Ihminen eli jokainen meistä on itsessään ilman Jumalan aikaansaamaa kääntymystä ja uudistusta todella paatunut. Toivottavasti Jumala saa kuitenkin nämä ihmiset käännettyä. Ja toivottavasti en itse joudu tuollaiseen paatumukseen. Aiemmin olen kyllä ollut todella kaukana Jumalan sanasta ja synnin orjuudessa, ja kaikenlaisissa eksytyksissä, enkä ole uskonut Jumalan olemassaoloonkaan. Raamatun sanan olen kuitenkin löytänyt ja Kristus-timantin. Liha eli perisynti minussa on enkä sitä saa ravisteltua pois, mutta Kristuksesta olen löytänyt turvan. Joskus epätoivo tai jopa ylimielisyys meinaa vallata mielen, mutta toivottavasti aina saan pidettyä mielessä, että Kristus on ainoa, syntisten auttaja, jne..
Muita asioita, joissa luopumus näkyy:
Lisäksi vielä tahdotaan väittää perusluterilaisia tai "klassisen kristinuskon" asioita sellaisiksi, jotka tulisi unohtaa tai niitä voidaan väittää jopa sellaisiksi että "ne eivät edusta todellista luterilaisuutta" tai että "eivät ole kirkon virallista kantaa", vaikka todellisuudessa asia on päivän selvä, että jokin asia edustaa perinteistä luterilaisuutta Kristuksen Kirkon kantaa eli sen pään Kristuksen ja Jumalan kantaa.
Voidaan jopa väittää jonkun perusluterilaisen perusluterilaisia opetuksia kyseenalaiseksi sanomalla, että "kullakin nyt on oma kantansa ja näkökulmansa asiaan", "jokainen / moni voi väittää edustavansa luterilaisuutta". Tuolla periaatteellahan Kylliäistäkin voitaisiin väittää "perusluterilaiseksi" tai jopa "uskonpuhdistajaksi", vaikka todellisuus on niin kaukana tuosta kuin olla ja voi. Kannattaa tutkia perusluterilaisuutta, niin voit olla asioista varmempi, tutki esim. tunnustuskirjoja ja vaikkapa vanhempaa käännöstä laajemmasta Lutherin Gal.kirjeen selityksestä.
No Perkele saa eksyttää ihmisiä oikein reilusti. Ihmiset vaihtavat valheen totuuteen ja sitten ovat Perkeleen houkuteltavissa ja täysin eksytettävissä. Ja tuntuu etteivät ihmiset näytä pelkäävän ollenkaan kadotusta vaan pelleilevät pyhillä asioilla.
STI:n Kulmakivi-lehdestä nro 5/2004:
" Kotimaa-lehden päätoimittaja Jaakko Elenius sitä
vastoin tukee Kylliäistä. Hän vertaa tätä Lutheriin ja Tuomas Akvinolaiseen ja on huolissaan siitä, että tämän julistama sanoma ei mene perille. "
En ole aivan nykyisen STI:n linjoilla joissakin muissa asioissa, mutta tuo on oikeanlaista kritiikkiä.
Kaikessa voi vain yhtyä Simo Kivirannan lausumaan:
"Surku tulee, kun näkee, että kaikenlaiset paheella naurattajat ja synneillä kehuskelijat ovat nyt meidän ylimpiä opettajiamme. Tuon roskakasan päällä huutavat ja lirkuttelevat isommat tai pienemmät herrat kannattaa sivuuttaa, sillä timantit ovat ikuisia. Jos on löytänyt Kristus-timantin, joka yksin ja ainoastaan on ikuinen, silloin heikolla sielulla on salattu vahvuus, toivo ja elämä, joka yksin jää jäljelle koko kirkkaudessaan, silloin kun kaikki on saastunut ja palaa tulessa. " (Pyhäkön lamppu 1/2004.)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Sana on meitä jo vuosisatojen ajan orjuuttanut. Nyt aletaan vihdoinkin päästä siihen vaiheeseen, että sanoma voittaa sanan. Mutta sitä ennen on vielä moni kompastuva sanoihin...
Ei maallistakaan lakia tulkita sanasta sanaan, vaan aina kysytään sitä, mikä on ollut lainsäätäjän tarkoitus.
Miksi siis Jumalan sanaa pitäisi tulkita niin suppeasti? Jumala ei ole mikään juristi. Eikä Jeesus tullut lailla ihmisiä sitomaan. Hän tuli vapauttamaan.
Tätä väittelyä tuskin kannattaa jatkaa, mutta...
Ja tuolla periaatteella sitten luovutaan koko Jumalan sanasta. Väitetään, että "ei Jumala ole niin sanonut" kuin mitä Raamatussa on sanottu eli valehdellaan päin naamaa, kuten Saatana teki paratiisissa. Yritetään väittää, että nyt vain tutkitaan "oikeata lainsäätäjän tarkoitusta", vaikka todellisuudessa julistetaan täysin vastoin Raamatun muuttumattomia ilmoituksia. Kielletään perusasioita Perkeleen tavoin. Väitetään Jumalan ilmoittamia asioita toisenlaisiksi kuin mitä päivänselvästi on Raamatussa ilmoitettu. Huh!
Sanon, että saastaa tuo on, luopumusta, jos olen kirjoitukset oikein ymmärtänyt. Ja vielä yritetään väittää, että yritetään selvitää Jumalan oikeata tarkoitusperää. Kyllä Perkele yrittää olla viekas! Hän on valheen isä. Hän on ollut valehtelija ja murhaaja alusta asti.
Sen perässä en aio kulkea. Jumala minut siitä varjelkoon.
// Ei maallistakaan lakia tulkita sanasta sanaan, vaan aina kysytään sitä, mikä on ollut lainsäätäjän tarkoitus. //
Tietenkin pitää kysyä, että mikä on lainsäätäjän tarkoitus, eli luetaan että mitä lainsäätäjä tai Jumala on sanonut. Luetaan se asia Raamatusta! Koko Raamatun perustus murenee, jos emme voi luottaa Raamatun sanaan. Päivänselvää luopumusta nämä nykypäivän asiat ovat.
Raamatun pitäisi olla "perusoppikirja" meille. Kun luotamme "maallisiin oppikirjoihin" ja niiden meille kertomiin asioihin, niin silloin meidän tulee ja kannattaa luottaa paljon, paljon enemmän Jumalan meille antamaan ilmoitukseen ja testamenttiin, eli Raamatun sanaan. Raamattuhan on Jumalan meille antama testamentti. Raamattu on Jumalan inspiroima, ja muuttumaton ilmoitus.
// Miksi siis Jumalan sanaa pitäisi tulkita niin suppeasti? //
Olet siis sanomassa, että Raamatun sanaan ei voi luottaa. Jos siellä on jotain ilmoitettu muuttumattomaksi, niin eikö se sitä silloin ole? Oletko sanomassa Saatanan tavoin, että "ei Jumala ole todella niin sanonut"?
Heräjä sielu, katso mikä on Perkele ja miten hän tahtoo viedä ihmisiä harhaan. Älä kuuntele Saatanan ilmoituksia ja petoksia, vaan lue ja kuuntele Jumalan sanaa.
Seuraavia Concordia-lehden paikkoja laiton yhteen keskusteluun. Tämä liittyi antinomismiin, mutta
// Niinpä esiintyi jo kristikunnan alkuaikoina sellaisia irstaita ihmisiä, jotka käyttivät meidän Jumalamme armoa haureuteen ja synnin peitteeksi palvellaksensa syntiä aivan Kristuksen ansion suojissa. Heitä pyhä apostoli tarkoittaa sanoessaan: ”Lapsukaiset, älköön kukaan saako teitä eksyttää. – Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot” (1. Joh. 3:7,8). Sitä pyhä Paavalikin tarkoittaa, kun hän ennustaessansa antikristuksen ilmestymisestä (2. Tess. 2.), tuon joka ”korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tahi jumaloitavaksi kutsutaan”, myös todistaa, että tämä laittomuuden ihminen jo silloin oli vaikuttamassa salaisesti (j. 7).//
// Mutta varsinkin viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja, kuten Pyhä Henki todistaa (1. Tim. 4:1 ja 2 Tim. 3:1). Silloin se suuri luopumus tapahtuu, ja silloin vasta laittomuuden ihminen varsinaisesti ilmestyy (2 Tess. 2:3). //
// Tällaiset röyhkeät ja saastaiset henget tuomitsee koko Jumalan pyhässä Raamatussa ilmoitettu totuus, ja syystä siis tunnustuskirjammekin tuomitsevat ja torjuvat kaikki sellaiset, jotka haaveksivat, ”että usko on sellaista luottamusta Kristuksen kuuliaisuuteen, joka voi jatkuvasti olla ihmisessä, vaikka hänellä ei tosi parannusta olekaan, vaikka ei rakkaus olekaan seurauksena, vaan hän vastoin omaatuntoaan pysyy synneissään”//
http://www.concordia.fi/images/lehti/2003/52003/5.htm
Uppsalan kokouksen päätöksestä
http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/upsala.html
// Ensiksi me kaikki tahdomme yksimielisesti pysyä Jumalan puhtaassa ja autuaaksi tekevässä sanassa, joka on kirjoitettu pyhien profeettojen, evankelistojen ja apostolien kirjoituksissa. Seurakunnissamme tulee opettaa, uskoa ja tunnustaa, että Raamattu on syntynyt Pyhän Hengen vaikutuksesta ja sisältää täydellisesti kaiken sen, mikä kuuluu kristilliseen oppiin Kaikkivaltiaasta Jumalasta ja meidän autuudestamme sekä hyvistä teoista ja hyveistä. Raamattu on oikein kristillisen opin perusta ja tukipylväs, kuten myös ohjenuora kaikkien uskontoa koskevien kiistojen arvioimiseksi, ratkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi. Tähän ei tarvita muiden selvityksiä, ei edes pyhien isien eikä muidenkaan, jotka oman mielensä mukaan ovat lisäilleet Raamattuun sellaista, mitä ei siinä itsessään ole. Kenenkään ihmisen ei näet ole lupa tulkita Jumalan sanaa oman mielensä mukaan, eikä tässä ole katsottava eikä kunnioitettava kenenkään asemaa, korkea-arvoisuutta tai arvovaltaa, vaan yksin Raamattua. //
Näitäkin olen lainannut joissakin keskusteluissa.
Tunnustuskirjat, Yksimielisyyden ohje
http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/yo/yo.html
// Opin summa, sääntö ja ohje,
jonka mukaan kaikkea oppia on arvioitava ja syntyneet kiistat kristillisesti selvitettävä ja ratkaistava
1. Me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että Vanhan ja Uuden testamentin profeetalliset ja apostoliset kirjoitukset ovat ainoa sääntö ja ohje, jonka mukaan kaikki opit ja opettajat on koeteltava ja arvioitava. Kirjoitettu on: "Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun teilläni" (Ps. 119.) Pyhä Paavali sanoo: (Gal. 1:8) "Vaikka tulisi taivaan enkeli ja julistaisi toisin, hän olkoon kirottu".
Muita vaikka kuinka nimekkäiden vanhojen ja uusien opettajien kirjoituksia ei ole pidettävä Pyhän Raamatun vertaisina, vaan ne on kaikki tyynni alistettava sen alaisiksi. Niitä tulee käyttää yksinomaan todistajina, jotka kertovat, millaisena ja millä paikkakunnilla profeettojen ja apostolien oppi on säilytetty apostolien ajan jälkeen.//
On sinulla, ---AD, raskaat kahleet kannettavanasi. Eipä totisesti käy kateeksi!
Suojana Raamatun sanan koen. En kahleena.
Jumala ja Jumalan sana on turvapaikka. Jumala on taivaan Isä.
Virsi 237
1.
Jo nuoruuteni aikana,
oi Isä, mulle kirkasta
sun armos avaruutta.
Tee rakkaaks mulle sanasi,
se heijastaa mun tielleni
sun taivaas ihanuutta.
2.
Et hopealla, kullalla
vaan verelläsi kalliilla,
oi Jeesus, minut ostit.
Näin vallan alta kiusaajan
ja synnin, lain ja kuoleman
mun valtakuntaas nostit.
3.
Mua vihollinen viettelee
ja sydämeni vapisee,
kun, heikko, sotaan lähden.
Vaan veres turviin paeten
voin voittaa pahat juonet sen
sun laupeutes tähden.
4.
Kun syntieni sovitus
ja niiden anteeksantamus
on mulla Herrassani,
niin uskon kautta vanhurskas
ja ansiotta autuas
myös olen kuollessani.
5.
Siis soikoon kiitosvirteni
nyt sulle, armahtajani
ja suuri kuninkaani!
Saan, syntinen, sun pyhyytes
ja alla helläin käsies
saavutan isänmaani.
on kohtalaisen hyvä. Lain hyväksymisvaiheessa annetaan ns. hallituksen esitys presidentin lopullisesti vahvistettavsi. Hallituksen esityksestä käy ilmi mm. lain perustelut. Hallityksen esityksellä on tulkinnassa lain arvo.
Nuo lähes 500 vuotta vanhat päätökset eivät nyt ehkä täsmälleen ole sovellettavissa tähän päivään.
Sivistyksen vuoksi ne on hyvä tuntea. Ei niillä kuitenkaan voi ketään pöydän alle laulaa. Tärkeämpää on tuntea uudemmat kirkolliskokousten päätökset.
Ilman historian tuntemusta on monta asiaa vaikeaa ymmärtää. Ehkä Upsalan kokouksen päätöksillä on nyt kuitenkin enemmän historiallista- kuin varsinaista käyttöarvoa. Merkittävä ehkä merkittävin uskomme historian asiakirja se toki on.
Voidakseen tehdä johtopäätöksiä on Pojoismaista luterilaisuuden historiaa tutkittava kuitenkin laajemmein. Erityisesti Kustaa Vaasan vaikutukset.
Itse asiassa Upsalan kokous sai alkunsa enemmänkin hallitopoliittisista kuin kirkollisista syistä.
Juhanan seuraajan Sigismundin pelättiin johtavan maan takaisin katolisuuteen. Kaarle -herttua kutsui koolle Upsalan kokouksen maaliskuussa 1593. Papistoa oli paikalla yli 300 henkeä. Kokous käsitteli mm. katolisina pidettyjen seremonioiden poistamista.
Kokouksessa hyväksyttiin kirkon tunnuskirjaksi Augsburgin tunnustuksen vuodelta 1530. Papisto käsitteli myös kirkon hallintoa ja sen itsenäisyyttä ja kirkkokuria koskevia kysymyksiä ja laati niistä postulaatteja. Uskontunnustuksen hyväksyminen merkitsi reformaatiokauden päätöstä valtakunnassa ja kirkosta muotoutui luterilainen tunnustuskirkko.
Sigismund lupasi kuninkaanvakuutuksessa noudattaa Upsalan kokouksen päätöksiä. Piispa Sorolainen joutui Klaus Flemingin kanssa erimielisyyksiin liturgiakysymyksissä. Vuoden 1595 valtiopäivillä päätettiin siirtyä käyttämään yksinkertaisempia liturgisia muotoja. Nuijasodan aikana Sorolainen luovi Kaarlen ja Sigismundin välillä menettäen luottamuksen.
Vuoden 1600 valtiopäivillä puolet Suomen kirkkoherroista oli syytettyjen penkillä. Papit selvisivät Kaarlen syytöksistä sakoilla.
Jumalan muuttumaton ilmoitus on muuttumatonta. Päivän selviä asioita aletaan väittämään muuksi, vain koska syntinen ihminen tahtoo omille synneilleen ja Jumalan ilmoituksen ja uskonoppien hylkäämisilleen hyväksyntää ja Jumalan siunausta. Uppsalan raamattunäkemys on oikeanlainen. Yksin Raamattu -periaatteen tulisi olla voimassa, juuri kuten uskonpuhdistuksessakin oli. "Yksin Raamattu"-periaatehan on yksi uskonpuhdistuksen kantavista voimista. Nyt siitä ollaan luopumassa uskonpuhdistuksen periaatteiden vastaisesti.
Mutta emme varmastikaan pääse näistä yksimielisyyteen. Ei kannattane väitellä.
Mieleni tekee silti vielä laittaa tällainen teksti.
Lainasin kerran kirkkopostillasta mm. tällaisen tekstin.
// 15. Kehitys on seuraava. Ellei Jumalan sanaa ole tai ellei sitä tarkata, inhimillinen viisaus vallitsee ja muovaa itse itselleen jumalanpalveluksen. Se mielistyy siihen, sitä kallisarvoisena pitäen, vaikka Jumalan sana sen mitä jyrkimmin kieltää ja vaikka se sanoo sitä hänen edesään kauhistukseksi. Ihmisjärki näet luulee saavansa aivan oman luulottelunsa ja päähänpistonsa mukaan leikitellä jumalallisilla asioilla; sellaisena sen on myös Jumalalle kelvattava. Tällaista epäjumalanpalvelusta voimassa pitääkseen ja puolustaakseen se kaunistaa sen Jumalan sanalla: sanan täytyy sopeutua siihen ja taipua sen mukaiseksi. Näin muovaillaan itselleen erinomaisen kaunis muoto ja kaunistelma, aivan kuin ei oltaisi sanaa vastaan. //
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000100&posting=22000000005103021
Kirkon johdossa olevatkin voivat mennä harhateille. Parhaimpina ja pyhimpinä pidetyt, erikoisesti ensimmäiset, seurakunnan ruhtinaat ja ylimmäiset saattavat taipua Jumalan tahdon vastaisuuteen. VT:stäkin löydämme varoittavia esimerkkejä. Näin kävi mm. Aaronille (hän oli Israelin seurakunnan johdossa, kultainen vasikka).
Myös mm. Koorah joukkoinen nousi vastustamaan Jumalan tahtoa. .(Kirkkopostillan tekstissä viittaus tähän.) Juuri arvokkaat miehet ja kansan päämiehet voivat nousta vastustamaan Jumalan tahtoa, ja esiintyä nimenomaan oikein pyhinä
4.Moos.
//16:2 ja he nousivat kapinaan Moosesta vastaan, ja heihin yhtyi israelilaisista kaksisataa viisikymmentä miestä, kansan päämiehiä, kansankokouksen jäseniä, arvokkaita miehiä.
16:3 Ja he kokoontuivat Moosesta ja Aaronia vastaan ja sanoivat heille: "Jo riittää! Koko seurakunta, he kaikki, ovat pyhät, ja Herra on heidän keskellänsä. Miksi te siis korotatte itsenne Herran seurakunnan yli?"
16:4 Kun Mooses sen kuuli, lankesi hän kasvoillensa.
16:5 Sitten hän puhui Koorahille ja kaikelle hänen joukolleen sanoen: "Huomenna Herra ilmoittaa, kuka on hänen omansa ja kuka on pyhä ja kenen hän sallii käydä tykönsä. Kenen hän valitsee, sen hän sallii käydä tykönsä.//
Koorah sai koko seurakunnan nousemaan Moosesta vastaan.
// 16:19 Mutta Koorah kokosi heitä vastaan koko seurakunnan ilmestysmajan ovelle. Silloin Herran kirkkaus näkyi koko seurakunnalle. //
Samalla tavallahan voi käydä tänäkin päivänä. Koko seurakunta saattaa nousta Jumalan sanaa ja tahtoa vastaan ihmisten yllyttäminä.
// 16:20 Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen:
16:21 "Erottautukaa te tästä joukosta, niin minä tuokiossa heidät tuhoan."
16:22 Mutta he lankesivat kasvoillensa ja sanoivat: "Oi Jumala, sinä Jumala, jonka vallassa on kaiken lihan henki: jos yksi mies rikkoo, vihastutko silloin koko seurakuntaan?"
16:23 Niin Herra puhui Moosekselle sanoen:
16:24 "Puhu seurakunnalle näin: Lähtekää pois Koorahin, Daatanin ja Abiramin asumuksen ympäriltä." //
// 16:28 Ja Mooses puhui://
...
// 16:29 jos nämä kuolevat samalla tavalla, kuin muut ihmiset kuolevat, ja heidän käy, niinkuin kaikkien muiden ihmisten käy, niin ei Herra ole minua lähettänyt.
16:30 Mutta jos Herra antaa jotakin erikoista tapahtua ja maa avaa kitansa ja nielaisee heidät kaikkinensa, niin että he elävältä suistuvat tuonelaan, niin siitä tietäkää, että nämä miehet ovat pilkanneet Herraa."
16:31 Tuskin oli hän saanut kaiken tämän sanotuksi, niin maa halkesi heidän altansa
16:32 ja maa avasi kitansa ja nielaisi heidät, heidän asuntonsa, kaiken Koorahin väen ja kaikki heidän tavaransa.
16:33 Ja he suistuivat kaikkinensa elävältä tuonelaan, ja maa peitti heidät; ja niin heidät hävitettiin seurakunnan keskeltä.
16:34 Ja koko Israel, joka oli heidän ympärillänsä, pakeni kuullessaan heidän huutonsa, sillä he pelkäsivät maan nielaisevan heidätkin.
16:35 Mutta tuli lähti Herran tyköä ja kulutti ne kaksisataa viisikymmentä miestä, jotka olivat tuoneet suitsutusta. //
Terveisin ---AD
Kotimaa lehdessä Elenius jälleen todisti, miten Luther-säätiö on unohtanut luterilaisuuden ja mennyt luterilaisuudesta harhaan, sekä opettaa Uuden Testamentin vastaista pelastusoppia.
Teidän luopumuksenne on rajua, hyvä AD. Onneksi me muut emme ole lähteneet harhaisuuteenne mukaan. Luther-säätiön olisi syytä erota kirkosta, koska oppinne ovat luterilaisuuden ja UT:n vastaisia.
http://www.kotimaa.fi/kotimaa/
Sektio: hartaus ja teologia
Kirjoitus: Kristus pelastaa, ei usko
// miten Luther-säätiö on unohtanut luterilaisuuden ja mennyt luterilaisuudesta harhaan, sekä opettaa Uuden Testamentin vastaista pelastusoppia. //
Tahdotko perustella tuota asiaa? Missä opetus on vääränlaista? Missä asioissa opetetaan vastoin luterilaisuutta ja Tunnustuskirjoja? Ja ennen kaikkea tärkein kysymys kuuluu, missä opetetaan vastoin Raamatun sanaa eli vastoin Jumalan tahtoa? Missä opetetaan vastoin Uuden testamentin pelastusoppia?
Itseasiassa yhdyn moneen Eleniuksen kirjoitukseen tuossa yksittäisessä artikkelissa.
Mm. Hedberg on kirjoittanut juuri tällaisia lausumia, eli vastustanut meidän omia ratkaisujamme yms.. Kannattaa tutkia Hedbergiltä näitä asioita.
Eli Eleniukselta:
// Monessa asiassa oikea ja ainoa perustus on meissä, meidän tahdossamme ja ratkaisuissamme, ei ulkopuolella. //
// Nyt ei perustus ole vähimmässäkään määrin meissä, uskon perustus. Perustus on täydellisesti siinä, mitä Jumala tekee. //
// Teoista ja ansioista oli uskonpuhdistajien mukaan tullut pelastuksen perustus. Evankeliumi oli hämärtynyt. //
Noihin lausumiin voinen paljolti yhtyä.
Mutta otsikko vie harhaan. Tietenkin usko vaaditaan. Ei voi pelastua ilman uskoa, vaikkakin usko on täysin Jumalan tekoa.
Tämäkin on minusta viemässä väärään:
Elenius:
// Jos uskot, niin pelastut, kuulee usein sanottavan. Ja näin hylätään koko uskonpuhdistuksen perintö. //
Kyllä usko vaaditaan, mutta ei tietenkään omana tekona tai omana ratkaisuna, itse aikaan saatuna.
Sanaa usko hoetaan Tunnustuskirjoissa ja Lutherin teoksissa yhtenään. Jos joku äidinkielin opettaja lukisi noita kirjoja, niin hän merkitsisi yhtenään punakynällä merkintöjä tekstin laitaan sanoen mielessään: "toistoa, toistoa, toistoa, toistoa, ..." (Matti Väisäsen "vertaus"). Usko-sanaa ja sen merkitystä toistetaan ja toistetaan. Usko todella vaaditaan pelastumiseen. "Se joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu".
Mutta ei uskoa tietenkään omin voimin tai ratkaisuin synnytetä. Se on kokonaan Jumalan tekoa ja lahjaa.
Kansankirkko-periaatteessa (jota Elenius taitaa edustaa) hylätään lopulta usko. Ns. vapaissa suunnissa hylätään kasteen merkitys, mutta liberaalit / monet kansankirkkoaatteen edustajat saattavat helposti unohtaa uskon. He hylkäävät uskon Raamatullisen pelastukseen liittyvän merkityksen. Minusta tuostakin kirjoituksesta on uskon hylkäämisen viittaavaa havaittavissa, mm. kun sanotaan: "Kristus pelastaa, ei usko" (tekstin otsikko).
Luther-säätiö ja varsinkin sinä sen Säätiön edustajana, vaaditte oikeaa oppia. Niin on oikeaoppisen uskon vaatimuksenne ristiriidassa uskonpuhdistuksen opin kanssa: Luther aikoinaan taisteli ja vapautti ihmiset Luthersäätiön edustajien kaltaisten oikeaoppisuudesta.
Kuten Elenius kirjoitti:
"Myöhempinä vuosisatoina uskosta on kuitenkin vaivihkaa tullut kaikkein jaloin ja hienoin kristillinen teko. Jos uskot, niin pelastut, kuulee usein sanottavan. Ja näin hylätään koko uskonpuhdistuksen perintö.
Kristus yksin pelastaa. Hän on uskomme perustus. "
Tiedän tiedän, että sinä taas alat paasata tuota kirkkomme vastaista harhaoppista oppiasi ja yrität todistella omilla Säätiösi opeille, että Elenius ja koko kirkko on harhassa ja te olette oikeaoppisia. Jätä jo väliin.
Tuo Luthersäätiön asenteesi korostaa oikeaoppista uskomista ja oikeaoppista uskoa. Se on sekä Raamatun vastaista että Lutherin suorittaman uskonpuhdistuksen vastaista. Jos Luther eläisi, niin ekaksi se puhdistaisi kirkkomme Luther-säätiöstä.
Mut jos Jeesus eläisi, niin eksksi se puhdistaisi kristillisyyden kirkoista ja opeista (luterilaisuudesta, ortodoksisuudesta, katolisuudesta jne.), jotta ihmiset taas saisivat mahdollisuuden kohdata Hänet.
Pakko vielä sanoa tämäkin, että nuo sinun käsitteesi ja niiden omalaatuiset sisällöt ja se miten niitä käytät ja miten oikeaooppisuudesta kirjoitat, on kuin Jehovantodistajien Vartiotornin tekstiä.
Oletko entinen jehovalainen, vai luetko ja matkit Vartiotornien kirjoituksia ihan muuten vaan, vai onko se Luthersäätiön tapa matkia Jehovantodistajia?
Kuten Elenius kirjoitti:
"Myöhempinä vuosisatoina uskosta on kuitenkin vaivihkaa tullut kaikkein jaloin ja hienoin kristillinen teko. Jos uskot, niin pelastut, kuulee usein sanottavan. Ja näin hylätään koko uskonpuhdistuksen perintö.
Kristus yksin pelastaa. Hän on uskomme perustus. "
Saiskos ihan pienesti kysäistä: onko usko siis tarpeeton? Eikö ihmisen oma tietoinen valinta merkitse mitään tai ole edes tarpeellinen?
Raamattu on syntynyt kirkossa, ei kirkko Raamatusta. Sinä siis heittäisit vanhat kirkotkin (katoliset) menemään?
Kas kun Kristus vielä kelpaa kuitenkin.
Kovin on outoa menoa.
Eleniushan ei kirjoittanut, että usko olisi tarpeeton. Hän kirjoitti, että uskosta on tullut "vaivihakaa kristillinen teko".
Hän on niitä typeriä lutkuja, jotka on lukenu yhden harhaoppisen Paavalin opetuksia siitä, että ihminen ei pelastu tekojen kautta. Kun ihmisille on uskosta (uskon oikeaoppisuudesta) tullut teko, niin ne ei itse edes tajua sitä. Ne vaan vaatii sitä samaa oikeaoppista tekoa eli uskoa muiltakin ja johtaa sillä tavoin muita harhaan. Kyllä olis Lutherille töitä, etä sais puhdistettua Luthersäätiön tekoihin perustuvan pelastuskäsityksen kirkostamme!
// Saiskos ihan pienesti kysäistä: onko usko siis tarpeeton? Eikö ihmisen oma tietoinen valinta merkitse mitään tai ole edes tarpeellinen? //
Pienenä kommenttina sivusta...
Siis jos osaan tästä kirjoittaa..
Ihmisen tietoinen valinta ei merkitse pelastukseen osalliseksi pääsemisessä, muuta kuin että siitä voidaan kieltäytyä. Lahjasta voidaan kieltäytyä. Ihminen vaikuttaa pelastuksen asiaan 0 %, kun puhutaan siitä että voidaanko valintaamme esim. esitellä Jumalalle pelastumisen yhtenä kriteerinä. Usko on kokonaan Jumalan tekoa.
Usko on tietenkin välttämätön, mutta ihmisen tietoisesta valinnasta puhuttaessa joudutaan olemaan varovainen..
Kadotukseen joutuminen taas on 100% ihmisen syytä ja ansiota. Jos ihminen joutuu kadotukseen, niin silloin Jumala ei ole päässyt vaikuttamaan ihmiseen uskoa ja kääntymystä. Kristus ja syntien anteeksiantamus ei ole kelvannut. Usko ei ole päässyt syntymään.
Siis:
-Jumalaan päin meneminen ja ihmisen pelastus on 100% Jumalan tekoa, 0% ihmisen tekoa tai ansiota tms.
-Jos ihminen joutuu kadotukseen, se on 100% ihmisen omaa syytä. On kieltäydytty pelastuksesta. Jumalan lahja, Kristus, pelastus, ja iankaikkinen elämä eivät ole kelvanneet ihmiselle..
"Vapaasta tahdosta":
http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/yo/2.html
Myös Lutherin teost "Sidottu ratkaisuvalta" kertoo tästä aihepiiristä.
Tämäkin voi vähän liittyä aiheeseen, eli predestinaatiosta:
http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/yo/11.html
En ole virallinen Luther-säätiön edustaja. Kantojani ei voi suoraan sanoa Luther-säätiön kannaksi.
Olen "riviseurakuntalainen". Kantani voivat olla jopa toisia kuin mitä Luther-säätiö virallisesti edustaa, mutta kieltämättä itse koen Luther-säätiön edustamat asiat hyvinä. Luther-säätiöönkin mahtuu monenlaista tallaajaa, ja monista asioista voidaan olla hyvinkin eri mieltä. Luther-säätiö tahtoo sitoutua Raamatun sanan mukaiseen tunnustukseen, tunnustus on kirjattu ylös luterilaisiin tunnustuskirjoihin.
Käsittääkseni Luther-säätiön toimintaan toivotaan kaikista herätysliikkeistäkin väkeä. Uuspietistejäkin toivotaan mukaan. Itse en esim. edusta uuspietismiä, mutta uskoisin että Luther-säätiössä voivat varmasti toimia muutkin kuin "evankelisuutta" edustavat. Mukaan varmasti toivotaan väkeä monista suunnista.
Itse kuitenkin kirjoitan, niinkuin olen itse asioita ymmärtänyt. Ja saatan kirjoittaa uuspietismiä vastaankin..
Oppi käsite on hankala, koska sillä voidaan saada ihmisten mieliin monenlaisia mielikuvia. Voidaan syyttää hiustenhalkomisesta ja sellaisesta että pitää muka sitoutua sellaiseen hiustenhalkomisjuttuihin tai joihinkin ehdonvallanpiiriin kuuluviin asioihin. Väitän kuitenkin, että kyse on ihan pelkästä evankeliumista. Siitä että evankeliumi ei enää ala olla evankeliumi vaan jotakin muuta. Nykypäivän evankeliumi alkaa olla "toista evankeliumia" kuin mitä Kristus itse ja Jumala apostolien välityksellä meille toivat ja ilmoittivat. (Gal.kirjeen alku, "toista evankeliumia".)
Luulisin että joissakin piireissä on sellaista, että joistakin "ehdonvallanpiiriin" kuuluvista tai "hiustenhalkomiseen" kuuluvista uskon opin asioista alkaa tulla toisilta vaadittavia asioita tai jotakin vastaavaa. Voi olla oppia opin tähden ja kuulutaan vain jonkinlaiseen syyttäjien muodostamaan "huutosakkiin". Oppia ei tietenkää kuulu olla opin tähden, vaan evankeliumin tähden, ja myöskin tietysti esim. käskyt sen tähden, että Jumala on pyhä. Oppi on elämää varten.
Nykyisin ollaan luopumassa ihan perustavanlaatuisista opeista. Tässä luopumuksessa ollaan luopumussa evankeliumista, pelastavasta armosta.
mielestäni luterilaisuus pitää erottaa selvästi kristillisyydestä,
luterilaisethan seuraavat Lutherusta eivätkä paljonkaan välitä kristillisyydestä -
esimerkiksi monet vapaa-ajattelijoihin liittyneet ovat halunneet päästä eroon luterilaisuudesta ja he luulevat siksi vastustavansa kristillisyyttä,
sääli sillä kristillisyys on jotain aivan muuta kuin tuomioita jakava luterilaisuus...
Piispa Ilkka Kantolan tekstiin on viitattu joissakin toisissa keskusteluketjuissa.
Tässä on Länsi-Suomen Herännäislehdestä nro 11/2004 yhdestä artikkelista pätkä.
// ...
Ehkä paheksuttavimman puheenvuoron käytti piispa Ilkka Kantola arkkihiippakuntamme synodaalikokouksen avajaisjumalanpalveluksessa. Hänen saarnansa oli myöhemmin painettuna kokousväen saatavana. Se päättyi seuraavasti: "Omatunto on tärkeämpi kuin uskonto. Lähimmäinen on tärkeämpi kuin Jumala. Vapaus Jeesuksessa Kristuksessa tarkoittaa, että jumalasuhde ei enää ole moraalinen asia. Koska jumalasuhde ei ole moraalinen asia, meillä on lupa asettaa lähimmäisen hyvä Jumalan edelle. Meillä on lupa keskittää voimamme lähimmäisen hyvästä huolehtimiseen silläkin uhalla, että saatamme astua Isän Jumalan varpaille. Meidän ei niinkään tule murehtia sitä, loukkaammeko Jumalan tahtoa kuunnellessamme omantuntomme ääntä kuin murehtia sitä kuljemmeko lähimmäisen hädän ohitse pitäytyessämme orjallisesti yksittäisten raamatunkohtien ja uskomme perinteestä nousevien moraalisääntöjen noudattamiseen. Jumala ei odota, että rakastamme häntä ohi lähimmäisemme. Tätä on kristityn vapaus Jeesuksessa Kristuksessa meidän Herrassamme."
Tästä "vapaudesta" oli sitten johdettu saarnan ainoa pääsisältö ja päämäärä: homoseksuaalisen parisuhteen puolustaminen ja kirkollinen siunaaminen. Lähtökohtana käytettiin alussa evankeliumitekstiä Luuk. 14:1-6. Siinä Vapahtajamme parantaa sairaan miehen sapattina ja toteaa samassa yhteydessä, että kyllähän vastaavalla tavalla pelastettaisiin "kaivoon pudonnut poika tai härkä". Hänen toteamuksensa tarkoittaa piispan saarnan mukaan, että hän lähimmäistään auttaakseen sanoutuu irti kymmenen käskyn, jopa pyhän Jumalan tahdon noudattamisesta. Siksi myös kirkko homoseksuaaleja rakastaakseen voisi siunata heidän parisuhteensa vastoin Raamatun opetustakin!
Saarnasta ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Pappina sitä itkee, tiedemiehenä pikemminkin nauraa. Eihän Jeesus lausahduksellaan "kaivoon pudonneesta pojasta tai härästä" halua kumota kymmentä käskyä, tällä kertaa ei edes sitä nimenomaista isien perinnäissääntöä (!), jonka mukaan myös sapattina sai nostaa ylös kaivoon pudonneen ihmisen tai eläimen. (Sitä vastoin ns. Kuolleen meren lahkoutuneessa Qumranin yhdyskunnassa tämä ei ollut luvallista.) Nyt siis Jeesus päinvastoin jopa vetoaa juutalaisten omiin perinnäissääntöihin saattaakseen vastustajansa huomaamaan räikeän ristiriidan selityksissänsä, joiden mukaan sapattina ei muka kuitenkaan saanut parantaa sairasta. Samalla hän tietysti lisäksi useammassakin eri yhteydessä viittaa lepopäivän alkuperäiseen, luomiskertomuksesta nousevaan luonteeseen.
Näin ollen piispa Kantolan saarna jää torsoksi. Se on Raamatun ja kirkon opetuksen vastaista harhaoppia poiketen vieläpä piispojen yhteisestä kannanotosta perheen puolesta vuodelta 1984 (julkaisu Kasvamaan yhdessä). Viimeksi esim. Lapuan tuomiokapituli perusteli oikeaa (vaikka Vaasan hallinto-oikeuden kyseenalaistamaa) päätöstä olla antamatta homoseksuaalisessa suhteessa elävälle papille vaalisijaa kappalaisen vaalissa seuraavasti (internetissä julkaistun tiedotteen mukaan): Lapuan tuomiokapitulin mukaan kirkon kanta homokysymykseen ilmenee esimerkiksi piispojen Kasvamaan yhdessä - kirjasta (1984), jonka mukaan homokin kelpaa papiksi, mutta hän ei voi virassa toimiessaan toteuttaa seksuaalista suuntautumistaan. Uuden parisuhdelain yhteydessä piispat totesivat myös, että kirkko odottaa työntekijöiltään "perinteisen opetuksen mukaista käyttäytymistä".
Nyt Kantola puhui Raamattuansa ja kirkkoansa vastaan. Edelleen hän saarnassansa asetti "omantunnon ja uskonnon opettaman etiikan" vastakkain ottamatta huomioon, että omantunnon pitää olla sidoksissa Jumalan sanaan. Siksi hän esitti omantunnon ja Jumalan sanan seuraamisen toistensa vaihtoehdoiksi ja valitsi tietysti sen, mitä hänen omatuntonsa (ilmeisesti yleisen mielipiteen painostuksesta) niin kovasti halusi. "Kumpi on tärkeämpää, tukea kristittyjä, jotka haluavat sitoutua samaa sukupuolta olevaan kumppaniinsa, vai varmistaa se, ettei Jumalan tahto vain tule loukatuksi?" Saarnassansa Kantola valitsi edellisen. Ikään kuin hän ei olisi koskaan lukenut, että hänen ja meidän pitää rakastaa Jumalaa yli kaiken ja juuri siksi lähimmäistämme niin kuin itseämme! Aikaisemmin kirkossamme opetettiin aivan toisin hyvinkin arvovaltaiselta taholta. Arkkipiispa Martti Simojoki piti 08.03.1969 laajennetun piispainkokouksen avauspuheen, jossa hän sanoi mm. seuraavaa: "On valitettavaa, jos papit ja teologit (lisäisin tähän tätä päivää ajatellen myös piispat) ajattelemattomasti väheksyvässä sävyssä puhuvat kirkon tunnustuksesta antaen sen kuvan, että lähimmäisen rakkaus on pääasia ja että muu kristinuskossa on toissijaista. Tällainen puhe on viime vuosisadan lopun (1800-luvun) ja tämän vuosisadan (1900-luvun alun) teologisten koulukuntien huonointa perintöä, jonka tieteellinenkin pohja on pitämätön." (Todistaja-lehden nro 9/2004 mukaan)
Piispa Kantola ei mielestäni enää saarnannut pelkästään luopumusta vaan hän suorastaan rienasi. Toisen käskyn mukaan Herra ei "jätä rankaisematta" sitä, joka hänen pyhän nimensä turhaan tai väärin lausuu.
"Sentähden tee parannus sinun pahuudestas ja rukoile Jumalaa,
että sydämes ajatukset sinulle anteeksi annettaisiin."
(Apt. 8:22) //