Millä tavalla syntyi nikealainen uskontunnustus? Tuossa nikean uskontunnustuksessa keskusteltiin ja tehtiin päätöksiä monista kiristinuskoon sovellattavista kysymyksistä. Pääsiäisen sopivasta ajankohdasta, sekä piispojen roolista, sakramenttien "antamisesta"; mutta myöskin Jeesuksen jumalisuudesta. Keisari Konstantinus vuonna 325, jolloin Rooman virallinen uskonto oli auringon palvonta.
Konstan,tinushan oli itseasiassa pakana, siksi hänkin oalvoi voittamatonta auringoa. Tuna aikana Konstantinus oli ylipappi, konstatinuksen aina alkoi syntyä kapina uskonnollisista totuuskysymyksistä, jota johti Rooman puolelta kontatinus. Kolmesataa vuotta jälkeen Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen kannattajien määrä oli lisääntynyt huimasti, kristityt ja pakanat alkoivat taistella, ja riita kiihtyin siihen mittaan, että se alkoi repiä roomaa kahtia.
Konstattinus päätti saatta roomanvaltakunnan sopuun vain yhden uskonnon nimissä eli kristiuskon nimissä 325. Näin pakanallinen keisari valitsi Kristinuskon kuolinvuoteellaan hän otti kasteen, siihen asti hän oli pakana Kr...Konstantinus oli lahjakas liikemies: Hän oli suurinäköinen myöskin uskonasioissa, hän näki kuinka Rooman kirkon menestys kasvoi hänen silmissään, siksi hän onnistui kääntämään pakanat rooman kirkon -oppiin jotka aikaisemmin palvoivat auringoa. Nyt sulauttamalla pakanallisia symboleja, rituaaleja pikkuhiljaa kehittyviin oppeihin, jonka sitten kumpikin osapuoli hyväksyi.
Tämän uskonnon yhteen liittymisen aikana konstatiunus vahvisti synnyttämäänsä kristillistä perinnettä, sillä hänen täytyi onnisatuakseen järjestää ekumeeninen kokous, joka tunnetaan nimellä Nikean kirkolliskokous, josta syntyi Nikealainen uskontunnustus. Kaikki Kristinuskon kysymykset piispojen taholta hyväksyttiin, joita Konstantinus ehdotti. Mutta Jeesuksen jumalisuudesta ei mainita mitään, vaan joku esihistoriallinen jumala Mithras- jota kutsuttiin (Jumalan pojaksi, eli maailman valoksi)(. Tuohon ed, historian aikaan Jeesuksen kannattajat olivat pitäneet jeesusta kuolevaisena profeettana...suurena ja tietysti vaikutusvaltaisena ihmisenä kuolevaisena? Eivät siis Jumalan Poikana?
"Jeesuksen ylentämistä Jumalan pojaksi kyllä esitettiin Nikean kirkolliskokouksessa virallisesti äänestettiin siellä". Jeesuksen jumaluuden myöntäminen ja sen kautta vakiinnutaminen, oli sangen tärkeä, jo yksistään uudelle Paavinvallalle ja tietysti koko Roomalle, tunnustamalla Jeesus Jumalan Pojaksi. Konststatius teki Jeesuksesta jumalan-pojan, jonka valta oli aivan kiistaton. Kysymyshän oli siis vallasta. Useat raamatun historian-tutkijat ja Kriitikot väittävätkin, että varhaisaisaikojen kirkko aivan selvästi "varasti Jeesuksen": hänen alkuperäisiltä kannattajiltaan, eli sen että he kaappasivat ja piilottivat-hänen inhimmillisen sanomansa läpäisemättömään jumalisuuden verhoon, ja käyttävät oman valtansa laajentamiseen.
Konstantinus käytti Jeesusta salakaliin poliittisiin juonitteluihin, omien periaatteitensa tarkoituksiin. Jeesus oli todellakin suuri ja merkittävä ihminen, eli ei Hänen ylevyytensä siitä kärsi, mitä konstatius oman valtansa vahvistamiseksi "puuhaili" Jeesuksen nimen turvin.
Konstan,tinushan oli itseasiassa pakana, siksi hänkin oalvoi voittamatonta auringoa. Tuna aikana Konstantinus oli ylipappi, konstatinuksen aina alkoi syntyä kapina uskonnollisista totuuskysymyksistä, jota johti Rooman puolelta kontatinus. Kolmesataa vuotta jälkeen Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen kannattajien määrä oli lisääntynyt huimasti, kristityt ja pakanat alkoivat taistella, ja riita kiihtyin siihen mittaan, että se alkoi repiä roomaa kahtia.
Konstattinus päätti saatta roomanvaltakunnan sopuun vain yhden uskonnon nimissä eli kristiuskon nimissä 325. Näin pakanallinen keisari valitsi Kristinuskon kuolinvuoteellaan hän otti kasteen, siihen asti hän oli pakana Kr...Konstantinus oli lahjakas liikemies: Hän oli suurinäköinen myöskin uskonasioissa, hän näki kuinka Rooman kirkon menestys kasvoi hänen silmissään, siksi hän onnistui kääntämään pakanat rooman kirkon -oppiin jotka aikaisemmin palvoivat auringoa. Nyt sulauttamalla pakanallisia symboleja, rituaaleja pikkuhiljaa kehittyviin oppeihin, jonka sitten kumpikin osapuoli hyväksyi.
Tämän uskonnon yhteen liittymisen aikana konstatiunus vahvisti synnyttämäänsä kristillistä perinnettä, sillä hänen täytyi onnisatuakseen järjestää ekumeeninen kokous, joka tunnetaan nimellä Nikean kirkolliskokous, josta syntyi Nikealainen uskontunnustus. Kaikki Kristinuskon kysymykset piispojen taholta hyväksyttiin, joita Konstantinus ehdotti. Mutta Jeesuksen jumalisuudesta ei mainita mitään, vaan joku esihistoriallinen jumala Mithras- jota kutsuttiin (Jumalan pojaksi, eli maailman valoksi)(. Tuohon ed, historian aikaan Jeesuksen kannattajat olivat pitäneet jeesusta kuolevaisena profeettana...suurena ja tietysti vaikutusvaltaisena ihmisenä kuolevaisena? Eivät siis Jumalan Poikana?
"Jeesuksen ylentämistä Jumalan pojaksi kyllä esitettiin Nikean kirkolliskokouksessa virallisesti äänestettiin siellä". Jeesuksen jumaluuden myöntäminen ja sen kautta vakiinnutaminen, oli sangen tärkeä, jo yksistään uudelle Paavinvallalle ja tietysti koko Roomalle, tunnustamalla Jeesus Jumalan Pojaksi. Konststatius teki Jeesuksesta jumalan-pojan, jonka valta oli aivan kiistaton. Kysymyshän oli siis vallasta. Useat raamatun historian-tutkijat ja Kriitikot väittävätkin, että varhaisaisaikojen kirkko aivan selvästi "varasti Jeesuksen": hänen alkuperäisiltä kannattajiltaan, eli sen että he kaappasivat ja piilottivat-hänen inhimmillisen sanomansa läpäisemättömään jumalisuuden verhoon, ja käyttävät oman valtansa laajentamiseen.
Konstantinus käytti Jeesusta salakaliin poliittisiin juonitteluihin, omien periaatteitensa tarkoituksiin. Jeesus oli todellakin suuri ja merkittävä ihminen, eli ei Hänen ylevyytensä siitä kärsi, mitä konstatius oman valtansa vahvistamiseksi "puuhaili" Jeesuksen nimen turvin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olipa asiaatuntematon kirjoitus. Lue kunnon historiaa.
"Magdalan Marian sanoin kerrottu evankeliumi. Luetaanpas teksti katkelma tästä yhdestä Jeesuksen elämän inhimmillisestä evankeliumin osasta, joita silti jäi puuttumaan noin kahdeksankymmentä evankeliumia, Jeesuksen joka päiväisestä elämän "seikkailusta" (tapahtumista joita normaalisti tapahtuu elämän käytännössä, hyvinkin koulutetulle ihmiselle)?
"Magdalan Marian evankeliumin mukaan". Ja Pietari sanoi: "Puhuiko Vapahtaja todella naisen kanssa meidän tietämättämme?-Onko meidän kaikkien käännyttävä kuuntelemaan tätä naista? Pitikö vapahtaja häntä parempana kuin meitä?" Ja Leevi vastasi: "Pietari olet aina ollut kiivas. Nyt näen, että kiivailet naista vastaan, aivan kuin hän olisi vastustajasi. Jos vapahtaja on tehnyt hänestä arvollisen, mitä syytä sinulla on hänet torjua? "Totisesti Vapahtaja tuntee tämän naisen hyvin. Siksi hän rakasti häntä enemmän kuin meitä". Tässä vain pini esimerkki pois jätetyistä evankeliumeista!
Näin on - eremith32 on kerrankin puhunut asiaa kristinusko kirkoissa ei valitettavasti ole raamatullinen oppi - vaan vain eräänlainen sovellutus muiden suurten uskontojen ja kristin uskon sekoitukseksi. Jeesuksen Jumaluus ja ihmisten lunastus heidän synneistään on kuitenkoin raamatullinen asia ja siis totta - lunastuksella ei kuitenkaan tarkoiteta samaa kristinuskossa kuin Raamatussa . Raamatussa lunastus tarkoittaa syntisen pelastamista kuolemasta elämään - kristinuskossa seillä tarkoitetaan pelastumista hellvetistä taivaaseen.
Mutta kiitos eremith32:lle asiallisesta postista ,,,
alex
("Uskonto ja tiede").Ennen kuin voimme tai saatamme tutkia uskonnon ja tieteen yhteistä suhdetta, ja samalla selvittää, minkälaisia ehtoja tiede asettaa uskonnolle, jotta se täyttäisi ne kriteerit jotka tieteen kannalta sille on asetettu. Siksi korkeat kriteerit ovatkin hyvin tärkeitä tärkeitä määritellä tieteen ja uskonnon välille. Jopa sen-tähdenkin, koska tiede ja uskonto, niin kovin jyrkästi eroavat toisistaan,
Uskonnon käsitettähän määritellään, niin monella tapaa, tunteen, hartauden ja myztiikan kannalta. Mutta jos me hetken aikaa käyttäisimme vain pelkkää järkeämme, ja siten haluamme löytää määritelmän uskonnon ymmärtämiselle, niin silloin on todella suuri mahdollisuus ratketa molemmat näkökannat parhaalla mahdollisella tavalla. Onhan ihmisjärjellä kolme toiminta tapaa?- Ja niitä voimme aivan täysin kutsua niiden tunnetuilla nimillä: Tieteeksi, Filosofiaksi ja uskonnoksi?
"Tiede ollakseen, siis tosi ja todella tiedettä liittyy ja perustuu vain havantoihin, eli tosiseikkoihin että myös niiden loogisiin seikkohin, ja myöskin niiden luokkitteluihin. Tottakai myöskin järjitelmillä muodostettuihin käsitteisiin luonnonlaista.
Paljon on tiede tehnyt ihmisjärjelle tiettäväksi, jopa oma fyysinen olemuksemme, sekin on meille tullut hyvinkin tunnetuksi.Kaiken lisäksi lääketiede on meille selvittänyt mm, kehorakenteemme verenkiertomme, hermostomme toiminnan juuri siksi, että se on tunnollisesti ja perusteellisesti ne tutkinut. Silti on vielä valtava ala tieteellistä tutkimustyötä jäljellä. Mutta äärettömän paljon on tehty ihmisjärjelle ymmärrettäväksi:jo tieteellisellä alalla. Vaikea kysymys on ihmiselle selvittää se, että mikä on Jumala ja sen kaikkeuden luoma alkulähde, mikä on sitten sen alkulähde. Sen minä ainakin myönnän, että viisaus on kaiken olemassaolon lähde se on alkusyy kaiken mateeriallisen olemassaolon lähde.
Tiede etsii tähän kysymykseen edelleen vastausta, ja on jo
hyvin oletettavaa, että tiede pian ratkaisee kysymyksen elämän alkulähteestä
"Tiede
Mutta ei tiede vaikeuksista huolimatta jätä/hellitä koska se on mennyt jopa äärinmäiseen alkuun voisipa sanoa atomin ytimeen, joka koostuu neutroneista, prodonneista ja elegtorenien yhteinen koostumus, jonkinlainen aivan kuin yhteinen elämän tajunta, se onkin kqaiken olemassaolon yhteinen syvällinen tarkoitus. Tätä nimenomaan tiede pyrkii juuri tätä nykyä selvittämään, ja tässä tieteen avain on jo lukon sisällä. Mitä me voisimme vaatia uskonnolta? Aivan ennen-kaikkea sitä, että se selitys minkä kirkot antaa järjestöissään, ettei se olisi tyhjänpäiväistä lorua, eikä olisi itsessään vain pelkkää umpimähkäistä uskoa aukroriteettien määritelmiin, eikä myöskään pelkkää taikauskoa, tai umpimähkäistä ajattelua, tai harhaluuloa tai harhaluuloa. Vaan, että se todellakin olisi tietoa sen syvässäkin mielessä? Että se todellakin perustuisi tietoon. Onhan tämä aivan päivän selvä asia? Meidä uskontomme ei silloin tarvisisi selitellä jatkuvalla syötöllä, että niin ja niin on meidän ihmisten elämä, koska luottaisimme tietoon!