Jo muistaakseni Monod arveli, että uskonnollisuus olisi geeneihin perustuvaa. Mutta mites olis sitten ateismin geneettinen perusta? Olisiko se uskontogeenin toimimattomuutta, vai erilainen mutaatio (alleeli uskontogeenilokuksessa)?
Muitakin vaihtoehtoja lienee esitettävissä.
Muitakin vaihtoehtoja lienee esitettävissä.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Olen itse uskonto- ja ateistigeenien sekoitus.
Mitä tulee ateisti-isän ja kristityn äidin lapsesta?
Uskonnollinen buddhalainen, joka on kiinnostunut fysiikasta ja tähtitieteestä. Hah!
Löytääköhän joku linkkiä tuohon että uskonnollisuus olisi geeneihin perustuvaa. Jotenkin vaikea niellä tuota. Ei ihminen sentään ole mikään robotti jonka persoonallisuus perustuu jo kohdussa koodattuihin ominaisuuksiin eli geeneihin. Ehkä tietynlainen sairaalloinen uteliaisuus geeni löytyy ateisteilta. No ainakin itseltä löytyy :)
periytyviä, mutta uskonnollisuus ei ole mikään yksittäinen asia mikä periytyy, kuten alttius skitsofreniaan. Olisihan se tietysti hienoa, jos löydettäisiin kristinuskogeeni, mutta lienee todennäköistä, että niin kauan kun biologiaa tutkivat muutkin kuin kreationistit, niin tämän geenin löytö on varsin epätodennäköinen. Jos uskonnollisuus on sitä, että on alttius tietynlaisiin tunnetiloihin, mitkä jotkut tulkitsevat jonkinlaiseksi jumaluudeksi, niin se ei kuitenkaan johda aina siihen, että kokija alkaisi uskoa tunnetilojensa ulkosyntyisyyteen. Tiedän ihmisiä, joilla on ollut ruumiista irtautumiskokemuksia, mutta eivät pidä niitä osoituksena siitä, että todellakin pystyisivät irtautumaan ruumiistaan. Toiset ihmiset taas saattavat uskoa, että heillä on kykyjä, kuten selvännäkökyky tai kyky puhua kielillä, vaikka varsinaista näyttöä ei olekaan, pikemminkin näyttöä siitä, että ne ovat pelkkää luuloa.
Uskonnollisuus, jos se on kokemusten tulkintaa vaikkapa kristinuskon käsitteillä, ei johdu geeneistä, vaan yhteisöstä, jonka jäsenenä yksilö alkuvaiheissa luottaa kritiikittömästi siihen informaation, jonka yhteisön muut jäsenet antavat yksilölle. Se on laumakäyttäytymistä. Se varpunen, joka jää kritisoimaan ympäristöstä tulevia varoitusääniä, jää yleensä haukan suihin.
Eihän alttius skitsofreniallekaan aina merkitse sitä, että skitsofrenia puhkeaa. Siihenkin vaaditaan otolliset olosuhteet, tai siis tietysti epäotolliset.
vain yhden geenin takana, vaan useampiin elintoimintoihin vaikuttavien geenien summa. Tarkoitin kuitenkin sitä, että uskonnollisuus ei ole sinänsä mikään piirre, joka voi periytyä, vaan elämänkatsomus, joka ei periydy geenien vaan yhteisön kautta.
tiedemies todennut ateistien aivorakenteesta puuttuvan erään aikaisemmin tuntemattoman pienen luun. Tästä taas seuraa ateistien keskimääräistä suurempi tarve uskoon jonka he sitten lopulta kieltävät.
Uskovaisilla se ei niin ihan pieni luu tosin kasvaa korvien välissä, siinä kohtaa missä tavallisilla ihmisillä on isot aivot.
Tokihan tietämättömyys on geeneissä. Ihan samalla tavalla lukutaito on myös geeneissä. Tunnen erään jolla on sellainen varsin ihmeellinen geeni että hän uskoo Michael Jacksonin olevan hyvä laulaja.
Onko aiheesta lisää tutkimustietoa ? Itse en usko tuohon, että maailmankatsomus muotoutuisi geenien mukaan.
Miten selität sen että uskonnot/maailmankatsomukset vaihtelevat eri maanosien maiden, ja yhteisöjen välillä.
Minä väittäisin että, eri uskontoihin/maailman katsomuksiin ihmiset monesti kasvatetaan. Eli asiat omaksutaan ja opitaan vanhemmilta tai vanhemmat siirtää omasta mielestään oikeana pitämänsä asiat lapsiinsa.
Geenien kanssa tällä ei ole mitään tekemistä
Kimmokkeen tähän kysymykseen sain sellaisesta lehtitiedosta, että Suomessa on ateisteja jollakin mittarilla 6% ja Venäjällä saman verran. Jos nuo lukemat perustuisivat samanlaiseen mittaukseen, niin ateistien määrä olisi jotensakin sama kahdessa hyvin erilaisen uskonto/kulttuurihistorian maassa, joissa kuitenkin geneettinen samankaltaisuus on hyvin suurta.
Eipähän tuo ole mikään varma tieteellinen tieto, mutta olipahan kiva kysellä käsityksiä.
JK. Keen, vaikutat asialliselta sheriffiltä, et osallistu häiriöksi asti keskusteluihin. Meinaan, että jos on joka kahinassa mukana, voi sheriffin toimet tulla tulkituiksi "mielipiteiksi", mistä taas yleensä seuraa jatkuvaa valitusta syrjinnästä yms.
Kun ei tuota syrjintävalitusta ole nähtävissä, suurin osa on varmaankin tyytyväisiä asioiden tilaan tällä palstalla.
Itse olin aikanani fundamentalistiuskovainen.
Eli onko geenini toiminta sammunut?
Vai olenko vain alkanut ajattelemaan?
Jumalan olemassaoloahan ei ole tieteellisesti vieläkään todistettu falsifioitavissa olevalla menetelmällä?
Kuinka siis voisimme ruveta palvomaan olematonta?
Tietokonevarkaastakin jää jälkiä.
Keskustelemme ateistigeenistä.
squirrel:[Eli onko geenini toiminta sammunut? ]
Vai olisko kyse myöhään aktivoituvasta versiosta?
s:[Vai olenko vain alkanut ajattelemaan? ]
Onko sulla näyttöä epäilystesi tueksi?
s:[Jumalan olemassaoloahan ei ole tieteellisesti vieläkään todistettu falsifioitavissa olevalla menetelmällä? ]
Eipä ole ainakaan minun tietooni. Mutta koska ateistit pitävät Darwinia parempana kuin Raamattua, niin voinen kertoa, ettei ainakaan Darwinin "Origins of ..." teokselle löytynyt kaipaamaasi falsifikaatiokriteeriä talk.origins -ryhmästä.
s:[Kuinka siis voisimme ruveta palvomaan olematonta?]
Mihin viittaa olemattomalla? Jos et usko, niin ei se vielä osoita sitä mihin et usko olemattomaksi.
s:[Tietokonevarkaastakin jää jälkiä. ]
No, onhan Luojasta jäänyt jälki, luomakunta.
No just joo...
varsinaisesti johdu geeneistä,mutta selittää sentäs jotain. tiede lehdestä.
Epileptikot erityisen herkkiä
Monet havainnot tukevat käsitystä, että limbinen järjestelmä on tärkeä uskonnollisissa kokemuksissa. Tunnetuin todiste ovat sellaiset epileptikot, joiden aivosähköiset purkaukset rajoittuvat limbiseen järjestelmään tai yleensä ohimolohkoihin. He kertovat kokeneensa kohtausten aikana syvällisiä elämyksiä.
– Samaa kuvailevat uskonnollisen kääntymyksen kokeneet, joista tuntuu kuin he näkisivät onton minänsä tai pinnallisen todellisuuden läpi syvempään todellisuuteen, Saver sanoo.
Saverin mukaan suuria mystisiä kokemuksia on aikojen kuluessa esiintynyt nimenomaan epileptikoilla. Esimerkiksi venäläinen romaanikirjailija Fedor Dostojevski kirjoitti ”koskettaneensa Jumalaa” epileptisen kohtauksen aikana. Muita menneisyyden uskonnollisia hahmoja, jotka saattoivat sairastaa epilepsiaa, ovat apostoli Paavali, Jeanne d’Arc, Teresa Avilalainen ja Emanuel Swedenborg, joka 1700-luvulla perusti Uuden Jerusalemin kirkon.
Ohimolohko epilepsiassa kohtauksissa ja auroissa tulee pahoja maku, kuulo, tuntoharhoja.
Uskoon ei silti tarvitse tulla. Epilepsia on karmea oire, yök!
Mutta joillekkin se voi olla uskonnollinen kokemus,kun ne yrittää selittää sitä itselleen.
Epileptikoitahan on myös pidetty riivattuina,ja poltettu se siliän tein.
Heitä on raamatun oppien mukaan tapettu vuosisatoja. Aika kauhea kohtalo.
Onko siitä muka kukaan ollu pahoillaan.
Jossain jenkeissä,olikohan sen kaupungin nimi Salem,poltettiin noitia(btw naisia)
oikeen urakalla,kun ne sai kohtauksia hoyraili,niin jälkeen päin on selvinny et niitten pelloilla kasvo torajyvää.
Paska säkä niillä ihmisillä
..kaikki mikä ei mahdu muottiin tai ei ole tietoa on automaattisesti saatanan kirousta...nirri pois.
Ei nämä asiat uskovaisia häiritse....pääasia on, että itse pääsee taivaaseen...muusta viis.
Aika raakaa porukkaa...
kyllä uskovatkin osaavat ajatella eikä kenenkään tappaminen ole sallittua.