Mikä kumman sote-uudistus?

Sote-alueet muodostettaisiin viidestä n. miljoonan asukaan alueista. Julkisuuteen ei ole tullut tietoa, miten hallinto järjestetään. Onko vastuussa virkamieskollegio vai poliittinen päätöksenteko. Miten mahdollinen valtuusto tms valittaisiin.
Asiantuntijat ovat huolissaan demokratiavajeuhkasta. Suomalaisen demokratian perusta on kunnallinen itsehallinto. Sote veisi yli päätöksenteosta puolet pois kunnilta silti että kunnat olisivat rahoittajina. Kunnille kuuluvista tehtävistä päättäisi ylikunnallinen organisaatio.
Asiantuntijat näkevät asiassa perustuslaillisen ongelman.

Katainen ajoi soteuudistusta kuntauudistuksen yhteydessä.
Stubb lausui muutama päivä sitten että se saa jäädä ellei sovita toimintojen yksityistämisen laajuudesta.
Hallitus Kepu ja ps ovat siis solmineet sopimuksen yksityisen sektorin toimijoiden lisäämisestä. Tätä seikkaa on asiantuntijapiireissä pelätty, samoin vasemmiston piirissä.
Sote irrotetaan kunnallisesta päätösvallasta ja samalla toimintoja yksityistetään. Aikeeseen saattaa vaikuttaa USA-EU vapaakauppaneuvottelut TTIP ja jonka yksi teema on avata julkinen sektori kilpailulle ts. markkinavoimien temmellyskentäksi.
Yksityistäminen lisää kustannuksia mm byrokratian lisääntymisen takia ja toiseksi valtio menettää ulkolaisten toimijoiden vuoksi yritysverotuloja ja joita yritykset ehkä kiertävät kotivaltioltakin veronkierrolla.

Sotesta lausutaan kauniita sanoja. Takana saattaa olla kettu häntä kainalossa.

Eräs toimittaja kirjoitti jo kauan sitten, että "ajaessani Turusta Tampereelle, on 30km välein kunnantalo, kunnanjohtaja, kunnankanslia, kunnanvaltuusto jne. Miksi? Mikä asiasta tekee niin pyhän, että asioita ei voi päättää isomman ( suuren ) alueen hallinto kerralla?"

Samaa mieltä. Miksi ihmeessä toisiinsa kiinni kasvaneet kaupungit, vaikka H:ki-Espoo-vantaa-Kauniainen - ei voisi olla samaa kuntaa? Saisi kerralla mm. liikenneasiat kuntoon.

Mutta - kun pikkusieluiset siltarumpupoliitikot pitävät kynsin kiinni poliittisista paikoistaan ja pelkäävät etteivät pääse enää vaaleissa läpi.

Kataisen hallituksen hylätty kuntauudistus perustui muuhun kuin ´kuntien yhdistämiseen. Siihen oli kytketty ns. isäntäkuntamalli ja josta he eivät itsekään saaneet selvää. Muistanette parin vuoden takaisen väännön.

Kuntaliitoksia on tapahtunut tiuhaan tämän vuosituhannen puolella vapaehtoisuuden pohjalla. Joissakin tapauksissa on ollut pakkoa ja ne ovat kohdistuneet pieniin kuntiin.

Ennen viimeistä sotesopua hallituksen kanssa Keskustapuolue liputti maakuntamallia ja se on tietynlainen muunnos isäntäkuntamallista. Maakuntamallissa sote olisi usean kunnan yhteinen toimi ja maakuntahallinto valittaisiin vaaleilla. Kunnat jäisivät mullta osin itsenäisiksi. Malli on kahden kunnan malli. Kaksi organisaatiota ja ylimääräistä byrokratiaa.

Toistaiseksi kunta ja valtio ovat valvoneet yksityisen ja kolmannen sektorin sotetoimia.
Kokoomuksen ja Keskustan piiristä on ehdotettu yksityistä sektoria tasavaveroiseksi toimijaksi kunnan kanssa. Se hoidettaisiin palvelusetelillä.
Kunta ei valvoisi enää yksityisiä toimijoita. Kansalainen saisi vapaasti valita julkisen tai yksityisen välillä. Kela maksaisi suoraan valtiontuen yksityisille

Tämä olisi perinteisen kunnan ohjauksen täydellistä romuttamista. Luultavasti tulevassa USA-Eu vapaakaupassa näin vaaditaan. Sosiaalipalvelujen tuottaminen siirtyisi markkinavoimien armoille, ainakin osittain. Yksityistämisen kautta olisi myös helpompi siirtää maksurasitusta kansalaisille (ja Kokoomus esiintyisi verohelpotusten antajana!!!).

Luulen että osa porvaripuolueista haluaa yksityistää mutta sen vauhdista on kiistaa ja soteremontti jäänee vaalien jälkeen. Soini tiettävästi tukee julkisen toiminnan alasajoa.

Suurten puolueiden soteajatusten perusyksimielisyys saa vahvistusta.
Espoon kunnanvaltuustossa perussuomalaiset Soinin johdolla tukevat sotusektorin toimien yksityistämistä.

Ei ole lainkaan poissuljettu että keskinäinen sopimus rakenteellisen uudistuksen takana onkin sotusektorin alasajo julkisena työnä. Rakenteellinen uudistus on naamio mittavalle yksityistämisoperaatiolle. Jatkossa julkista toimintaa ei kehitetä ja rinnalla oleva yksityinen sektori livahtaa automaattisesti valta-asemaan.
Jos näin kävisi niin kapitalisten maailman halvin, joustavin ja tehokkain julkinen sektori olisi alasajettu markkinavoimien temmellykselle.

Uudistuksen siirtäminen vaalien jälkeen olisi ehkä manoveeri. Sitä ei uskalleta ottaa vaaliteemaksi, koska asinatuntijoiden suuri enemmistö tukee toimintojen pitämistä julkisen sektorin omana työnä edullisimmaksi.

Englannissa Tchaterin yksityistämiset 1980 luvulla on todettu maalle kalliiksi ratkaisuksi. Yksityinen pääoma on luonnollisesti hyötynyt.