Sipilänluvut hanurista

Sipilä starttaa kepukunnista - kuka uskoo,että lestadiosaiskunnista?


http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288756261373.html?pos=ksk-trm-uuti-ostu

Sipilä korjailee kirjoitti:

Sipilä starttaa kepukunnista - kuka uskoo,että lestadiosaiskunnista?


http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288756261373.html?pos=ksk-trm-uuti-ostu

tulkintojahan Sipilän esityksestä on tehty. Kukaan näistä spekuloijista ei ole korjaillut omia höpinöitään??

Yksikin siipi missä tätä on paljon on nimenomaan PS:n vastustama "Maailmanparannus-liiga" joka työllistää suuren määrän ihmisiä joiden olemassaolo on pelkkää miinusta koko kansakunnalle.

Heille ei riitäkkään tavallisen kuolevaisen hotellit; suihkarit ym.
Ne on ykkösluokkaa.

Se nvain yksiosa kokonaisuudesta.

Helppo sanoa vain joistain osista, että se 22 %, joka ei kokonaisuutta hallitse, tai ei pelkää jo omaakin napaa.

Sanamuodoista tässä on kysymys. Sipilä valitsi väärän asiassa, mutta ei ole ensimmäinen, joka niin teki, kuten talousmies Henri Heikkinen toteaa:

http://blogbook.fi/henriheikkinen/kovin-vaikea-menosuhde/

volmari kirjoitti:

Sanamuodoista tässä on kysymys. Sipilä valitsi väärän asiassa, mutta ei ole ensimmäinen, joka niin teki, kuten talousmies Henri Heikkinen toteaa:

http://blogbook.fi/henriheikkinen/kovin-vaikea-menosuhde/

Noin Pystyn raamatussa lukee

>>Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta on tosiaan huonosti vertailukelpoinen luku kuvaamaan julkisen sektorin kokoa, koska eri maissa on hyvin erilaiset järjestelmät muun muassa eläkkeissä, jotka Suomessa lasketaan mukaan julkiseen sektoriin.

Mainittu 58% tarkoittaa julkisyhteisöjen menoja suhteessa bruttokansantuotteeseen. Nyt –liitteen mukaan kyseinen suhdeluku ei kerro “juuri mitään järkevää”. Se kuitenkin kertoo, että merkittävä osa kansantalouden tuloista pyöräytetään tavalla tai toisella julkisen sektorin kautta.

Koska erilaiset suhdeluvut ovat meille kaikille hankalia, lienee selkeintä puhua ihan konkreettisesti rahasta.

Julkisyhteisöjen kokonaismenot vuonna 2013 olivat noin 116 310 000 000 euroa, eli 21 336 euroa jokaista suomalaista kohti. Kerättyjen verojen ja maksujen lisäksi julkisyhteisöjen bruttovelka kasvoi seitsemällä miljardilla eurolla, eli verotusta siirrettiin tuleville vuosille.

Tätä Sipilän mainitsema suhdeluku konkreettisesti tarkoittaa. Täytyy olla joko todella tyhmä ja/tai sosialisti väittäessään, että kyseinen suhdeluku ei kerro ”mitään järkevää”.

Kyllä minua ainakin ihmetyttää se, että jos valtio lopettaisi kaikki erimuotoiset yritystuet, yritysten maksama yhteisövero voitaisiin laskea noin yhteen prosenttiin, jolloin Suomi olisi yhtäkkiä veroparatiisi yritysten näkökulmasta ilman, että tarvitsisi leikata jeniäkään mistään muualta.

Samoin minua ihmetyttää, että onko valtion ”työllisyyspolitiikka”, eli käytännössä ”työkkärin” palvelujen ja temppukurssien ylläpitäminen niin arvokasta, että siihen kannattaa käyttää lähemmäs 700 miljoonaa euroa vuodessa.

Paikallisella tasolla minua ihmetyttää, että mitä helsinkiläinen hyötyy vaikka uudesta 100 miljoonan euron kirjastosta.

Mikähän siinä kuitenkin on, että jotkut kokevat tarpeelliseksi väittää itsepäisesti, ettei mitään leikattavaa mistään löydy ja jokainen vaatimus pienentää julkista sektoria johtaa automaattisesti kauheaan selittelyyn. Onko julkisen sektori koko oikeasti jollekulle itseisarvo?

Moitteita saanut kirjoitti:

Noin Pystyn raamatussa lukee

>>Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta on tosiaan huonosti vertailukelpoinen luku kuvaamaan julkisen sektorin kokoa, koska eri maissa on hyvin erilaiset järjestelmät muun muassa eläkkeissä, jotka Suomessa lasketaan mukaan julkiseen sektoriin.

Mainittu 58% tarkoittaa julkisyhteisöjen menoja suhteessa bruttokansantuotteeseen. Nyt –liitteen mukaan kyseinen suhdeluku ei kerro “juuri mitään järkevää”. Se kuitenkin kertoo, että merkittävä osa kansantalouden tuloista pyöräytetään tavalla tai toisella julkisen sektorin kautta.

Koska erilaiset suhdeluvut ovat meille kaikille hankalia, lienee selkeintä puhua ihan konkreettisesti rahasta.

Julkisyhteisöjen kokonaismenot vuonna 2013 olivat noin 116 310 000 000 euroa, eli 21 336 euroa jokaista suomalaista kohti. Kerättyjen verojen ja maksujen lisäksi julkisyhteisöjen bruttovelka kasvoi seitsemällä miljardilla eurolla, eli verotusta siirrettiin tuleville vuosille.

Tätä Sipilän mainitsema suhdeluku konkreettisesti tarkoittaa. Täytyy olla joko todella tyhmä ja/tai sosialisti väittäessään, että kyseinen suhdeluku ei kerro ”mitään järkevää”.

Kyllä minua ainakin ihmetyttää se, että jos valtio lopettaisi kaikki erimuotoiset yritystuet, yritysten maksama yhteisövero voitaisiin laskea noin yhteen prosenttiin, jolloin Suomi olisi yhtäkkiä veroparatiisi yritysten näkökulmasta ilman, että tarvitsisi leikata jeniäkään mistään muualta.

Samoin minua ihmetyttää, että onko valtion ”työllisyyspolitiikka”, eli käytännössä ”työkkärin” palvelujen ja temppukurssien ylläpitäminen niin arvokasta, että siihen kannattaa käyttää lähemmäs 700 miljoonaa euroa vuodessa.

Paikallisella tasolla minua ihmetyttää, että mitä helsinkiläinen hyötyy vaikka uudesta 100 miljoonan euron kirjastosta.

Mikähän siinä kuitenkin on, että jotkut kokevat tarpeelliseksi väittää itsepäisesti, ettei mitään leikattavaa mistään löydy ja jokainen vaatimus pienentää julkista sektoria johtaa automaattisesti kauheaan selittelyyn. Onko julkisen sektori koko oikeasti jollekulle itseisarvo?

>>Koska erilaiset suhdeluvut ovat meille kaikille hankalia, lienee selkeintä puhua ihan konkreettisesti rahasta.

Julkisyhteisöjen kokonaismenot vuonna 2013 olivat noin 116 310 000 000 euroa, eli 21 336 euroa jokaista suomalaista kohti. Kerättyjen verojen ja maksujen lisäksi julkisyhteisöjen bruttovelka kasvoi seitsemällä miljardilla eurolla, eli verotusta siirrettiin tuleville vuosille.

Tätä Sipilän mainitsema suhdeluku konkreettisesti tarkoittaa. Täytyy olla joko todella tyhmä ja/tai sosialisti väittäessään, että kyseinen suhdeluku ei kerro ”mitään järkevää”.>>

Moitteita saanut kirjoitti:

Noin Pystyn raamatussa lukee

>>Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta on tosiaan huonosti vertailukelpoinen luku kuvaamaan julkisen sektorin kokoa, koska eri maissa on hyvin erilaiset järjestelmät muun muassa eläkkeissä, jotka Suomessa lasketaan mukaan julkiseen sektoriin.

Mainittu 58% tarkoittaa julkisyhteisöjen menoja suhteessa bruttokansantuotteeseen. Nyt –liitteen mukaan kyseinen suhdeluku ei kerro “juuri mitään järkevää”. Se kuitenkin kertoo, että merkittävä osa kansantalouden tuloista pyöräytetään tavalla tai toisella julkisen sektorin kautta.

Koska erilaiset suhdeluvut ovat meille kaikille hankalia, lienee selkeintä puhua ihan konkreettisesti rahasta.

Julkisyhteisöjen kokonaismenot vuonna 2013 olivat noin 116 310 000 000 euroa, eli 21 336 euroa jokaista suomalaista kohti. Kerättyjen verojen ja maksujen lisäksi julkisyhteisöjen bruttovelka kasvoi seitsemällä miljardilla eurolla, eli verotusta siirrettiin tuleville vuosille.

Tätä Sipilän mainitsema suhdeluku konkreettisesti tarkoittaa. Täytyy olla joko todella tyhmä ja/tai sosialisti väittäessään, että kyseinen suhdeluku ei kerro ”mitään järkevää”.

Kyllä minua ainakin ihmetyttää se, että jos valtio lopettaisi kaikki erimuotoiset yritystuet, yritysten maksama yhteisövero voitaisiin laskea noin yhteen prosenttiin, jolloin Suomi olisi yhtäkkiä veroparatiisi yritysten näkökulmasta ilman, että tarvitsisi leikata jeniäkään mistään muualta.

Samoin minua ihmetyttää, että onko valtion ”työllisyyspolitiikka”, eli käytännössä ”työkkärin” palvelujen ja temppukurssien ylläpitäminen niin arvokasta, että siihen kannattaa käyttää lähemmäs 700 miljoonaa euroa vuodessa.

Paikallisella tasolla minua ihmetyttää, että mitä helsinkiläinen hyötyy vaikka uudesta 100 miljoonan euron kirjastosta.

Mikähän siinä kuitenkin on, että jotkut kokevat tarpeelliseksi väittää itsepäisesti, ettei mitään leikattavaa mistään löydy ja jokainen vaatimus pienentää julkista sektoria johtaa automaattisesti kauheaan selittelyyn. Onko julkisen sektori koko oikeasti jollekulle itseisarvo?

"Paikallisella tasolla minua ihmetyttää, että mitä helsinkiläinen hyötyy vaikka uudesta 100 miljoonan euron kirjastosta."

Tai Kukkenheimista?

Saksa sanoi kukkenheiminsa sopimujksen irti kun se maksoi liikaa. Tuloja siitä ei ollut. Totesi sen olevan kukkenheinsäätiön huijaus. Kulut maksaa valtio joissa se on ja tulot perii kukkenheim.

Mummon sekomehussa näyttää olevan hyvät prosentit.