Jo ennen maailman luomista hän on valinnut meidät Kristuksessa olemaan edessään pyhiä ja nuhteettomia Kristuksesta osallisina. Rakkaudessaan hän näki hyväksi jo edeltä määrätä meidät yhteyteensä, omiksi lapsikseen, Jeesuksen Kristuksen tähden.
Ef. 1:4–5
Jumala on nähnyt meidät jo idullamme ja on edeltä määrännyt meidät yhteyteensä. Kun olemme hänen yhteyteensä otetut, saamme olla varmoja, että vahingot ovat tiellämme vähissä. Näin yksinkertaista ja lapsellista saa olla Kristuksen tien kulkijan ajattelumaailma. Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat. Kaikki. Menneisyyden haavat, nykyiset taistelut ja tulevat, vielä hämärissä odottavat kyyneleet. Sana vakuuttaa uskomattomalla tavalla, että aivan kaikki, selkeät ja hämärämmät kokemukset, onnelliset ja onnettomat vuodet, kaikki yhdessä joutuvat muodostamaan meille parhaan opputuloksen. – Rohkeaa ajattelua, on varmasti, mutta rohkeita sana kutsuu meitä tässä kohdassa uskomaan. Kaikki yhdessä koituu sinunkin parhaaksesi.Sro.
Ef. 1:4–5
Jumala on nähnyt meidät jo idullamme ja on edeltä määrännyt meidät yhteyteensä. Kun olemme hänen yhteyteensä otetut, saamme olla varmoja, että vahingot ovat tiellämme vähissä. Näin yksinkertaista ja lapsellista saa olla Kristuksen tien kulkijan ajattelumaailma. Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat. Kaikki. Menneisyyden haavat, nykyiset taistelut ja tulevat, vielä hämärissä odottavat kyyneleet. Sana vakuuttaa uskomattomalla tavalla, että aivan kaikki, selkeät ja hämärämmät kokemukset, onnelliset ja onnettomat vuodet, kaikki yhdessä joutuvat muodostamaan meille parhaan opputuloksen. – Rohkeaa ajattelua, on varmasti, mutta rohkeita sana kutsuu meitä tässä kohdassa uskomaan. Kaikki yhdessä koituu sinunkin parhaaksesi.Sro.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vielä kolmannen kerran Jeesus kysyi: ”Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?” Pietari tuli surulliseksi siitä, että Jeesus kolmannen kerran kysyi häneltä: ”Olenko minä sinulle rakas?”
Joh. 21:17
Miten oppia rakastamaan Jeesusta koko sydämestä, sielusta, mielestä ja voimasta? Tai edes hiukan, jos palavaan rakkauteen ei olisikaan eväitä? Paras on lähteä liikkeelle tosiasioiden tunnustamisesta, ei siitä, missä toivottaisiin oltavan. Kykenemättömyydessä rakastaa piilee jotakin syvempää kuin vain hetken pinnallista väsähtämistä. Rakkaudettomuuden synnin juuret ulottuvat olemuksemme tasolle ja ne vaikuttavat sieltä hengelliseen elämäämme ja uskoomme. Perisynnin kovasta kalliosta nousee kyvyttömyytemme rakastaa. Jokainen kristitty tutustuu ajallaan tähän kurjaan matkakumppaniin, jota uskokaan ei poista tämän elämän aikana. Onneksi Jeesuksen veri sen kuitenkin peittää. Syntisyytemme kanssa joudumme elämään ja taistelemaan loppuun saakka. Sota on kuitenkin voitettu, ja ristin luokse saamme jäädä myös me, rakkaudettomuudestamme kärsivät.