tapa ja asenne, millä me Euroopan kansalaiset voisimme suhtautua Yhdysvaltoihin, sen maahan ja kansaan? Olisiko sitä käsiteltävä messias- oireyhtymäisenä suurikokoisena lapsena, vai olisiko se otettava vakavasti häiriöityneenä juvenaalikriminaalina, vai höpsönä kukkahattutätinä omenapiirakkaresepteineen? Kaikki em. piirteet manifestoituvat sen arkisessa toilailussa niin kotimaassa kuin ulkomailla ja myös maalla, merellä ja ilmassa! Turhan suuren osan tämä globaalisti toimiva käenpoika on jo haalinut luottaen suosikkiasemaansa ja savijalkoihinsa ja siksi se on alati kasvattanut ruokahaluaan! Onko meidän jatkuvasti sopeuduttava käenpojan vaatimuksiin, vai olisiko jo korkea aika käyttää henkistä, moraalista ja eettistä yliotettamme ja alkaa tukea demokratian, yhdenarvoisuuden, oikeudenmukaisuuden elvyttämistä tässä yhä voimallisemmin takapajuistuvassa maassa? Amerikka on pettänyt ihmiset, jotka sen loivat aikoinaan uusien radikaalien eurooppalaisten vapausaateiden innoittamina!
Mikä on oikea...
loginomi
2168
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oma, siis ihan oma, eikä toisista lähteistä kopioitu käsitykseni USA:sta on totaalisesti toinen kuin mitä "loginomi" tyypilliseen yksisilmäiseen tapaansa tarjoaa meidän valittavaksemme.
Missä on se dynaamisuus ja rohkea uusien ulottuvuuksien tavoittelu, joka on niin tyypillistä amerikkalaiselle luonteelle?
Missä on se yksilöllisen vapauden arvoa korostava
ideaalinen pyrkimys tavoitella vapautta kaikessa toiminnassa, koski se sitten yksilön tai kansakunnan vapautta verrattuna siihen monin tavoin sidottuun "vapauteen", joka on niin tyypillistä eurooppalaisessa vapauskäsitteessä?
Missä on se luonnollinen itsetunnon tajunta, joka tekee amerikkalaisista niin vahvasti oman yhteiskuntansa arvoihin luottavia kansalaisia?
Missä on se jopa joskus lapsellisuuteenkin asti ulottuva ajatus siitä, että USA edustaa puutteineenkin ihmiskunnan parasta saavutusta;
elämä vapaassa maassa, jossa valtio takaa jo perustuslaissaan jokaiselle yksilölle yhdenvertaiset mahdollisuudet nousta vaikka kuinka korkealle yhteiskunnan hierarkian portaissa tai rikastua omilla kyvyillään vaikka maailman rikkaimmaksi ihmiseksi- vrt. Microsoftin Bill Gates- ilman, että valtio tukehduttaa yritteliäisyyden ja sen tuoman taloudellisen hyvinvoinnin vaikkapa liian kireällä verotuksellaan?
Sanalla sanoen, minne "loginomi" unohti sen kaikkialle yli maan piirin ulottuvan käsitteen, jonka kautta ihmiselle annetaan mahdollisuus kurotella -vaikkapa kirjaimellisesti- kohti tähtiä?
Se häneltä unohtunut, mutta lyhykäisyydessään lähes kaiken kattava käsite on
amerikkalaisuus!
EU ja USA ovat verrattavissa kahteen yritykseen, jotka toimivat samalla toimialalla. Ne ovat tavallaan toistensa kilpailijoita, mutta viime kädessä ne vetävät yhtä köyttä. EU:ta tulisi kehittää liittovaltion suuntaan USA:n rinnalle samanaikaisesti sekä kilpailijaksi että kumppaniksi. Amerikkalaisilla ja eurooppalaisilla on samat perusarvot ja siksi niiden intressit ovat suurimmaksi osin yhtenevät. Kilpailua tulee sitten talouden ja markkinoiden osalta esim. tuotteiden valmistuskustannuksien ja laadun suhteen.
Euroopan vieminen kohti liittovaltiota varmasti hiertää monia, enkä minäkään sen nimeen aivan varauksettomasti vanno, mutta EU:n kehitys vaatinee sitä.
Kohtalokkain virhe Euroopan maille olisi alkaa tapella taas kerran keskenään (kuten 1. ja 2. MS) ja samalla hoitaa huonosti suhteensa USA:an. Mahdollisessa sotatilanteessa, jossa Euroopan maat sotisivat keskenään eikä USA olisi halukas tulemaan avuksi, Euroopan kohtalo olisi lohduton.
Euroopalla ja USA:lla on yhteiset juuret ja arvot, joita ennenkaikkea Euroopan tulisi hyödyntää oman etunsa vuoksi.