Sananvapaus käsittää oikeuden vaikuttaa yhteiskunnan asioihin poliittisesti. Jos joku yksilö ymmärtää poliittisen kysymyksen, on hänellä velvollisuus saada kaikki muutkin ymmärtämään se. Siksi kenelläkään ei ole oikeutta olla yksin tietoinen politiikasta ja toimia yksin.
Ota esimerkiksi tieteellinen tutkimusryhmä, joka työskentelee lääkkeen luomiseksi vapaana riehuvaan vaaralliseen tautiin. Jos joku ryhmän jäsenistä keksii projektin kannalta ratkaisevan asian, on hänellä velvollisuus kertoa siitä muille ja auttaa muita pääsemään työssä eteenpäin. Kertomatta jättäminen uhkaa kansallista turvallisuutta ja sairastuneiden oikeutta elämään.
Politiikka käsittelee yhteisön jokaista jäsentä koskevaa päätöksentekoa ja yhteiskunnan muuttumista. Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää itseään koskevista muutoksista. Siksi tietoisuus politiikasta on yhtä tärkeä kansalaisille kuin esimerkin tutkijaryhmän jäsenille on tieteellinen tiedonmurunen.
Demokratian tarkoitus on kunnioittaa jokaista ajattelevaa ihmistä. Tämä idea keksittiin jo antiikissa, mutta historian aikana se on korvattu elitismillä tai fasismilla.
Tasavalta on 1800-luvulla syntynyt hallitusmuoto, jonka tarkoitus on poistaa elitismi osittain. Se jakaa vallan eliitille tasapuolisesti, mutta pitää kuitenkin kansaa ulkopuolisena. Tämä on demokratianvastaista. Tietoa ei jaeta kansalaisille ja heihin suhtautudaan ennakkoluuloisesti ja aliarvioivasti: "Kansa on sivistymätöntä ja tietämätöntä, ja se vain käyttäisi valtaa anarkistisesti ja epäoikeudenmukaisesti. On parempi pitää valta eliitillä".
Kansalla on oikeus tulla tietoiseksi poliittisesta sivistyksestä sekä rationaalisesta ja sivistyneestä ajattelusta. Kansalla on oikeus tulla koulutetuiksi pystymään yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Edustuslaitoksen tehtävä on koota kansan näkemykset yhteen ja käyttää edustajaa näkemyksien välittäjänä pienempään foorumiin. Tämä kaikki perustuu kansalaisten poliittisen osallistumisen ajatukselle. Edustajilla ei voi olla itsenäistä roolia.
Kansan osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon ei edellytä edustuslaitosta. Edustuslaitos on vain logistinen ja käytännöllinen luomus keskustelun helpottamiseksi. Siinä on tarkoitus yhteensulauttaa miljoona näkemystä sadaksi yhteensopivaksi näkemykseksi edeten niin pieniin sulautumisiin, että lopullinen debaatti on mahdollinen. Tämä voidaan välttää muodostamalla niin monta pientä lopullista päätöksentekolaitosta, ettei välikäsiä tarvita.
Kansalla on oikeus poliittiseen sivistykseen, mahdollisuuteen osallistua poliittiseen debaattin edustajien kautta tai suoraan ja tulla itse tietoisiksi tehtävien päätösten korrektiudesta.
Ota esimerkiksi tieteellinen tutkimusryhmä, joka työskentelee lääkkeen luomiseksi vapaana riehuvaan vaaralliseen tautiin. Jos joku ryhmän jäsenistä keksii projektin kannalta ratkaisevan asian, on hänellä velvollisuus kertoa siitä muille ja auttaa muita pääsemään työssä eteenpäin. Kertomatta jättäminen uhkaa kansallista turvallisuutta ja sairastuneiden oikeutta elämään.
Politiikka käsittelee yhteisön jokaista jäsentä koskevaa päätöksentekoa ja yhteiskunnan muuttumista. Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää itseään koskevista muutoksista. Siksi tietoisuus politiikasta on yhtä tärkeä kansalaisille kuin esimerkin tutkijaryhmän jäsenille on tieteellinen tiedonmurunen.
Demokratian tarkoitus on kunnioittaa jokaista ajattelevaa ihmistä. Tämä idea keksittiin jo antiikissa, mutta historian aikana se on korvattu elitismillä tai fasismilla.
Tasavalta on 1800-luvulla syntynyt hallitusmuoto, jonka tarkoitus on poistaa elitismi osittain. Se jakaa vallan eliitille tasapuolisesti, mutta pitää kuitenkin kansaa ulkopuolisena. Tämä on demokratianvastaista. Tietoa ei jaeta kansalaisille ja heihin suhtautudaan ennakkoluuloisesti ja aliarvioivasti: "Kansa on sivistymätöntä ja tietämätöntä, ja se vain käyttäisi valtaa anarkistisesti ja epäoikeudenmukaisesti. On parempi pitää valta eliitillä".
Kansalla on oikeus tulla tietoiseksi poliittisesta sivistyksestä sekä rationaalisesta ja sivistyneestä ajattelusta. Kansalla on oikeus tulla koulutetuiksi pystymään yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Edustuslaitoksen tehtävä on koota kansan näkemykset yhteen ja käyttää edustajaa näkemyksien välittäjänä pienempään foorumiin. Tämä kaikki perustuu kansalaisten poliittisen osallistumisen ajatukselle. Edustajilla ei voi olla itsenäistä roolia.
Kansan osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon ei edellytä edustuslaitosta. Edustuslaitos on vain logistinen ja käytännöllinen luomus keskustelun helpottamiseksi. Siinä on tarkoitus yhteensulauttaa miljoona näkemystä sadaksi yhteensopivaksi näkemykseksi edeten niin pieniin sulautumisiin, että lopullinen debaatti on mahdollinen. Tämä voidaan välttää muodostamalla niin monta pientä lopullista päätöksentekolaitosta, ettei välikäsiä tarvita.
Kansalla on oikeus poliittiseen sivistykseen, mahdollisuuteen osallistua poliittiseen debaattin edustajien kautta tai suoraan ja tulla itse tietoisiksi tehtävien päätösten korrektiudesta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Jos joku yksilö ymmärtää poliittisen kysymyksen, on hänellä velvollisuus saada kaikki muutkin ymmärtämään se."
Voi, voi sentään. Etkö vielä tiedä, että poliittisiin kysymyksiin on useita oikeita vastauksia riippuen kysymyksen tarkastelukulmasta. Ei poliittisiin kysymyksiin ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta samalla tavoin kuin 1 1=2.
Jos kaksi yksilöä ovat ymmärtäneet poliittisen kysymyksen samaan aikaan oikein tarkastelukulmastaan mutta kuitenkin erilailla johtuen eri lähtökohdista niin kumman velvollisuus on pakkosyöttää ideansa muille?
Yksikertainen esimerkki :
Vanha äitini on todella huonokuntoinen ja tarvitsee paikan vanhainkodissa. Naapuriin on syntynyt juuri kaksoset ja pian he tarvitsevat päivähoitoa. Minä olen ymmärtänyt vanhusten hoidon ja hyvinvoinnin olevan tärkeä poliittinen kysymys kun taas naapuri on ymmärtänyt päivähoidon tärkeyden. Koska kunnalla ei kuitenkaan ole varaa parantaa molempia osa-alueta tänä vuonna niin kumpi on nyt oikeassa, minäkö vai naapuri, siinä mihin kunnan pitää panostaa ensisijassa?
Ja perustelut mukaan.
/Kalle, joka ymmärtää politiikassa olevan useampia oikeita vastauksia samaan kysymykseen. Vastaus riippuu tarkastelukulmasta
Tuo on sitä silkkaa uusliberalistista naiviutta, hra. voivoisentään! Sinä et usko ihmistenväliseen vuorovaikutukseen, koska olet vieraantunut siitä individualistisen kilpailun takia.
Se seikka, että toiselle ihmiselle on päällimmäinen asia lastenhoito ja toiselle vanhustenhoito ei tarkoita sitä, etteikö he voisivat nähdä ja hyväksyä toistensa tarpeet. Vanhustenhoitoa kannattava vain kertoo lastenhoidonkannattajalle miksi se on tärkeää hänelle ja lastenhoidonkannattaja ollessaan rehellinen ymmärtää toisen huolen.
Sitten kun ollaan päästy oman edun tavoittelusta toisen kuuntelemiseen voidaan alkaa miettimään todellista kysymystä siitä, että kumpi on tärkeämpää. Jos on rajalliset resurssit joudutaan tinkimään, ja silloin täytyy päättää kumpi on tärkeämpää. Tällä ongelmalla ei ole mitään tekemistä osapuolten ideologisilla eroilla.
Olen jo jonkin aikaa sitten ymmärtänyt, että sinä et voi ymmärtää ihmisten ymmärtävän saman poliittisen asian eritavalla johtuen erilaisista lähtökohdista tarkastella asiaa.
Sinun satumaailmasi ei tule toimiin käytännössä siitä yksinkertaisesta syytä että ihmiset ovat itsekkäitä.
Miten siis olet ajatellut poistaa ihmisten itsekkyyden vai poistatko itsekkäät ihmiset?
Kerrohan miten olet ajatellut toimia sen pilvilinnasi kanssa.
/Kalle, joka ymmärtää yrittää ymmärtää sinua
...
Pyrit loukkaamaan minua ja et näin käy rationaalista debaattia käsillä olevasta aiheesta. Sovellan sinuun demokraattisen foorumini järjestyssääntöä, koska häiritset mielipiteideni ilmaisua loukkauksilla. Lisäksi olet kykenemätön rationaaliseen keskusteluun.
Vastasit omaan viestiisi ja kerrankin vastauksesi osui nappiin.
/Kalle, joka onnittelee toveria onnistuneesta vastauksesta