ohituskaistalta opiskelemaan.
Kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä millään kansalaisryhmällä voi olla mitään etuoikeuksia, totesi entinen opetusministeri Jukka Gustafsson vuonna 2011. Gustafsson on sittemmin menettänyt ministerinpostinsa, kuten moni suomenkielinen opiskelija menettää mahdollisuutensa korkeakoulutukseen joka vuosi.
Korkeakoulujen opiskelijavalintoja ohjaavat kiintiöt ja epätasa-arvo. Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen koulutukseen hakevat suomenkieliset ja ruotsinkieliset eivät ole samalla viivalla. Ruotsinkielisestä kiintiöstä pääsee opiskelemaan huomattavasti heikommilla tuloksilla ja moni lahjakkaampi oppilas jää kielipolitiikan uhriksi ja ilman opiskelupaikkaa.
Epäterve tilanne on johtanut siihen, että yhteiskuntamme parhaiten palkatuissa ammattiryhmissä, kuten juristeissa ja lääkäreissä on ruotsinkielisillä moninkertainen yliedustus väestön suhteelliseen osuuteen verrattuna. Pisa-tuloksia ja korkeakoulujen pääsykoetuloksia tarkastellessa pitäisi tilanteen olla päinvastainen. Kiintiöt koskettavat eniten hallintoa eli koulutusta kauppa-, oikeus- ja lääketieteen johtotehtäviin. Eivät siis palveluammatteja, joiden suhteen yleensä ilmaistaan huoli ruotsinkielen asemasta.
Kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä millään kansalaisryhmällä voi olla mitään etuoikeuksia, totesi entinen opetusministeri Jukka Gustafsson vuonna 2011. Gustafsson on sittemmin menettänyt ministerinpostinsa, kuten moni suomenkielinen opiskelija menettää mahdollisuutensa korkeakoulutukseen joka vuosi.
Korkeakoulujen opiskelijavalintoja ohjaavat kiintiöt ja epätasa-arvo. Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen koulutukseen hakevat suomenkieliset ja ruotsinkieliset eivät ole samalla viivalla. Ruotsinkielisestä kiintiöstä pääsee opiskelemaan huomattavasti heikommilla tuloksilla ja moni lahjakkaampi oppilas jää kielipolitiikan uhriksi ja ilman opiskelupaikkaa.
Epäterve tilanne on johtanut siihen, että yhteiskuntamme parhaiten palkatuissa ammattiryhmissä, kuten juristeissa ja lääkäreissä on ruotsinkielisillä moninkertainen yliedustus väestön suhteelliseen osuuteen verrattuna. Pisa-tuloksia ja korkeakoulujen pääsykoetuloksia tarkastellessa pitäisi tilanteen olla päinvastainen. Kiintiöt koskettavat eniten hallintoa eli koulutusta kauppa-, oikeus- ja lääketieteen johtotehtäviin. Eivät siis palveluammatteja, joiden suhteen yleensä ilmaistaan huoli ruotsinkielen asemasta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Gusse sai sitten kenkää kun tuon sanoi.
Hyvä kirjoitus
Tämän kellonlyömän tuotos on nikkisiepparin: "Nettisuom. (-fenno) 29.10.2014 08:08 Hyvä kirjoitus"
Mainiota, että nikkisieppari on ainakin lukenut aloituksen todetakseen sen hyväksi.
Kataisen hallituksessa vain kaksi ministeriä vaihdettiin ilman skandaalia. He olivat demariministerit Jukka Gustafsson ja Maria Richardson(Guzenina).
Sattumalta he olivat ainoat ministerit, jotka olivat ilmoittaneet vastustavansa pakkoruotsia. Heidät putsattiin pois häiritsemästä svekohallituksen ja RKP:n pakkoruotsitusta.
Miettikääpä, millaisessa maassa asumme!!!!!
Olipa vaatimaton kirjoitus.
Gustafssonko ei ole pakkoruotsin kannalla? Sitten tajuan, mistä tämä epätoivoinen ilme ja huokaili johtuu: http://m.youtube.com/watch?v=ssmhqaT3mCk
Jukka kyllä yritti, mutta svekot jyräsivät hänet. Sama on tapahtunut monta kerta aikaisemminkin muille päättäjille.
Tuollainen sikamainen kohtelu varmasti jättää jälkensä ja se kyllä kostautuu svekoille myöhemmin. Ei poliitikko koskaan unohda, jos hänet nöyryytetään.
Ihan karmea keskustelu, karmeaa..
RKP on sika puolue.
Nikkisiepparin tuotos: "Nettisuom. (-fenno) 29.10.2014 10:01 Olipa vaatimaton kirjoitus."
Tämänkin on nikkisiepparin tuotos: "Nettisuom. (-fenno) 29.10.2014 08:08 Hyvä kirjoitus"
Mainiota, että nikkisieppari on ainakin lukenut aloituksen todetakseen sen hyväksi. Mutta pari tuntia myöhemmin hän onkin jo toista mieltä, kuten huomaatte. Hän vaihtaa paitaansa parin tunnin välin.
Ehkä moinen temppuilu johtuu siitä ominaisuudesta, jonka hän, nikkisieppari, tunnistaa itsessään iilimatojutussaan. Se ilmenee myös hänen toisessa aloituksessaan, johon hän vastailee itse itselleen muiden nimimerkkejä käyttäen.
Sveko on seko....