Närpiön kaupungin hallintojohtaja Peter Anderssen vihelteli tyytyväisenä päivä sen jälkeen, kun valtuusto oli äänestänyt Rkp-läisen kaupunginhallituksen esityksen mukaan, että Närpiö hakee ns. vapaaehtoista kaksikielisyyttä vuoden 2015 alusta.
Valtuustossa käytiin 14.10.2014 kokouksessa kiivasta väittelyä ja seuraavina päivinä alkoi katkera yleisönosastokirjoittelu, jossa mm. eräs närpiöläinen Slaman perhe oli mukana, julkaisten facebookissaan "Närpiön kuolinilmoituksen". Rkp paheksui sitä.
Henrik Becker- niminen asianajaja on jo aloittamassa useiden hekilöiden toimeksiannosta valitusprosessia.
(Juristithan menevät aina sinne, missä on riitaa ja rahaa tarjolla.)
Herää kysymys, että miksi Peter Anderssen siis vihelteli tyytyväisenä kaupungintalon aulassa seuraavana päivänä illan äänestyksestä, tiistaipäivänä? Olihan valtuusto edellisiltana "myynyt Närpiön ruotsinkielisyyden juudaksenrahoista eli 2,1 miljoonasta, jonka se tulisi saamaan, ainakin yhden vuoden, valtiolta.
ilkka.fi:
"Närpiö hakee kaksikieliseksi – valtuusto äänesti kahdesti
14.10.2014 12:28
Närpiön kaupunginvaltuusto päätti maanantaina kahden äänestyksen jälkeen, että kaupunki hakee kaksikieliseksi kunnaksi.
Asian pöydällepanoesitys kaatui äänin 23–12. Kaupunginhallituksen esitys kaksikielisyyshakemuksen jättämisestä voitti hakemuksen hylkäämisesityksen äänin 25–8. Kaksi valtuutettua jätti äänestämättä.
Kaupunki haluaa päästä kaksikieliseksi mahdollisimman pian tai viimeistään tämän vuoden lopussa.
Kaupunginhallituksen laskelmien mukaan kaksikielisyys toisi kaupungille lisää valtionosuusrahaa 2,1 miljoonaa vuodessa."
Valtuustossa käytiin 14.10.2014 kokouksessa kiivasta väittelyä ja seuraavina päivinä alkoi katkera yleisönosastokirjoittelu, jossa mm. eräs närpiöläinen Slaman perhe oli mukana, julkaisten facebookissaan "Närpiön kuolinilmoituksen". Rkp paheksui sitä.
Henrik Becker- niminen asianajaja on jo aloittamassa useiden hekilöiden toimeksiannosta valitusprosessia.
(Juristithan menevät aina sinne, missä on riitaa ja rahaa tarjolla.)
Herää kysymys, että miksi Peter Anderssen siis vihelteli tyytyväisenä kaupungintalon aulassa seuraavana päivänä illan äänestyksestä, tiistaipäivänä? Olihan valtuusto edellisiltana "myynyt Närpiön ruotsinkielisyyden juudaksenrahoista eli 2,1 miljoonasta, jonka se tulisi saamaan, ainakin yhden vuoden, valtiolta.
ilkka.fi:
"Närpiö hakee kaksikieliseksi – valtuusto äänesti kahdesti
14.10.2014 12:28
Närpiön kaupunginvaltuusto päätti maanantaina kahden äänestyksen jälkeen, että kaupunki hakee kaksikieliseksi kunnaksi.
Asian pöydällepanoesitys kaatui äänin 23–12. Kaupunginhallituksen esitys kaksikielisyyshakemuksen jättämisestä voitti hakemuksen hylkäämisesityksen äänin 25–8. Kaksi valtuutettua jätti äänestämättä.
Kaupunki haluaa päästä kaksikieliseksi mahdollisimman pian tai viimeistään tämän vuoden lopussa.
Kaupunginhallituksen laskelmien mukaan kaksikielisyys toisi kaupungille lisää valtionosuusrahaa 2,1 miljoonaa vuodessa."
Vastaukset 25
Vanhimmat
Jussi halla-aho kirjoittaa scriptassaan 28.11.2013:
"...Hallituksen esityksessä kuntaliitosten myötä syntyvä kunta muuttuu kokonaisuudessaan lainsäädännöllä kaksikieliseksi, jos yksikin liitokseen osallistuva kunta on kaksikielinen, riippumatta siitä, ylittääkö vähemmistökielen puhujien määrä uudessa kunnassa kaksikielisyyteen normaalisti vaadittavan määrän (8% asukkaista tai 3000 henkeä). Valiokunta pitää tätä ongelmallisena, koska kaksikielisyys toisi uusia kielitaitovaatimuksia kunnan työntekijöille alueilla, jotka tosiasiassa eivät ole kaksikielisiä, ja aiheuttaisi ylimääräisiä kustannuksia, jotka eivät perustu todelliseen tarpeeseen. Tällaiset vaikutukset pikemminkin vahingoittaisivat kielirauhaa kuin toisivat todellista lisäarvoa kielivähemmistön edustajille.
Valiokunta pitää jatkoa ajatellen ongelmallisena myös sitä, että kuntarakenneuudistuksen toteuttamisen jälkeen Suomessa olisi kuntia, joiden kielellinen asema riippuisi niiden objektiivisista kielioloista ja määräajoin suoritettavasta väestötietojen tarkastelusta, ja kuntia, joiden status on riippumaton kielisuhteista. Tämä aiheuttaisi todennäköisesti painetta yhdenmukaistaa kunnan kielellisen statuksen määräytymisen kriteereitä.
Edellä sanotun nojalla valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena muuttaa hallituksen esitystä siten, että jos kuntaliitokseen osallistuu yksi- ja kaksikielisiä kuntia, vähemmistökielen puhujien kielelliset oikeudet turvataan erityisjärjestelyillä ilman, että muodollista kaksikielisyyttä ulotetaan koko kuntaan.
Esitin myös toisen vaihtoehdon, joka täyttäisi sen hallituksen esityksessä annetun edellytyksen, että kielelliset oikeudet eivät saa heikentyä kuntajakouudistuksen johdosta. Uusi kunta, esim. Kotka, voidaan muuttaa liitoshetkellä kokonaisuudessaan kaksikieliseksi, mutta tämän jälkeen sen kielioloja tarkastellaan kymmenen vuoden välein kuten missä tahansa kunnassa, ja kielellinen asema määräytyy tämän tarkastelun pohjalta. Tälle ei voi olla perustuslaillisia esteitä, koska kielivähemmistön kielellisiä oikeuksia voidaan nykyäänkin heikentää, jos kielen puhujien määrä laskee alle 3000 hengen tai 8%:n.
Yksityiskohtaiset pykälämuutosehdotukseni löytyvät hallintovaliokunnan kokouspöytäkirjasta 18.6.2013. Esitykseni hävisi äänestyksen äänin 10-5. Koska pöytäkirjaan ei merkitä edustajakohtaista äänestyskäyttäytymistä, en mainitse tässäkään nimiä, mutta näette pöytäkirjasta, ketkä edustivat hallituspuolueita kyseisessä kokouksessa. Ne hallituspuolueiden edustajat, jotka vielä keskustelujen aikana olivat tukeneet esitystäni, olivat joko muuttaneet mielensä tai pysyttelivät poissa äänestyksestä.
Tiedätte siis, ketä voitte jatkossa kiittää kaksikielisestä Kotkasta, Haminasta, Kaarinasta, Liedosta, Maskusta, Naantalista, Nousiaisista, Paimiosta, Raisiosta ja Ruskosta.
Kun Ahvenanmaan asemasta neuvoteltiin Kansainliitossa vuosina 1920-1921, Britannian delegaatti sanoi suomalaisneuvottelijoille:
"Suomalaiset ovat sikäli omalaatuinen kansa, että teillä vähemmistöllä on enemmistön oikeudet, ja enemmistö sietää vähemmistöltä käyttäytymistä, jota kaikki muut kansakunnat pitäisivät itselleen häpeällisenä."
Suomessa ei ole omalaatuista ainoastaan ikiaikainen kuilu kielilainsäädännön ja kielellisen todellisuuden välillä. Omalaatuisinta on, että mitä pienemmäksi ruotsinkielinen vähemmistö kutistuu, ja mitä kaksikielisempiä ruotsinkieliset yksilötasolla ovat, sitä aggressiivisemmin ruotsin kieltä survotaan rakenteisiin ja suomenkielisten kurkusta alas. Esimerkkeinä tästä voidaan mainita ruotsin opetuksen varhaistaminen peruskoulussa sekä kaksikielisyyden leviäminen uusille alueille ja niiden asukkaiden kiusaksi kuntaliitosten ja poliisilaitosten yhdistämisten kylkiäisenä.
Tämän omalaatuisuuden arvostelu on sitten kuulemma hurrivihaa, populismia ja vaikka mitä.
Ongelma, kuten sanottua, on RKP ja sen asema. Ainoa tapa vaikuttaa kielilainsäädäntöön on savustaa RKP päättävistä elimistä, mikä taas onnistuu vain lisäämällä sen ainoan vastavoiman, eli perussuomalaisten, edustusta samoissa elimissä. Muut puolueet eivät tätä nimenomaista paisetta tule puhkaisemaan. Vihreille suomenkielisten kyykyttäminen merkitsee edistyksellisyyttä. Sama pätee osittain vasemmistoliittoon, jonka kärkikaarti on lisäksi suurelta osin ruotsinkielinen. Kokoomukselle, keskustalle ja demareille RKP on leppoisa äänetön yhtiömies, joka hallituksessa taipuu mihin tahansa, kunhan muut taipuvat sen kielivaatimuksiin."
Eivätkö Närpiön ruotsinkielisyytta sinnikkäästi säilyttävät tahot (kuten Slaman perheenjäsenet ja Henrik Becker, valtuutetut kuten Björkbacka ym.) tiedä, miten heidän kansanedustajansa Anna-Maja Henriksson ym. ovat asiat järjestäneet?
Eikö kaikkia ole otettu Närpiössä sisäpiiriin? Että he tietäisivät, että Närpiön kaksikielistämisellä on aivan toiset, suuremmat tavoitteet? Eli koko Suomen kuntien kaksikielistäminen eli siis suomenkielisten kuntien kaksikielisytäminen ikiaijoiksi, kuntaliitosten avulla.
Kuten Halla-aho kertoo, kielilain pykälään 5 tulee tuo lause, että "kun kerran on kaksikielisiksi alettu, sitä ei voi enää yksikielisyydeksi takaisin muuttaa".
Närpiöläisille kaupunginvaluutston puheenjohtaja Mikaela Björklund selvitti Närpiön paikallisTV:ssä, että mikään ei tule kaupungissa muuttumaan, ehkäpä vain muutama kyltti kahden vuoden kuluttua suomennetaan. Suomenkielistä koulua ei olla perustamassa, siihen ei Björklundin mukaan ole tarvetta. Suomenkieliseen koulujaostoon tulee toki rkp-läisjohto, muita kuin rkp-läisiä ei kaupungissa juuri olekaan. Valtion kaksikieliselle Närpiölle anatmat rahat käytetään tietnekin kaupungin ruotisnkielisten hyväksi.
Närpiö on suunnittelemassa jos jonkinlaista hanketta. Kohta vihitään valtava "Harakanlinnaksi" kutsutti rakennus, joka rakennettiin pikavauhtia Närpiön keskustaan . Tavoite on tehdä Närpiöstä alueen kuntien keskus.
Maahanmuuttajien tehtävä on, kuten ennenkin, olla työvoimana, joka ei kuulu mm. SAK:hon, eikä aiheuta hankaluuksia.
Että siksi se Anderssen vihelteli, koska hän tiesi sen, mitä rkp-sisäpiiri tietää, että kielilain muutoksesta tulee pakkoruotsiloukku suomenkielisille kunnille.
Rkp-johto päätti siksi uhrata Närpiön. Suuremma kielipoliittisen hyödyn vuoksi.
Ei siinä Björkbackan, Slaman ym. pyristely auta.
Suomalaiset ovat typerää orjakansa joka kelpaa vain nuolemaan ruotsinkielisten saappaita. Pieni eliitti, yläluokka komentaa sivistymättömiä juntteja ja tolvanoita. Te teette niin kuin muut käskevät. Pakkoruotsi ja kiintiöt yliopistoihin jatkuvat ikuisesti, teistä ei ole niitä poistamaan koska olette tahdotonta orjakansaa!
Paha vaan Rkp:lle on se, että vaalit lähestyvät, ja silloin närpiöläiset saattavat kostoksi äänestääkin esim. Keskustaa.
Rkp:n jojhto ei voi selittää mediassa kaksikielisyyttä vastustaville todellista syytä lainmuutoksen kiireelliseen hakuun.
Mikaela Björklundin, Mannsen ym "sisäpiiriläiset" ovat joutuneet selvittämään, että "ollaan avoimia, emme me mitään menetä, vaikka suomenkielisyys olisi kylteissä Närpiössä."
Totuushan on, että Närpiön status muuttuu ratkaisevasti. Vuodesta 1331 se on ollut ruotsinkielinen, ruotsinkielisyyden vahvin linnake Suomessa. Kohta se on loppu.
Slaman kuolinilmoitus puhuu täyttä totta.
Rkp on kiero puolue. Se salaa asioita omiltaankin. Vain pieni sisäpiiri tietää metkut.
Sisäpiiriläiset viheltelevät, muut pidetään pimennossa, heidän tehtävänsä on puhua närpiönmurretta ja äänestää Rkp:tä.
Lisäisin tähän vielä että kävin Närpiössä tänä kesänä. Aivan ihastuttava pieni kaupunki, ikäänkuin oma saarekkeensa turvassa pahalta maailmalta. Yritteliäs kaupunki ja monikulttuurinen asujamisto. Minulle jäi hyvä mieli ja aion käydä toistekin. Haluan tukea Närpiötä omilla vähäisillä euroillani.
Nikkivaras-nettisveko varmastikin nauttii, kun Närpiössä inhotaan ja sorretaan suomenkielisiä Ahneidenmaan tapaan.
Muuta onneklsi nyt mennään parempaan päin, kun tuokin viimeinen surupesäke alkaa suomalaistumaan! Vai mitä? ;-)
Toisaalta on tietysti härskiä, että kielisyydellä rahastetaan Suomessa ja että sillä yleensä voi rahastaa.
Mutta kuitenkin on hyvä, että ruotsinkieliset kunnat katoavat kaikki mantereelta!
Kielisysteemimme puolustaminen tulee siten svekoille aina vain vaikeammaksi.
Ja suomenkieliset alkavat muuttamaan noille vasta kaksikielistyneille surualueille, mikä tuttuun tapaan merkitsee alueen suhteellisen nopeaa suomenkielistymistä.
Peter Anderssen vihelteli, koska hän tykkää siitä ajatuksesta että Närpiöstä tulisi åpartheidin paska-pesäke.
(Nikkivarkaan jätän huomiotta, jokainen kyllä tyylistä tuntee oikean ja aidon.)
Närpiön hanke hakea kaksikielisyyttä on pohdituttanut minua jo viikkoja. Täytyy sanoa, että yllätyin suuresti, kun kuulin, että asia on vireillä.
Närpiön hakeminen oma-aloitteisesti kaksikieliseksi oli lähes viimeisin asia, jota pidin Rkp:n toiminnassa todennäköisenä.
Se oli hämmästyttävä asia.
Siksi siinä täytyy olla jotain muuta takana kuin raha.
Mutta valtion osuuksien uudelleenjako on aiheuttanut, että Närpiö menettäisi yksikielisenä jatkaessaan 2, 1 miljoonaa euroa ensi vuonna.
Erikoista on, että Rkp on ollut koko ajan hallituksessa ja silti tällainen uusi jakotapa tuli voimaan.
Närpiössä hankkeen vastustajat katsovatkin, että valtio kiristää Närpiön kaksikieliseksi.
Voidaan myös kysyä, miksi ihmeessä valtio on ollenkaan maksanut Närpiölle joka vuosi osuuksia ruotsinkielisistä.
Tämä 2,1 miljoonaa on myös ruotsinkielisistä! Uskokaa tai ette!
Ei sitä mihinkään suomenkielisten tarpeisiin käytetä.
Siis valtio on maksanut Närpiölle, että siellä asuu ruotsia puhuvia.
Suomea puhuvista ei ole maksettu esim. Seinäjoen kaupungille mitään!
Närpiö investoi voimakkkaasti ja tarvitsee rahaa. Vanhuksia on kaupungissa paljon ja heille rakennetaan kiivaasti uusia osaketaloja. Kaupunkiin kotitutuneille, lähinnä bosnialaisille, myydään vanhoja omakotitaloja.
Ihmettelen myös suuresti Rkp:n nokkahenkilöiden hiljaisuutta. Wideroos on aivan hiljaa, samoin kaikki muut johtoon kuuluvat.
Eduskunta aikoo ihan kohta hyväksyä tuon kielilain 5 §:n muutoksen, johon siis sisältyy että paluuta ei ole, yksikielisyyteen missään kunnassa koskaan.
Advikaatti Becker jarruttaa hanketta Närpiön osalta, se on luultavaa. Ellei Rkp:n johto tule mediaan ja selvitä asioiden oikeaa laitaa raivostuneille valtuutetuille ja kaupunkilaisille.
Becker muuten oli olevinaan siinä luulossa, että Närpiö on ensimmäinen kaupunki, joka hakee vapaaehtoisesti kaksikielisyyttä. Ei, Lohja haki jo, mutta se haki silloin kuin tule 10 vuoden katko, jolloin valtio laski kuntien kieliosuudet.
Ruotsissa muuten pidetään rasistisena kieliryhmien rekisteröintiä. Suomessa se on Rkp:lle elinehto.
Mutta alkuperäinen kysymys oli, "miksi Anderssen vihelteli?" (vrt (Miksi saara nauroi).
Siksi, että Halla-aho lienee oikeassa. Kyse on kuntien kaksikielisyyden sementoimisesta. Rkp uhraa Närpiön yksikielisyyden, jos saa koko maan kaksikieliseksi tuolla lainmuutoksella.
Henriksson oli tyytyväisen näköinen myös aitiossaan viime torstaina.
Pohjanmaan rkp-läiset huomannevat viimeistään tässä vaiheessa, että Rkp pitää heitä pilkkanaan.
Jättäkää tämä nikkivarkaan ylipitkä copypaste huomiotta. Aidon tunnistatte kyllä tyylistä.
RKP:n taktiikka o ihan selvä! Nuo viimeiset surukunnat olisivat kaksikielistyneet MUUTENKIN piakkoin johtuen kielisuhteista ja kuntaliitoksista.
Joten etuilupuolueen ei kannatta satsata hävittyyn taisteluun pitämään ne yksikielisinä. Ja siksi rahat kohdennetaan nimenomaan kaksikielisiin kuntiin, joista tulevaisuudessa hyötyvät vain surut.
Näin toimien rehellisesti suomenkieliset kunnat maksavat laskun!
Bo-Stefaniin näköjään osui ja upposi Käännöstston teksti.
Sopeutumattomat hur.rit itkee ja valittaa.
Wideroos tietää kyllä asian oikean laidan, samoin Becker, mutta Björkbacka ja Slama eivät.
Fiffiuuuhh!!!
Siinä meni Närpiön yksikielisyys! Finnarit valtaavat kaupungin.
svt.se:
"Närpiöstä kaksikielinen
15 oktober
Närpiön kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kunnasta tulee vuodenvaihteessa kaksikielinen. Manner-Suomessa ei sen jälkeen ole kuin kaksi kuntaa, jotka ovat vain ruotsinkielisiä: Korsnäs ja Larsmo (Luoto).
Nykyisen lain mukaan yksikielinen kunta voidaan anomuksesta julistaa kaksikieliseksi. Syy Närpiön kaupunginvaltuuston haluun tehdä näin on taloudellinen. Pysyessään yksikielisenä kaupunki menettäisi noin 1,2 miljoonaa euroa, jos suunniteltu valtionosuus- ja kielilisäuudistus toteutuvat.
Kaksikielisyys tosin toisi kaupungille myös kustannuksia. Suomenkielisten kylttien hankkimiseen arvioidaan uppoavan noin 200 000 euroa ja kaksikielisyydestä aiheutuviin lisäkustannuksiin noin 100 000 euroa.
Närpiön suomenkielisille kaksikielisyys merkitsisi palvelujen paranemista omalla kielellään.
Svenska Yle
Marja Valtonen"
Luotokin on hakemassa vapaaehtoista kaksikielisyyttä. Syynä on senkin kohdalla raha ja suomenkielisten lisääntyminen. Yli 6% asukkaista on jo suomenkielisiä, joten tuokin minikunta(5 000 asukasta) muuttuisi lainkin mukaan pian kaksikieliseksi.
Paitsi että Yle kertoo, että 2,1 miljoonaa se Närpiö menettää.
Ruotisiin on kerrottu väärä summa.
yle:
"Har samma utgifter som tvåspråkiga
Om Närpes vore tvåspråkig stad skulle de få 2,1 miljoner euro mer i statsandelar. För oavsett språklig status, har Närpes stad de facto redan de kostnader som svenskspråkigheten innebär.
- Vi har ju ganska mycket extra kostnader för finlandssvenskt skolmaterial och för att eleverna får extra undervisning i finska. Allmänt sett i hela administrationen har vi mycket översättningar, det kommer mycket text på finska som översätts till svenska. Undervisningen ordnar vi på det sättet att vi köper tjänster av grannkommunerna så att de finska eleverna får undervisning på finska. De flesta utgifter, som kommer upp i en officiellt tvåspråkig kommun, har vi, säger Lindqvist.
Närpes-Närpiö, Pörtom-Pirttikylä, Pjelax-Piolahti, Övermark-Ylimarkku. I Närpes finns endast några få ortnamn som har en finsk översättning. Skrattnäsvägen blir sannolikt Skrattnäsintie när vägskyltarna börjar översättas.
Finska elever får egen sektion
Det blir de synliga förändringarna. De viktigaste mera formella ändringarna sker inom bildningen. En tvåspråkig kommun måste ha en nämnd för båda språken inom bildningen, alternativt en bildningsnämnd och en sektion för minoritetsspråket.
- Om vi blir tvåspråkiga skulle de finskspråkiga få en sektion inom bildningen. Fast vi köper upp servicen av grannkommunerna, så är det bra att ha en sektion som diskuterar de finskspråkiga elevernas möjligheter och rättigheter, säger Lindqvist.
En kommun kan frivilligt ansöka om att bli tvåspråkig. Det fastslås vid en förordning för tio år i gången. Perioden började 2013 och pågår till 2022. Det betyder att Närpes måste vänta till år 2022 om man inte ändrar språklagens femte paragraf.
Den ändringen i språklagen hoppas stadsstyrelsen i Närpes kunna påskynda med att ta ett beslut i fullmäktige nästa måndag att ansöka om status som tvåspråkig stad."
Kaksikielisenä Närpiö saisi 2,1 miljoonaa euroa ENEMMÄN valtionosuuksia. Koska kielistatuksesta riippumatta, on Närpiöllä jo kaikki ne kustannukset, jotka sisältyvät ruotsinkieliseen statukseen.
-Meillä on aika paljon lisäkustannuksia suomenruotsalaisesta koulumateriaalista ja siitä, että oppilaat saavat lisäopetusta suomen kielessä. Yleisesti hallinnossa meillä on paljon käännöstehtäviä, tulee paljon suomenkielisiä tekstejä, jotka käännetään ruotsiksi. Suomenkielisen opetuksen järjestämme niin, että ostamme suomenkielisille koulupaikat naapurikunnista. Useimmat kustannukset, jotka on kaksikielisillä kunnilla, on meillä jo, sanoo kaupunginjohtaja Lindqvist.
Närpiössä on vain harvoilla paikannimillä suomenkielinen nimi. Skrattnäsvägenistä tulee varmaan Skrattnäsintie, kun katukylttejä aletaan laittaa uudelleen.
Suomenkieliset oppilaat saavat oman jaoston.
Ne ovat näkyvät muutokset. Tärkeimmät muodollisemamt muutokset ovat koulutuksessa. Kaksikielisellä kunnalla pitää olla opetuslautakunta kummallekin kieliryhmälle, tai vaihtoehtoisesti koulutuslautakunta ja jaosto siinå vähemmistökielelle.
Kaksikielisenä kaupunkina suomenkieliset saisivat oman jaoston koulutuslautakunnassa.. Vaikka ostamme palvelun naapurikunnista, on hyvä olla jaosto, jossa keskustellaan suomenkielisten oppilaiden mahdollisuuksista ja oikeuksista, sanoo lindqvist.
Kunta voi vapaaehtoisesti hakea kaksikielisyyttä kymmenen vuoden välein. Nykyinen jakso alkoi 2013 ja taas 2022 voi nykyisen lain mukaan anoa vapaaehtoista kaksikielisyyttä. mutta jos lakia nyt muutetaan, käy se jo vuodenvaihteessa.
Joko Anderssen, Björklund, Wideroos ym. ovat kertoneet Beckerille, Slamalle, Björkbackalle ym. separatisteille, miten asiat ovat?
Nyt on 12 valittanut päätöksestä.
Rahat jäivät saamattta.
Kiitos Käännöststolle hyvästä selvityksestä. Kyllä rkp pitäisi saada pihalle hallituksesta. Eli persuja pitää äänestää, että kieliasiat saadaan vihdoinkin kuntoon, oltiinpa persuista muuten mitä mieltä tahansa. Eivät ne kuitenkaan missään tapauksessa voi valtiolaivaa huonomminkaan ohjata kuin nykyinen rkp-vetoinen hallitus!
Rkp:n sanonta: "Hit och inte längre!" on saanut uuden tulkinnan: "Hit och lite längre!"
Hyvä selostus