Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on Talouselämä-lehden haastattelussa nostanut esiin julkisten menojen kokonaismäärän jäädyttämisen yhdistettynä talouskasvuun.
Sinänsä Sipilä on oikeilla jäljillä. Itse olen suositellut julkisten menojen kasvun nimellisen kasvun jäädyttämistä tai prosentuaalisen kasvun jäädyttämistä puoleen maan talouden nimellisestä kasvusta.
Hyvä Sipilä, tervettä ajattelua .Mutta huono Sipilä, ei mitään poliittista ja ei edes teoriassa toimivaa ajatusta siitä kuinka kasvu käynnistettäisiin (niinpä niin).Keskusta epäsuorasti tunnustaa olevansa yhtä avuton talouden kanssa kuin muutkin puolueet.
Avuttomuus on kuitenkin tietoinen poliittinen valinta.
Alhainen nominaalinen talouskasvu on poliittinen valinta. Aivan niin, poliittinen valinta.Kuten sekä USA että UK ja hännänhuippuna Japani ovat osoittaneet,niin nimellinen talouskasvu on aivan puhtaasti ja yksiselitteisesti kiinni rahapolitiikasta. Muun väittäminen on silkkaa valehtelua.
Suomessa tuo valehtelu on kuitenkin voimissaan . Meillä rahapolitiikka ja sen vaikutuksia koskeva keskustelu on käytännössä suorastaan kemiallisesti puhdistettu pois käytävästä poliittisesta ja taloudellisesta keskustelusta. Jokainen rahapolitiikasta jotain sanova joutuu välittömästi paitsiolistalle.
Meillä on Euroopassa ja lähialueilla useita esimerkkejä siitä kuinka talous suorastaan pakotetaan kasvuun huolimatta kansainvälisestä taloussuhdanteesta. Esimerkeiksi kelpaavat vaikkapa Israel,Puola,UK, ja Saksa. Niin juuri ,Saksa on se ,minkä mukaan EKP rahapolitiikkaansa säätää,muusta Euroalueesta ketut.
Jos Saksa sanoisi ,että nyt riittää,niin EKP:n virkaköpit joutuisivat etsimään muita töitä. Ainoa maa mikä kannattaa pitää tyytyväisenä on Saksa. Varsinkin kun jonkun Kreikan tai Suomen poliitikot voi aina ostaa sopivilla pesteillä Brysselin lihapatojen ääressä (kai se Frankfurt myöskin käy,mutta voisi mennä liian läpinäkyväksi).
Sipilän puheenvuoron vois kyynisesti tulkita kannattajien valmistamiseksi hyvinvointiyhteiskunnan alasajoon. Kyseessä on kuitenkin poliittinen valinta. Ei taloudellinen realiteetti.
Mitä ilmeisimmin kaikkien ,myös peräsuomalaisten eikunsiis perussuomalaisten poliittinen valinta on heikko talouskasvu,korkea työttömyys,hyvinvointivaltion alasajo ja Suomen etujen unohtaminen.
On se hienoa olla eurooppalainen.
Sinänsä Sipilä on oikeilla jäljillä. Itse olen suositellut julkisten menojen kasvun nimellisen kasvun jäädyttämistä tai prosentuaalisen kasvun jäädyttämistä puoleen maan talouden nimellisestä kasvusta.
Hyvä Sipilä, tervettä ajattelua .Mutta huono Sipilä, ei mitään poliittista ja ei edes teoriassa toimivaa ajatusta siitä kuinka kasvu käynnistettäisiin (niinpä niin).Keskusta epäsuorasti tunnustaa olevansa yhtä avuton talouden kanssa kuin muutkin puolueet.
Avuttomuus on kuitenkin tietoinen poliittinen valinta.
Alhainen nominaalinen talouskasvu on poliittinen valinta. Aivan niin, poliittinen valinta.Kuten sekä USA että UK ja hännänhuippuna Japani ovat osoittaneet,niin nimellinen talouskasvu on aivan puhtaasti ja yksiselitteisesti kiinni rahapolitiikasta. Muun väittäminen on silkkaa valehtelua.
Suomessa tuo valehtelu on kuitenkin voimissaan . Meillä rahapolitiikka ja sen vaikutuksia koskeva keskustelu on käytännössä suorastaan kemiallisesti puhdistettu pois käytävästä poliittisesta ja taloudellisesta keskustelusta. Jokainen rahapolitiikasta jotain sanova joutuu välittömästi paitsiolistalle.
Meillä on Euroopassa ja lähialueilla useita esimerkkejä siitä kuinka talous suorastaan pakotetaan kasvuun huolimatta kansainvälisestä taloussuhdanteesta. Esimerkeiksi kelpaavat vaikkapa Israel,Puola,UK, ja Saksa. Niin juuri ,Saksa on se ,minkä mukaan EKP rahapolitiikkaansa säätää,muusta Euroalueesta ketut.
Jos Saksa sanoisi ,että nyt riittää,niin EKP:n virkaköpit joutuisivat etsimään muita töitä. Ainoa maa mikä kannattaa pitää tyytyväisenä on Saksa. Varsinkin kun jonkun Kreikan tai Suomen poliitikot voi aina ostaa sopivilla pesteillä Brysselin lihapatojen ääressä (kai se Frankfurt myöskin käy,mutta voisi mennä liian läpinäkyväksi).
Sipilän puheenvuoron vois kyynisesti tulkita kannattajien valmistamiseksi hyvinvointiyhteiskunnan alasajoon. Kyseessä on kuitenkin poliittinen valinta. Ei taloudellinen realiteetti.
Mitä ilmeisimmin kaikkien ,myös peräsuomalaisten eikunsiis perussuomalaisten poliittinen valinta on heikko talouskasvu,korkea työttömyys,hyvinvointivaltion alasajo ja Suomen etujen unohtaminen.
On se hienoa olla eurooppalainen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Valtiosta on tehty kansainvälisten pankkien ja suuryritysten alamainen, joka anoo velkaa sijoittajilta. Toisaalta valtion kansalaiset on pakotettu velanantajien virheiden maksajiksi. Irvokas keinottelutalous tarjoaa köyhille kapitalismia ja rikkaimpien keinotteluvirheille sosialismia.
Kansalaiset ovat laajalti alistuneet, koska suuria joukkoja koonneet puolueet, Keskusta, Kokoomus ja Sdp sekä valtarakenteeseen kuuluvat erilaiset etujärjestöt ovat kertoneet, että vaihtoehtoja ei ole. Ei ihme, että monet ovat kääntäneet selkänsä politiikalle.
Rakenteellinen korruptio – puoluetuet, etujärjestöjen puoluerahoitus, puoluekuri, valtamedian hallinta – on pitänyt huolen siitä, että aitoa julkista keskustelua tulevaisuuden vaihtoehdoista ei ole, eikä vaaleissa ole ollut pelkoa todellisista muutoksista.
Huutava muutoksen tarve on valtamedian avustuksella nostanut valtapuolueiden haastajaksi Perussuomalaiset. Ps. on juuri sellainen näennäisoppositio, jota valtarakenne tarvitsee. Näkyvä, aktiivinen ja harjoitettavan politiikan kannalta vaaraton. Ps. hyväksyy euron ja EU-jäsenyyden, joka tarkoittaa EU-johtoista talous- ja ulkopolitiikkaa. Se nojaa sotilaalliseen voimaan – eikä siis puolueettomuuspolitiikkaan - turvallisuuspolitiikassa, ydinvoimaan energiapolitiikassa ja kasvu-uskoon talouspolitiikassa. Peruslinja on siis aivan sama kuin johtavilla hallituspuolueilla.
http://www.anttipesonen.fi/2012/12/2013-nakyvissa-nykymallin-romahdus-ja.html
_________________
Muutos siis saadaan aikaan vain uusimalla koko eduskuntapuolueet,
jätetään äänestämättä sinne ne puolueet jotka eivät kansalaisten
etua aja.
Sipilä huomioi ensin puolueen rahoittajien edun. Noilla suuryrityksillä,pienemmillä ja varsinkin niiden omistajilla on tärkeintä omat voitot. Siksi ne eivät piittaa mitään kansantaloudesta. Suomea ei enää ole EU-jäsenyydessä. Kansantaloutta on vain köyhillä.
Oletteko pitkään aikaan kuulleet kansantaloustieteilijän puhetta? Kaikki puhe perustuu yksityisten yritysten talouden kohentamiseen. Se merkitsee väistämättä valtion asioiden rempallemenoa. Mm veroja ei enää kerätä kuin pienipalkkaisilta. Kyllä valtion asiat olisivat hyvin jos olisi entinen progressiivinen verotus.
Suurin virhe on korkojen negatiivisuus. Se on houkutellut varsinkin varakkaat velkaantumaan koska heillä on siihen varaa. Sensijaan olemassaollut raha on syöty negatiivisella korolla . Euron aikana talletusten reaaliarvo on puolittunut. Mikään talous ei kestä sitä että syödään rahat. Tässä EKP on ottanut mallia kommunisti ja diktatuurivaltioista. Luulo että taloutta voitaisiin parantaa rahalla,kuten tukiaisilla ja velkaelvytyksellä on lapsellinen. Talouspolitiikka ei ole lasten leikkiä. Nämä rikkaiden rahoilla puolueita johtavat hemmot eivät välitä mitään kansan asioista. Varmasti joku heistä tietää kansantalouden perusteet,mutta ei niistä välitä ystäviensä takia. Nuo ystävät eivät kuulu demokratiaan vaan mafiaan joka on johtanut Suomenkin asiat pieleen.
Yksi ongelma on maailmanlaajuinen talouslasku. Sitä varsinkaan ei voiteta veloilla ja elvytyksillä vaan sopeutumisella oleviin hintoihin. Tästä johtuen yritysten auttaminen rahalla ja tukiaisilla pilaa koko talouden lopullisesti koska hintaso vain nousee niiden avulla. Suomessa on ollut jatkuvasti tämän vuoksi suuri inflaatio joka on nostanut hintoja liian korkealle. Tässä nyt nähdään se EUn suuri surkeus. Se ei hallitse valtioiden taloutta vaan tyrii ne.
Poliitikkojen on helppo toimia näin mutta se on täysin järjetöntä ja vastuutonta. Kysymyksessä ei demokratia vaan raaka korruptio joka tuhoaa valtion .