Suurin on rakkaus
1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.
2 Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään.
3 Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi.
4 Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile,
5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
6 ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa.
7 Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.
8 Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi.
9 Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista,
10 mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa.
11 Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen.
12 Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.
13 Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.
Paljon olen rakkautta saanut, paljon myös antanut.
Löytänyt ja kadottanut, tyhjin käsin ja sydämin en kuitenkaan koskaan ole kulkenut. On miljoonia tapoja rakastaa. Miljoonia erilaisia rakkaustarinoita, iloja, suruja. Kuitenkin rakkaus on ja pysyy, joskus se vain muuttaa muotoaan. Joskus se näyttäytyy yllättävissä tilanteissa. Suhteet voivat loppua, mutta rakkaus säilyy ihmisessä. Jokainen joka uskoo rakkauteen, on joskus saanut tuntea rakkauden sydämessään.
1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.
2 Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään.
3 Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi.
4 Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile,
5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
6 ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa.
7 Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.
8 Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi.
9 Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista,
10 mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa.
11 Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen.
12 Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.
13 Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.
Paljon olen rakkautta saanut, paljon myös antanut.
Löytänyt ja kadottanut, tyhjin käsin ja sydämin en kuitenkaan koskaan ole kulkenut. On miljoonia tapoja rakastaa. Miljoonia erilaisia rakkaustarinoita, iloja, suruja. Kuitenkin rakkaus on ja pysyy, joskus se vain muuttaa muotoaan. Joskus se näyttäytyy yllättävissä tilanteissa. Suhteet voivat loppua, mutta rakkaus säilyy ihmisessä. Jokainen joka uskoo rakkauteen, on joskus saanut tuntea rakkauden sydämessään.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Etkö sä nyt ihan oikeesti voi suksia uskonto-foorumeille? :)
Uskonto ei ole tässä pää asia, vaan rakkaus, jota ilman ihminen ei ole ihminen. Kirjoitan täällä, koska minä ikävöin. Onko se kiellettyä uskovalta ihmiseltä? ;)
Näin on. Ei pitäisi sekottaa Raamattua ja ikävän tunteita täällä. Ihmettelen kun uskovaiset pauhaa täällä.
Jos tuon tekstin lukee ei tarvitse uskoa mihinkään, jotta voi löytää sen oleellisen merkityksen. Mutta te haluatte nyt nähdä asian mustavalkeana. Olkoon niin.
Joku uskovainen ehkä ihmettelee kun ateistit pauhaa täällä.
Annetaan kaikkien kukkien kukkia vaan... Kyse oli kuitenkin rakkauteen liittyvästä aloituksesta.
Niin, ja tämä liittyy ikävään vahvasti. En minäkään tuomitse toisten aloituksia, oli ne sitten uskovien, epäuskoisten, ulkomaalaisten, homoseksuaalien, tai kenen hyvänsä kirjoittamia. Jokaisella on oikeus olla oma itsensä, jokaisella on oikeus rakastaa ja tuntea ikävää.
Voisko ehkä liittyä siihen, etää miten voittaa se ikävän tunne? Oikeastaan menee paremmin alkuperäisen palstan ajatuksen mukaan tuo aloitus, kuin niin moni muut täällä, eikös vaan :).
Niin näkisin, ja se että ymmärtää rakkautta paremmin, aiheuttaa sen että ymmärtää paremmin itseään, sekä toisia. Hyväksyy totuuden, ja sen että ikävöi.
Raamattu tuntee ihmisen ikävän syvimmillään. Uskova on ihminen siinä missä sinäkin. Ei ole kysymys uskonnosta, niitä riittää. On kysymys uskosta ja rakkaudesta. Taivaskaipuu, ikävä, ihmisen kaipuu ja ikävä eivät ole poissuljettuja toisiltaan. Ihmisen kokonaisvaltainen tunteminen lähtee sanasta. Miksi ottaisi pelkän rakkauden ja ikävän tunteen, kun tarjolla on rakkauden antaja, koko paketti jonka kanssa voi syntyä jotakin parempaa.
Oli täysin oikeaa ja asiallista tekstiä täällä riehujille.
Eikö raamatussa jossakin sanota. "Jumala on rakkaus."
Siinäkin mietittävää. Usko, toivo ja rakkaus. Suurin niistä on rakkaus.
Näin minä olen miettinyt.
Monesti näitä miettinyt.
En ole ns. uskovainen, mutta uskon, että on jokin suurempi ja että rakkaus on tärkein.
Luulen, että ikävässä vellomisen sijaan kannattaisi joskus miettiä myös syntyjä syviä ;).
Nimenomaan se uskonto ei ollut aloitetuksen pääpointti, vaan tuo merkitys. Olet viisas ihminen. ;)
Älä nyt liikaa kehu ;) Matkalla vasta ja kovin keskeneräinen.
Viisautta on myös myöntää omavajavaisuutensa. ;) Meitä on monia!
Siirto uskontopuolelle, kiitos!
Vois olla ikävöitsijöidenkin aiheellista joskus pohtia ;)
Ei he näitä sieltä mene etsimään, mutta täällä saattaa joku ajatus herätä.
Aloituksessahan on sanomaa rakkaudesta. Älkää ajatelko uskonnon näkökulmasta. Kyllä tämä palstan aihealueisiin liittyy hyvin ja rakkautta saisi olla täällä enemmänkin vihailmapiirin sijaan.
Kyllä tästä aloituksesta tuli rivienvälistä sanoma, että ikävöivät odottavat sitä suurempaa täyttymystä. Osa sen oivaltaa toinen vielä ihmettelee että mitä tämä on. Kokea täydellinen täyttymys.. sen oilean rakkaudenkohteen kanssa. Ja rakastaa voi muutenkin ihan 24/7..rakasta itseäsi, rakasta maailmaa, rakasta lähimmäisiä. Näytä se ja toimi rakkauden pohjalta. Näin kaikilla on hyvä olla lähelläsi.
Rakkautta ei saakaan takaisin päin, mitä se tarkoittaa? Ei jumala tarkoittanut että ainoastaan toisten tulisi rakastaa sinua.
Tähän sanon että tutkimattomat ovat Herran tiet, ja p.s tämä lause ei ole raamatusta.
Luulen että suurin osa joka lukee teksin, lukee vain ensimmäiset rivit ja tekee tuomion huuhaa-uskontoa diipadaapaa, eikä syvenny itse asiaan. Se on jokaisen oma valinta, mutta ihmetyttää se kuinka vaivautua kommentoimaan ollenkaan, jos ei halua edes ajatella sanomaa. Aloittaja ei luultavasti ole yhtään sen erikoisempi ihminen uskonnollisesti kuin kukaan muukaan, ajattelen vain asioita monilta kanteilta, ja satun uskomaan rakkauteen, ja sitä kautta hyvyyteen ja kaiken merkittävyyteen, ja tarkoitukseen. Jos millään ei olisi mitään väliä, miksi tuntisin sisälläni näin suurta ikävää?
Lähimmäisiäni, mutten aivan täysin ehdoitta, kun he uhkaavat omaa hyvinvointiasi jumala ymmärtää ja siunaa sinua.
Ymmärrän. Minä yleisesti ottaen hyväksyn kaikki ihmiset, mutta en kaikkia heidän tekojaan. Tietyt teot joiltakin ihmisiltä ovat johtaneet siihen että olen kadonnut/kadottanut heiltä/heidät.
14. Rakasta lastasi, älä seksiviettiäsi.
Olipa taas järkevä kommentti.
Paavali kirjoitti korinttolaisille Jumalan yliluonnollisesta rakkaudesta, joka vuodatetaan ihmisen sydämeen Pyhän Hengen kautta.
Tiedät mitä toivon, pyydän liikaa.
Ei se niinkään oo. Kun antaa sen saa takas monin verroin...
Rakkaudesta puhuttaessa tärkeintä on rakastaa Jumalaa yli kaiken sitä kautta ihminen kehittyy myös rakastamaan lähimmäisiä tämä mahdollistuu Pyhän-Hengen ohjauksessa tekemään tällä tavalla Hengen hedelmiä.