Onko se kenellekään yllätys?
"Ruotsinkielisten koulujen oppilaiden matematiikan osaaminen on heikentynyt vähemmän kuin suomenkielisten, käy ilmi Pisa 2012 -tutkimuksesta.
Kummankin ryhmän matematiikan taidot heikentyivät vuoden 2003 tutkimuksesta. Ruotsinkieliset pärjäsivät nyt ensi kerran yhtä hyvin kuin suomenkieliset."
"Merkittävä ero oli siinä, että 86 prosenttia ruotsinkielisessä koulussa opiskelevista tunsi olevansa onnellinen koulussa. Suomenkielisissä sama osuus oli 66 prosenttia."
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014103018793857_uu.shtml
PISA: Peittoamme onnellisuudessa!!
22
78
Vastaukset 22
- pienimielin
Nyt on Ankalla juhlat!
- skål på det
Javisst kan Ankdam och vi andra vara nöjda.
- Trendi alas
Ja samaan aikaan ruotsinkieliset väheni Suomessa.
- minispråk
Ännu finns vi kvar och vi mår bra...du skall inte sälja skinnet innan björnen är skjuten.Det är möjligt att finska språket försvinner innan svenskan dör ut.
- svekoko
minispråk kirjoitti:
Ännu finns vi kvar och vi mår bra...du skall inte sälja skinnet innan björnen är skjuten.Det är möjligt att finska språket försvinner innan svenskan dör ut.
No voihan venäjä :)
- dgh Huh f
Haluaisin nähdä tilastot myös näihin tutkimuksiin osallistuvien koulujen taustatiedot;
Ennen kaikkea olisi hyvä tietää mikä on luokkakoko?
Ainakin kotikunnassani on pienet kyläkoulut lakkautettu ja oppilaat viettävät isossa koulukeskuksessa kerhoiästä lähtien aina yhdeksänteen luokkaan asti. Luokkakoko on kasvanut. Oppilailla menee paljon aikaa koulumatkoihin. Onko ruotsinkielisissä kunnissa sama tilanne vai löytyykö se selittävä muuttuja tuosta.
Mikä on siis opiskeluympäristön vaikutus onnellisuuteen.- zcvnm
Mitä veikkaat Ankdam - löytyykö kouluympäristöistä näitä eroja?
Kannattaisiko ne selvittää ja jos eroja löytyy, niin sitten puuttua näihin eroihin ? Vai tarjoatko "lääkkeeksi" pelkästään lisää pakkoruotsitusta? zcvnm kirjoitti:
Mitä veikkaat Ankdam - löytyykö kouluympäristöistä näitä eroja?
Kannattaisiko ne selvittää ja jos eroja löytyy, niin sitten puuttua näihin eroihin ? Vai tarjoatko "lääkkeeksi" pelkästään lisää pakkoruotsitusta?"Mitä veikkaat Ankdam - löytyykö kouluympäristöistä näitä eroja? Kannattaisiko ne selvittää ja jos eroja löytyy, niin sitten puuttua näihin eroihin ?"
Tarkoitatko puuttumisella että esim niissä surukouluissa joissa oppilaiden pienen määrän takia luokkakoot jäävät pieniksi, suurennetaan niitä väkisin?
Ajattelitko väkisin sijoittaa suomenkielisiä lapsia ruotsinkielisiin kouluihin luokkakokoa kasvattamaan (pakkoruotsitettaviksi!!!). Vai miten?
Ymmärränkö oikein että olet sitä mieltä että surukoululaisten onnellisuuteen tulee puuttua eikä sen sijaan pyrkiä lisäämään suomenkielisten lasten onnellisuutta?- zvk oh g
Ankdam kirjoitti:
"Mitä veikkaat Ankdam - löytyykö kouluympäristöistä näitä eroja? Kannattaisiko ne selvittää ja jos eroja löytyy, niin sitten puuttua näihin eroihin ?"
Tarkoitatko puuttumisella että esim niissä surukouluissa joissa oppilaiden pienen määrän takia luokkakoot jäävät pieniksi, suurennetaan niitä väkisin?
Ajattelitko väkisin sijoittaa suomenkielisiä lapsia ruotsinkielisiin kouluihin luokkakokoa kasvattamaan (pakkoruotsitettaviksi!!!). Vai miten?
Ymmärränkö oikein että olet sitä mieltä että surukoululaisten onnellisuuteen tulee puuttua eikä sen sijaan pyrkiä lisäämään suomenkielisten lasten onnellisuutta?Ajatusmaailmasi on vinksahtanut.
Näytä kohta jossa puhutaan surukoulujen olojen huonontamisesti!
Ajatus oli niin päin, että näiden tutkimuksien valossa ryhmäkoot ovat suomenkielisissä kouluissa liian suuret ja niitä pitää pienentää.
Ilmeisesti et sallisi suomenkielisten koululaisten olojen parantamista?
Vastauksesi perusteella voi ilmeisesti tulkita myös niin, että sinunkin mukaasi näytä kouluympäristöjen eroja löytyy, kun et sitä kommentoinut mitenkään. - molemmat nähneenä
"Haluaisin nähdä tilastot myös näihin tutkimuksiin osallistuvien koulujen taustatiedot;
Ennen kaikkea olisi hyvä tietää mikä on luokkakoko?"
Et taida tunte kuolujärjestelmäämme. Yläasteella ei toimita enään luokkana vaan kaikenlaisissa erilaisissa pienemmissä tai suurimmissa ryhmissä.
Ylipäätään koko koulujärjestelmä on tolkuttoman pirstaloitunut ja hyvin harva käy ennään eri koluasteensa yhdessä.
"Onko ruotsinkielisissä kunnissa sama tilanne vai löytyykö se selittävä muuttuja tuosta."
Ruotsinkielisillä on keskimäärin pidempi kolumatka vaikka valitseekin suomenkielistä yleisemmin "lähikoulun".
"Mikä on siis opiskeluympäristön vaikutus onnellisuuteen. "
Moninainen. Pieni koulu voi olla tosi ahdistava monelle, kun taas suuressa jokainen löytää itselleen sopivampaa seuraa ja viiteryhmiä. Suuressa koulussa on myös enemmän tukiresursseja. Pienissä koluissa tukihenkilöt yleensä kiertävät useissa koluissa, eikä jatkuvaa seurantaa tai tukea siis ole.
Ruotsinkielisiiä koluissa on vähemmän tukiopettajia vaikka siellä on paljon enemmän puolikielisiä. Nyt puolikieliset liiaksi jarruttavat muun luokan etenemistä
Eli jos kirjoittaja mielessään luui että vähemmistön koluarki on paljon auvoisampaa, niin hän on väärässä.
Lisäksi on muizstettava että vähemistöllä on usein huonommat kirjat koska markkinat ovat liian pienet eikä kunnon kilpailua synny. Ruoitsinkieliesillä on myös paljon suppeampi kouluvalikoima.
Eli näitä "etuoikeuksia" todellakin piisaa. On ihme ettei PISA-erot ole suuremmat! - accsasc
molemmat nähneenä kirjoitti:
"Haluaisin nähdä tilastot myös näihin tutkimuksiin osallistuvien koulujen taustatiedot;
Ennen kaikkea olisi hyvä tietää mikä on luokkakoko?"
Et taida tunte kuolujärjestelmäämme. Yläasteella ei toimita enään luokkana vaan kaikenlaisissa erilaisissa pienemmissä tai suurimmissa ryhmissä.
Ylipäätään koko koulujärjestelmä on tolkuttoman pirstaloitunut ja hyvin harva käy ennään eri koluasteensa yhdessä.
"Onko ruotsinkielisissä kunnissa sama tilanne vai löytyykö se selittävä muuttuja tuosta."
Ruotsinkielisillä on keskimäärin pidempi kolumatka vaikka valitseekin suomenkielistä yleisemmin "lähikoulun".
"Mikä on siis opiskeluympäristön vaikutus onnellisuuteen. "
Moninainen. Pieni koulu voi olla tosi ahdistava monelle, kun taas suuressa jokainen löytää itselleen sopivampaa seuraa ja viiteryhmiä. Suuressa koulussa on myös enemmän tukiresursseja. Pienissä koluissa tukihenkilöt yleensä kiertävät useissa koluissa, eikä jatkuvaa seurantaa tai tukea siis ole.
Ruotsinkielisiiä koluissa on vähemmän tukiopettajia vaikka siellä on paljon enemmän puolikielisiä. Nyt puolikieliset liiaksi jarruttavat muun luokan etenemistä
Eli jos kirjoittaja mielessään luui että vähemmistön koluarki on paljon auvoisampaa, niin hän on väärässä.
Lisäksi on muizstettava että vähemistöllä on usein huonommat kirjat koska markkinat ovat liian pienet eikä kunnon kilpailua synny. Ruoitsinkieliesillä on myös paljon suppeampi kouluvalikoima.
Eli näitä "etuoikeuksia" todellakin piisaa. On ihme ettei PISA-erot ole suuremmat!"Ruotsinkielisillä on keskimäärin pidempi kolumatka vaikka valitseekin suomenkielistä yleisemmin "lähikoulun"."
Perustuuko tämä olettamus johonkin tutkimukseen vai ainoastaan mutuun?
Kyseinen tutkimus olisi mielenkiintoista nähdä. zvk oh g kirjoitti:
Ajatusmaailmasi on vinksahtanut.
Näytä kohta jossa puhutaan surukoulujen olojen huonontamisesti!
Ajatus oli niin päin, että näiden tutkimuksien valossa ryhmäkoot ovat suomenkielisissä kouluissa liian suuret ja niitä pitää pienentää.
Ilmeisesti et sallisi suomenkielisten koululaisten olojen parantamista?
Vastauksesi perusteella voi ilmeisesti tulkita myös niin, että sinunkin mukaasi näytä kouluympäristöjen eroja löytyy, kun et sitä kommentoinut mitenkään."Vastauksesi perusteella voi ilmeisesti tulkita myös niin, että sinunkin mukaasi näytä kouluympäristöjen eroja löytyy, kun et sitä kommentoinut mitenkään."
Tottakai eroja on, ryhmäkoot vaihtelevat koulusta kouluun, myös suomenkielisissä kouluissa.Koulun pienuus ei kuitenkaan yleensä johdu mistään erityisasemasta vaan oppilaiden määrästä.
Ruotsinkielisten koulujen ollessa kyseessä joudutaan aina miettimään luokkakokoa, vs koulumatkojen pituutta, vs koulukyytien hintaa ja jopa opetuksen laatua.- scsdc
Ankdam kirjoitti:
"Vastauksesi perusteella voi ilmeisesti tulkita myös niin, että sinunkin mukaasi näytä kouluympäristöjen eroja löytyy, kun et sitä kommentoinut mitenkään."
Tottakai eroja on, ryhmäkoot vaihtelevat koulusta kouluun, myös suomenkielisissä kouluissa.Koulun pienuus ei kuitenkaan yleensä johdu mistään erityisasemasta vaan oppilaiden määrästä.
Ruotsinkielisten koulujen ollessa kyseessä joudutaan aina miettimään luokkakokoa, vs koulumatkojen pituutta, vs koulukyytien hintaa ja jopa opetuksen laatua."Ruotsinkielisten koulujen ollessa kyseessä joudutaan aina miettimään luokkakokoa, vs koulumatkojen pituutta, vs koulukyytien hintaa ja jopa opetuksen laatua."
Eikö suomenkielisten koulujen kohdalta näitä mielestäsi sitten muka mietitä? scsdc kirjoitti:
"Ruotsinkielisten koulujen ollessa kyseessä joudutaan aina miettimään luokkakokoa, vs koulumatkojen pituutta, vs koulukyytien hintaa ja jopa opetuksen laatua."
Eikö suomenkielisten koulujen kohdalta näitä mielestäsi sitten muka mietitä?Totta kai joudutaan miettimään mutta suomenkielinen kouluverkko on tiheä kuin täikampa verrattuna ruotsinkieliseen.
Helsingissä (!) on 23 ruotsinkielistä peruskoulua
En jaksa laskea kaikkia Helsingin suomenkielisiä peruskouluja mutta avaa linkki. Listassa kaikki Helsingin peruskoulut, mukana myös ne 23 ruotsinkielistä.
http://www.hel.fi/wps/portal/Opetusvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Opev/fi/Kouluhaku/Peruskoululuokitus
Koulumatkojen pituus ei luonnollisestikaan ruotsinkielisten osalta lyhene kun siirrytään harvemmin asutuille alueille, edes Svenskfinlandissa, ja sen ulkopuolellahan ruotsinkieliset koulut ovat hyvin harvassa.accsasc kirjoitti:
"Ruotsinkielisillä on keskimäärin pidempi kolumatka vaikka valitseekin suomenkielistä yleisemmin "lähikoulun"."
Perustuuko tämä olettamus johonkin tutkimukseen vai ainoastaan mutuun?
Kyseinen tutkimus olisi mielenkiintoista nähdä."Ruotsinkielisillä on keskimäärin pidempi kolumatka vaikka valitseekin suomenkielistä yleisemmin "lähikoulun"."
Perustuuko tämä olettamus johonkin tutkimukseen vai ainoastaan mutuun?
Kyseinen tutkimus olisi mielenkiintoista nähdä."
Ei kyseisen asian hahmottamiseen mitään tutkimuksia tarvita, terveen järjen ja normaalin päättelykyvyn luulis riittävän.
Linkin takana Helsingin peruskoulut. Listassa 23 ruotsinkielistä koulua, loput suomenkielisiä. Ruotsinkielisiä asuu ympäri Helsinkiä kuten suomenkielisiäkin.
http://www.hel.fi/wps/portal/Opetusvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Opev/fi/Kouluhaku/Peruskoululuokitus
- Nettisuom. (-fenno)
Hyvä avaus.
- Nettisuom. (-fenno)
Nikkisieppari (30.10.2014 17:04) pystyy vain kahden sanan tokaisuihin niitä perustelematta. Syyn siihen hän on paljastanut itseensä viittaavalla iilimatojutullaan, jossa hän osoittaa hyvää itsetuntemusta, ihme kyllä.
- Syy!
Ensinnäkin ruotsalaiseen kulttuuriin kuuluu kaunistelu eli suomeksi sanottuna valehdellaan jopa nimettömissä kyselyissä. Tämä fakta on tullut ennenkin esiin.
Toiseksi etuoikeutetut tuntevat itsensä onnellisemmaksi kaikkialla maailmassa.
Nuo kaksi syytä selittävät tuloksen hyvin!- Bonne chance
Härligt! Det går bra i Svenskfinland igen! Kom igen!
- nemesis<<<<<<<
Bonne chance kirjoitti:
Härligt! Det går bra i Svenskfinland igen! Kom igen!
När människan är lycklig och mår bra,då blir det inte så mycket våld ,självmord och mord.(det är vi tyvärr fått läsa om tillräckligt den här hösten )
- PISA-idiootit!
Niinhän sitä sanotaankin, että imbesillit ovat maailman onnellisimpia ihmisiä!
Onko svekobimbommekin "vähän onnellinen tyyppi"? ;-)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pyhäjärvi syvällä kusessa
Pyhäjärvi ei tule selviämään millään tästä alhosta. Ollaan aivan liian syvällä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pyha1421660- 1541134
Miten voi sinun
tunteet yhtäkkiä kuolla kuin napista painamalla? Et enää vilkaisekaan minuun päin vaan jos vahingossa näet minut käännät70980Miksi naiset haluavat itseään vanhemman kumppanin? Vai haluavatko?
Tuolla toisessa ketjussa tuli esille tämä kysymys ja se on mielestäni hyvä kysymys. Kiitos scrg:lle tämän kysymyksen esi345977- 68753
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VALTIOVARAINMINESTERIÖN ARVIOINTIMENETTELYYN..TE
...siinä se nyt on, mitä tässä enää vikistään. Uutiset Yle, 14.8. Klo 20.30, ei tunnu mukavalta.56743- 69701
- 38654
Ernest Lawson rehellisenä vaikeasta TTK-tilanteesta: "Vain harvan ja valitun henkilön tiedossa"
Tanssii Tähtien Kanssa tulee syksyn iloksi ja tiedossa on suosikkisarjan 19. kausi. Tulevalla kaudella nähdään iso uudi7621Missä vaiheessa
Unohdit minut? Onko sinulla oikeasti mies jota rakastat? Tiedän että möhlin ja odotin liikaa. Ei tarvitse vastata jos et33591