Lyhyesti sanottuna elämäni on ollut aika rankka. Olin lapsena fyysisesti hyvin sairas ja jouduin kärsimään paljon. Lisäksi koin paljon vaikeita asioita elämäni varrella ja sairastuin myöhemmin henkisesti. En voinut käsittää miksi Jumala salli polkuni olevan niin kivinen. Tuolloin menetin uskoni.
Aikuisiällä terveydentilani on parantunut ja olen päässyt yli vaikeista ajoista. Usko vain ei ole koskaan palannut. Kaipaan Jumalaa ja olen yrittänyt rukoilla, mutta en vain kykene enää uskomaan. Haluaisin, mutten pysty.
Olen vielä suhteellisen nuori aikuinen, alle 30 vuotias. Toivon uskon palaavan vielä elämän varrella. Jotenkin kuitenkin pelkään, että en tule enää tuntemaan Jumalan rakkautta. Olisi kiva jutella papin kanssa asiasta, mutta tämä ei omista syistään ole tällä hetkellä mahdollista omassa uskontokunnassani. Voiko toisen kirkon jäsen käydä esim. luterilaisen papin juttusilla?
Onko muilla samanlaisia kokemuksia ja palautuiko usko Jumalaan enää?
Aikuisiällä terveydentilani on parantunut ja olen päässyt yli vaikeista ajoista. Usko vain ei ole koskaan palannut. Kaipaan Jumalaa ja olen yrittänyt rukoilla, mutta en vain kykene enää uskomaan. Haluaisin, mutten pysty.
Olen vielä suhteellisen nuori aikuinen, alle 30 vuotias. Toivon uskon palaavan vielä elämän varrella. Jotenkin kuitenkin pelkään, että en tule enää tuntemaan Jumalan rakkautta. Olisi kiva jutella papin kanssa asiasta, mutta tämä ei omista syistään ole tällä hetkellä mahdollista omassa uskontokunnassani. Voiko toisen kirkon jäsen käydä esim. luterilaisen papin juttusilla?
Onko muilla samanlaisia kokemuksia ja palautuiko usko Jumalaan enää?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Voi voi ... Kukaan tervejärkinen ei usko yhteenkään jumalaan. Kaikki jumalat ovat satua ja höpötystä.
Ei Jumala ole sinua jättänyt jos se oma inhimillinen usko on hakusessa. Kaipaus Hänen puoleen on yhteydenotto ja kutsu ylhäältä. Ja ei tarvitse olla joku lukenut teologi tai pappi, joka pystyy auttamaan lähimmäistään Jumalan luo. Onpa ihmeellinen juttu, jos tienoosi papit eivät ole valmiita auttamaan ja juttelemaan etsivän kanssa.
Jumalan intohimo on ettei yksikään hänen luomansa ihminen hukkuisi vaan löytäisi Taivaallisen ilon ja kodin.
"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." Joh. 3:16.
Ja Jeesus on se tie ja ovi Isän luo. Joh. 14:6.
Olisiko apua www.uskonet.fi.
Moi, ymmärrän, itselläni oli muutama vuosi sitten vähän samanlaista. Halusin uskoa mutta tuntui että en pystynyt. Aiemmin se oli ollut helppoa mutta asiat vain menivät miten menivät. Olin toivottomuudessani joutunut jo mielisairaalaankin joksikin aikaa. Olisi pitkä tarina mutta lyhyesti, olin erittäin masentunut ja toivoton. Jotenkin vain sen jakson jälkeen asiat alkoivat pikku hiljaa muuttua aivan kuin itsestään, itse en jaksanut mitään, mutta Jumala alkoi kantaa. Hän oli kuullut rukoukset vaikka en mitään ollut tuntenut tai kokenut ja tiesi toivottomuuteni että itse en jaksanut.
Tärkeää: niinkuin edellinen kirjoittaja sanoi että Jeesus on se tie Isän luo ja "tie, totuus ja elämä". Rukoile häntä avuksesi ja kerro hänelle nämä huolesi. Vaikka et mitään tuntisi tai kokisi, hän kuulee sinua ja rakastaa sinua ja ymmärtää. Jos et muuta pysty tai jaksa rukoilla niin sano vain tämä vaikka päivittäin " Auta Jeesus!" . Huomaat että asiat alkavat muuttua ja muutaman kuukauden päästä voit jo sanoa että asiat ovat paremmin ja parempaan menee.
Etsiydy myös uskovien ihmisten pariin, se vahvistaa uskoa. Joku raamattupiiri tai jonkun uskovan seurakunnan hengellinen tilaisuus. Juttele sellaisen ihmisen kanssa jonka tiedät olevan uskovainen. Älä lannistu jos mikään ei tunnu miltään aluksi, tunteet seuraavat myöhemmin. Kun jaksat niin lue vähän raamattua päivittäin (uudesta testamentista). Ja muista että Jumala kaipaa sinua enemmän kuin sinä häntä!
Ja vielä se että uskohan ei ole tunne. Raamattu sanoo että "...jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; " Room. 10:9 ..
Tämän kun teet, olet uudestisyntynyt Jumalan lapsi ja uskossa. Kiitä siitä ääneen Jumalaa päivittäin niin usko vahvistuu ja mieli uudistuu. Vaikka ei tuntuisi miltään voit turvata tähän raamatun lupaukseen. Se oli ainakin itselle merkittävä asia kun tajusin että kannattaa vain uskoa se mitä Jumalan sana, raamattu sanoo eikä tunteitaan tai tunteiden puuttumista. Tunteetkin tulevat sitten myöhemmin, että uskonkin ja Jumalan läsnäolon tuntee. Raamatun lukeminen on kuin leipää uskolle, sen tähden sitä on hyvä lukea säännöllisesti.
Tuli vähän pitkästi nyt , mutta kun saatoin samaistua jollain tavalla tähän sinun tilanteeseesi niin halusin kertoa mikä itseäni auttoi. Vaikka käsittääkseni tilanteesi olikin nykyään muuten hyvä, se usko vain on mitä kaipaat takaisin ja Jumalan rakkauden kokeminen? Toivottavasti tästä jotain apua.. Siunausta !
Juuri näin. Elämäni on muuten kunnossa, mutta kaipaan Herraa. Tunnen että sielussani on aukko, jonka Herran rakkaudesta luopuminen on jättänyt. Toisaalta luotan siihen, että Hän viisaudessaan ei katso pahalla pientä ihmistä joka uskonsa kanssa räpiköi. Tämä ajatus tuo jonkin verran lohtua.
Tosiaan ongelmallisen tilanteesta tekee se, etten voi palata enää oman uskontokuntani pariin. Toisaalta se on hyvin voimakas osa identiteettiäni ja uskontokunnan vaihtaminen tuntuisi oudolta.
Kiitos kaikille vastauksista.
Kyllä rakstava taivaallinen isä on kanssasi ja se on nyt riittävä ja pääasia. Kävin kovan kamppailun aikoinani erotessani valtion kirjosta, koska koin että teen suuren loukkauksen esi-isien kirkolle ja loukkaan läheisiäni, mutta omantunnon kutsu ja sisäinen ristiriita oli myllersi sisimmässäni. Sitten tajusin, että enemmän tulee totella Herraa kuin ihmisiä ja perinnäissääntöjä, joista Raamattukin varoittaa.
Totta on että ihmisen hengessä on tyhjä aukko jos elää erossa Jumalasta. Rukoile ja tutki sanaa, niin Herra ohjaa ja johdattaa ja palaset alkavat loksahdella paikoilleen. Mitä jos menisit vaikka johonkin raamattupiiriin tai kävisit eri suuntien tilaisuuksissa. Ihmisen vajavaisuutta tapaa kyllä joka leirissä.