Olen reunalla

Mä ehdotan:
Älä tee sitä huomenna. Olet kestänyt neljä vuotta. Kestä vielä vuosi. Pystyt siihen. Mieti, suosittelisitko itsemurhaa toiselle ihmiselle, joka on samanlaisessa tilanteessa kuin sinä. Vaikka kaverillesi tai äidillesi.
Auta muita ihmisiä. Tee pieni hyvä teko.
Hakeudu sellaiseen paikkaan, jossa voit jakaa kokemuksiasi. Huomaat, ettet ole yksin.
Tällä hetkellä olet keskellä mustaa, mutta kun pääset sen läpi, muistat taas miltä värit näyttävät.

Älä nyt ihmeessä itseäs tapa yhden naisen takia. Kyllä sä jonkun muunkin naisen vielä tapaat, jossakin ryhmässä. Mene vaikka kirkkoon tai muualle lesboille tarkoitettuihin tapahtumiin. Sun vanhemmat, ystävät ja kuljettajakin saa hirveät traumat, lopun ijäksi pahimmassa tapauksessa.
Minkä ikäinen olet? Oletko töissä? Opiskeletko?

Opi arvostamaan itseäsi. Veikkaan että olet melko nuori, joten elämää todellakin on jäljellä. Löydät varmasti ihanan naisen, joka on rakkautesi arvoinen. Älä hyvä ihminen tämän pettävän naisen takia mieti mitään tuollaista. Sinulla on varmasti kaunis sydän ja tulee vielä nainen, joka osaa sitä arvostaa.

On ihan normaalia että se kipu ottaa aikansa, mutta kyllä se menee ohi. Usko mua

:D

Mene johonkin terapiaan. Jos on itsemurha-ajatuksia, niin sulla on mielenterveys järkkyny ja tarvit ammattiapua. Älä luovuta! Oot vasta nuori ja neljä vuotta ei oo pitkä aika. Pääset yli tästä elämänvaiheesta, kun nyt ryhdistäydyt ja haet apua :)

Go For It!

Apua tilanteeseesi löytyy.

Jos haluat keskustella tilanteestasi puhelimitse, voit aina soittaa Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Puhelun voi soittaa nimettömänä ja se maksaa operaattorin veloittaman puhelumaksun verran. Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-06, lauantaisin ja juhlapyhinä 15-06, sunnuntaisin 15-22.

Jos taas haluat jutella kasvotusten, ympäri Suomea toimii kriisikeskuksia, joihin voit varata ajan ja tulla keskustelemaan paikan päälle. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta:

http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/kriisikeskusverkosto/alueelliset_kriisikeskukset.
Käynnit eivät maksa mitään.

Jos haluat mielummin kertoa ajatuksistasi ja tuntemuksistasi lisää kirjoittamalla, voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net). Tukinetissä pääset keskustelemaan kahdenkesken tukihenkilön kanssa. Tukinet -live päivystää joka arkipäivä 15-19. Tukinetissä on myös foorumeita, joista on mahdollista löytää vertaistukea ihmisiltä, jotka ymmärtävät tilannettasi oman kokemuksensa kautta.

Kiireellisessä tilanteessa voit ottaa yhteyttä paikkakuntasi psykiatriseen päivystykseen. Lähimmän psykiatrinen poliklinikan yhteystiedot löydät etsimällä netistä hakusanalla "psykiatrinen päivystys paikkakuntasi" tai "psykiatrinen poliklinikka paikkakuntasi".

Itsemurhayrityksen jälkeen keskustelutukea kannattaa hakea heti.
SOS-kriisikeskus Helsingissä tarjoaa tukea itsemurhaa yrittäneille selviytymisen tueksi ja uuden itsemurhayrityksen ehkäisemiseksi.
Keskustelut ovat maksuttomia. Ajan varaaminen LINITY-asiakasvastaanotolle puhelimitse: 0800 98 030 (ma–pe klo 9–17)
Lisätietoja: www.mielenterveysseura.fi/linity


t. sos-kriisikeskus / pekka

Oon ollut kiinnostunut tytöistä asian tiedostaen kohta 15v ajan, mutta en ole päässyt lähempään kontaktiin.

Elämässäni on vain yksi nainen (ei sukulainen), joka pitää minusta, mutta hänkin ihan heteronainen, iäkkäämpi, eikä asu ihan lähellä, niin en voi nähdä häntä jatkuvasti. Muita kavereita ei ole, ja vietän elämäni siis yksikseni. Tähän on tottunut jo pakostakin, ettei se kokoaikaa häiritse, mutta tyytyväinen en tilanteeseen ole.
Ei ole auttanut ihmisiin tutustuminen. He eivät vaan pidä minusta. Vääränlainen ulkonäkö, olemus, ulosanti, luonne, arvot, kiinnostuksen kohteet jne..
Ei auta seuran tarjoaminen/ehdotukset, kun torjutaan aina. Kauanko sitä jaksaa? Onnellisempi on yksin, kuin olla jatkuvan syrjinnän alaisena.

Olisin halunnut olla tytön kanssa jo nuorempana, ns. "nuorena", mutta ei voi enää mitään. Ulkomailta löytyisi helpommin, niin kaveri kuin enemmänkin, mutta ei ole nyt sellainen tilanne, että voisin sinne lähteä. Toivottavasti jo ensi vuonna.

En ole suunnitellut itsemurhaa, vaikka kipu asuu sydämessä. Odotan että tähän löytyy vielä lääke, toinen ihminen siis, läheltä, joka tykkää musta, haluaa viettää aikaa kanssani ja jolta sais läheisyyttäkin.