Helsingin Sanomien kolumnissa Taavi Soininvaara kirjoittaa Raaseporin todella oudosta tilanteesta, jossa RKP haluaa pakkoruotsin jo ensimmäiselle luokalle.
Siis miettikää mitä tässä maassa tapahtuu, ja ihan lähellä Kirkkonummeakin. Miettikää mitä tavoitteita RKP:llä on ja minkälaista politiikka he ajavat kuntatasolla.
Tätäkö mekin tulemme Kirkkonummella tulevaisuudessa näkemään?
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1414556026086
Siis miettikää mitä tässä maassa tapahtuu, ja ihan lähellä Kirkkonummeakin. Miettikää mitä tavoitteita RKP:llä on ja minkälaista politiikka he ajavat kuntatasolla.
Tätäkö mekin tulemme Kirkkonummella tulevaisuudessa näkemään?
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1414556026086
Vastaukset 28
Vanhimmat
Mikä on PAKKORUOTSI sekö että meidän lapsilla on mahdollisuutta lukea toista kotimaista kieltä vai mitä sana tarkoittaa?
Sinäpäivänä kun " pakkoruotsi " poistuu kouluista niin minä alan jutella vain ruotsia ja englantia. Tulee mukava katsoa kun pakkosuomalaisilla menee luu kurkkuun koska harva 50-70-100 vuotialla on englanninkielen osaamista.
Mikä siinä on niin vaikeata että ei voi lukea ruotsi, suomi ja englantia koulussa? Jos joku kieli pitää jättä pois niin eikö se ole suomenkieli jolla on vähiten käyttöä maailmassa?
Tuntuu siltä toivottavasti olen väärässä että suomalaisilla on niin pieni aivo että sinne ei mahdu kun pari kieltä ja sen takia pitää jättä joku pois!
Moni perhe on kakskielinen tai jopa kolmekielinen suomessa eikä heillä ole mitään traumoja siitä päinvastaan he pärjäävät oikein hyvin tässä maailmassa voi jopa matkustaa Turkua pidemmälle.
POIS PAKKQ RUQTSI
Valitettavasti Ruotsi pysyy kyllä paikalla ja niin Norja myös joten TOTU siihen!
jos ei totu niin ainahan voi lähteä itäänpäin ...
(jos länteenpäin lähtevä on vadelmavenepakolainen niin mitö ois itään päin? ;)
Miten olisi " suolakurkkukarkuri" ? :D
Olen ymmärtänyt että uudessa opetussuunnitelmassa on määrätty montako viikkotuntia lasten on ala-asteella eri oppiaineita opittava. Mutta opetussuunnitelma ei ota kantaa millä luokilla yhtä tarkasti enää.
Jos on kuten olen ymmärtänyt niin on siis mahdollista aloittaa jo ekalla, mutta tällöin vuosikursseille kohdistuva vuosittainem viikkotuntimäärä vähenee.
Esim sanotaan että ala-asteella pitäisi olla 6 viikkotuntia ainetta A.
Jos aloitetaan 1. luokalla tulee luokille 1-6 1h/vko´.
Jos aloitetaan 4. luokalla tulee 2h/vko luokille 4-6.
Jos aloiteaan vasta 5. luokalla tulee 3h/vko luokille 5-6.
Mika on sitten paras vaihtoehto niin en todellakaan tiedä, mutta ihmiset oppivat kieliä parhaiten nuorina sanotaan. Toisaalta jos on vain 1h/vko niin oppiiko siinä, vai kerkiääkö jo unohtaa ennen seuraavaa oppituntia?
Pakkoa vai vapautta oppia?
Olen suomenkielinen ja vanhan polven koulun käynyt. Ei yksikään oppimani kieli ole ollut "turha". Jos jotain pitäisi ns." pakolla "opiskella, se olisi ehdottomasti latina. Mistään muusta kielestä en ole niin paljon hyötynyt jatko-opiskelussa: espanja, italia ja englanti...kaikista löytyy tuttuutta, ruotsi , saksa ja viro taas helposti luontuvat samaan perheeseen. Iloitsin suuresti kun radiossa alkoi latinan kieliset uutiset :).
Ei lapsi valitse kieltä, vanhemmat sen tekevät.
Ja vanhempien asenne ratkaisee millä mielellä koululaisen oppiminen onnistuu.
Ei kieli voi olla ihmisiä jakava elementti sen enempää kuin ihonvärikään.
Ymmärrys ja ystävyys syntyy heikollakin kielitaidolla, jopa elekielellä. Ihan Raaseporissakin olen huomannut näin käyvän.
Pakkoa en kannata, mutta ei opetussuunnitelmia voi jättää suunnittelematta vain siksi ,että yksi loukkaantuu yhdestä, toinen toisesta. Kielten valinnaisuus määräytyy aika paljon asuinseudusta, mitä tarvitaan palvelujen tuottamiseen. Ja täällä me tarvitsemme sekä suomen että ruotsin. Ei viro, venäjä eikä englantikaan ole turhia. Kuunnellaanpa hetki hiljaa kun asioidaan esim. marketeissa mitä jonossa puhutaan.
On aika hylätä uhoaminen ja kieliriidat. Eivät ne ole tätä päivää. Iloitaan siitä, että on tasa-arvoinen koululaitos, joka vielä pystytään kustantamaan. Se, miten kauan saamme pidettyä horjuvan ja heiveröisen kuntatalouden siinä tasossa, että kaikki lapset saavat monipuolisen perusopetuksen, onkin jo eri juttu
- mutta siitä toisaalla.
Jatkoa: saattaa olla, ettei tarvitse miettiä - saati riidellä - opetettavasta eka kielestä.
Opetusministeriössä on näes muhimassa mahtava uudistus: kyse on leikkauksista: aikaa, tunteja, rahaa palaa liikaa. Pitää joutua nopeammin työelämään!
Hyvässä lykyssä kullanmurut saattavat jäädä vaille monesta muustakin oppiaineesta kuin kielten opetuksesta. Hyvästi uusi, uljas tasa-arvoinen koululaitos, jossa jokainen saa äidinkielellään eväät elävää elämää varten. Siis jos tämä kärhämä saa jatkua näillä suunnitelluilla leikkauksilla.
Koska en ole minkään puolueen jäsen, en ota kantaa myöskään poliittisiin kädenvääntöihin. Tarkastelen ilmiöitä oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon perspektiivistä.
Katsotaanpa miten eduskunnan sivistysvaliokunta käsittelee ruotsi vapaaehtoiseksi-kansalaisaloitetta, jonka osalta järjestetään julkinen kuuleminen ensi viikolla eli 11.11.2014.
Valiokunnan pj on kirkkonummelaisille hyvin tuttu naiskansanedustaja, jonka positiivinen kanta pakkoruotsiin kyllä tunnetaan.
Pelkään pahoin että kansan enemmistön tahto (pakkoruotsista luopuminen, vapaa kielivalinta tilalle) ei tule toteutumaan tämän aloitteen myötä.
Hyvä blogikirjoitus aiheeseen liittyen Uuden Suomen sivustolta. Suosittelen lukemaan, hyvää tuumintaa RKP:n toimintaan liittyen. Toki Suomi on vapaa maa jossa voi ja pitääkin puhua erilaisista poliittisista aiheista ja teemoista.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179171-tuhoaako-rkpn-politiikka-ruotsinkieliset
Me olemme Kirkkonummen FSP.ssä ratkaisseet tämän kielikontaminaatio-ongelman rakentamalla oman reservaatin lapsillemme metsään. Sitä kutsutaan leikimielisesti "oppimiskeskukseksi".
Tämä naurettava reservaattijaarittelu saisi jo loppua. Jokaisella lapsella on oikeus käydä koulua omalla äidinkielellään. Niin suomenkielisillä kuin ruotsinkielisillä. Kirkkonummella ei ole 40 vuoteen rakennettu ruotsinkielistä koulua, ja nyt kun se tulee niin se tuntuu olevan kova paikka. Paikasta sovittiin yhteisymmärryksessä, siellä käyvät lapset nyt vaan asuvat niillä kulmilla. Saisi jo loppua tämä kielipolitikointi.
Ihan aluksi: olen täysin suomenkielinen ja kotoisin täysin suomenkielisestä kaupungista. Nykyään asun hyvinkin ruotsinkielisessä kaupungissa (n. 75% ruotsinkielisiä).
Lapseni on kaksikielinen, äidinkielenään ruotsi.
Itselleni ei tullut mitään traumoja ruotsin opiskelusta koulussa vaikka olinkin varsin huono siinä. Todennäköisesti olisin valinnutkin sen yläasteelle mennessäni, vaikka se olisikin ollut vapaaehtoista.
Mutta mietitäämpä asiaa toiselta kantilta. Ruotsinkielinen lapseni puhuu ja kirjoittaa suomea aivan äidinkielenomaisesti, mutta silti hänellä on pakkosuomi. Miksi? Miksei hänellä ole oikeutta opiskella koulussa englantia ennen yläastetta kuten suomenkielisillä?
Tästä syystä kannatan peruskouluun (vähintään) kahta valinnaista vierasta kieltä, ja ihan siinä järjestyksessä kuin ne haluaa ottaa, olkoon vieras kieli sitten ruotsi, suomi, venäjä tai mikä tahansa kieli, minkä opetukseen alueen kouluissa on riittävästi halukkaita.
Ruotsin laittaisin kuitenkin pakolliseksi lukiossa, sillä lukio on yleissivistävä opinahjo. Suomi on kuitenkin kaksikielinen maa, jossa lähes kaikissa jonkinlaista korkeakoulututkintoa vaativilla aloilla vaaditaan vähintään "virkamiesruotsia".
Uskoisin, että lähes kaikki yliopistokoulutusta suunnittelevat ottaisivat joka tapauksessa ruotsin yläasteella. Tietysti sen opiskelu ja oppiminen ei ole mahdotonta myöhemminkään.
Se mitä Kirkkonummella ja Tammisaaressa mongerretaan ei ole ruotsia, vaan se on jotain sekasikiömongerrusta.
Suomi pärjää paremmin, jos pikku pilteille laitetaan pakkoruotsin sijaan pakkovenäjä, pakkosaksa sekä pakkoenglanti. Tai mahdollisuus, kuten joku sen totesi.
Ruotsia en ole päivänäkään tarvinnut. Aina on englannilla päässyt pisimmälle. Mutta Venäjällä olisi venäjän kielen taitoa tarvinnut. Kiitos pakkoruotsin, sitä olisin voinut sönköttää mutta eipä ne sitä olisi tajunneet kuitenkaan.
Ruotsin kieli yleissivistää, no selvä. Mene Ranskaan, Egyptiin, Thaimaahan tai Brasiliaan ja puhu ruotsia. Yleissivistävä arvo tasan 0. Muuta asumaan Ruotsiin, no yllätys että siellä pärjää myös englanniksi, jolla pärjää myös Ranskassa, Egyptissä, Thaimaassa ja Brasiliassa. Asuin työn puolesta Tukholmassa 2,5 vuotta ja puhuin muutaman kerran virkamiestason ruotsia, ja sekin vaihtui joka kerralla englanniksi vastapuolen aloitteesta. Entä Suomi? Ruotsin kieltä pakko-opetetaan sen takia että pystyisimme PALVELEMAAN pientä kielivähemmistöämme Suomessa, jossa yli 90% asukkaista puhuu SUOMEA. Jopa ns. ruotsinkielisistä enemmistö osaa suomea, osa jopa äidinkielen tasoisesti.
Englanti on yleissivistävä kieli, ruotsi ei.
On myös yleissivistystä tietää vaikkapa Suomen historiasta pääkohdat ja tuntea Suomen maantiedosta muutakin kuin maan pääkaupunki.
Tietystikään ranskalaiset, egyptiläiset, thaimaalaiset ja brasilialaiset eivät näitä asioita tunne (eikä se tee heistä sivistymättömiä), ei heistä monikaan osaa myöskään ruotsia. Toisaalta intialainen, joka ei osaa standardihindiä on oikeasti sivistymätön, mutta jos suomalainen ei sitä osaa, siitä ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä hänen sivistystasostaan.
Virkamiesruotsia ei todennäköisesti tarvita muualla kuin Suomessa, mutta kyllä ruotsin kielen taito silti suomessa lasketaan yleissivistykseksi.
Ihan vaan kysyn että pärjääkö siellä Ranska,Egypti Thaimaa tai Brasiliassa suomen kielellä sitten ?
Eikö olisi parempi lukea vain Englannin kielen jos tuollain aattelee?
Kyllä samaa mieltä! Suomenruotsalaiset ovat meitä fiksumpi kansa koska osaa molemmat kielet ja vielä Englanttia sen lisäksi!
Ranskassa ja Brasiliassa tuskin pärjää englannillakaan.
Kyl meidän nyt pitää ottaa myös pakkoranska ja pakkoespanja eikä pakkokiinakaan olisi pahitteeksi.
Olin itse tosiaan Tukholmassa sen reilut pari vuotta duunissa. Työympäristö oli erittäin kansanvälinen, yli puolet työntekijöistä oli ei-ruotsalaisia, joten työkieli oli luonnollisesti englanti. Huomasin myös että kun liikkui milloin missäkin, ihmiset kommunikoivat todella sujuvasti englanniksi, vaikka oletusarvona toki oli ruotsi.
Vaikka olen pakkoruotsini lukenut, niin jotenkin se vaan taipui helposti englanniksi. Myös kommunikointi asiakasrajapintaan Ruotsin ulkopuolelle ihan Norjasta alkaen aina Kiinaan asti meni puhtaasti ja sujuvasti englanniksi.
Samahan on tietysti missä vaan, jos työllistyt vähänkin isommassa firmassa tai korkeamman koulutuksen vaativassa työssä ulkomailla, kyllä siellä englanniksi pärjätään yllättävän hyvin. Suomi tarvitsee lisää valinnaisuutta kieltenopiskeluun, vapaaehtoinen ruotsin opiskelu olisi selkeästi maan taloudellisia intressejä ajatellen huippujuttu. Onhan tämä mm. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) virallinen kantakin.
Pakkokiina :D ....ei niinkään hullu ajatus - sillä ei läntinen talous näytä mitään mahtavan mitään Kiinalle. Jo on puhelimet markkinoilla...kohta kaikki se, mitä ennen tehtiin Suomessa, valmistetaankin Kiinassa. Nokia vei Chennaihen tehtaan kymmenisen vuotta sitten ja moni muukin suuryritys -tekstiiliteollisuus on vallan vienyt tuotantonsa sinne.
Siis ihan perusteltu kieli !
Meni vähän aloituksesta viereen.
Tammisaaressa leivotaan erinomaista leipää. Olen saanut verestää kielitaitoani konsulentin suotuisalla avustuksella. Kun muinoin muutin tänne, Varubodenin "tädit" puhuivat vain ruotsia ja yllätys yllätys - sain suuni auki ja iloitsin siitä että osasin ostaa leipää ja lihaa tiskistä! Siis sillä toisella kotimaisella.
Eläköön kaikki kielet!
Pakko on kuitenkin itselleni kauhistus.
On muuten haastetta kiinan kielen intonaatiossa enemmän kuin kouluruotsissa.
Siitähän voisi tulla vaikka korvaava " virkamieskiina".
Saako tämä idea kannatusta? :)
Tänään vietetään ruotsalaisuuden päivää. Kävi tuossa aamukahvia hörppiessä mielessä että kävisin vaihtamassa taloyhtiön lipputankoon Suomen lipun tilalle Ruotsin lipun. Onnea ruotsalaisille ja Ruotsille.
Ööh.. käsittääkseni Suomessa ei saa laittaa lipputankoon vieraan maan lippua, ellei toisessa tangossa ole Suomen lippu.
Ruotsalaisuus (svenska) ei välttämättä tarkoita Ruotsin valtiota.
Pitäisi olla eriteltynä ruotsalaisuus ja suomenruotsalaisuus. Suomessa tänään vietettävä ruotsalaisuuden päivä on alkujaan vuodelta 1908 jolloin Ruotsalainen kansanpuolue aloitti perinteen, jolla juhlistetaan Kustaa II Adolfin kuolinpäivää kuten Ruotsissakin on ollut tapana.
Mutta onko kyseinen taannoinen henkilö liputtamisen arvoinen? Mitä kaikkea hän sai aikaan ja erityisesti miten hänen toimensa vaikuttivat suomalaisiin ja Suomeen? Yksi hyvä tuore kirjoitus asiaan liittyen löytyy Uuden Suomen puheenvuoro-blogista.
Vilhelm Junnila: Ruotsalaisuuden päivää siirrettävä
http://vilhelmjunnila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179405-ruotsalaisuuden-paivaa-siirrettava
Tunge se venäjä sanonko mihin. Ryssät ei täällä vielä sentään määrää.
Aina yhtä hauskaa seurata miten RKP:n propagandakoneisto alkaa viemään näitä kielikeskusteluja. Mahtaakohan olla kokopäiväistä säätiörahoitettua toimintaa
Kuka tässä keskustelussa kuuluu RKP:n propagandakoneistoon?
Mulla ei ainakaan ole mitään tekemistä RKP:n kanssa, enkä ole koskaan kyseistä puoluetta äänestänyt (enkä aio äänestää tulevaisuudessakaan).
Saattaa kuulostaa yllättävältä, mutta minun tuttavapiiristäni kukaan ei ainakaan tunnusta äänestävänsä RKP:tä.
RKP = Ruottalaisen kullí persééssä