Suomen salattu historia

En tuosta asiasta tiedä, mutta sen tiedän, että ruotsalaiset tietoisesti ja järjestelmällisesti poistivat suomalaisten tietoisuudesta heidän oman menneisyytensä ja historiansa. Se kuului osana suunnitelmaan liittää Suomi pysyvästi Ruotsiin.

Mesoliittinen kivikausi

Pääartikkeli: Suomen mesoliittinen kausi

Antrean verkko

Jääkausi päättyi Suomessa noin 11 000 vuotta sitten, minkä jälkeen ensimmäiset asukkaat saapuivat Etelä-Suomeen koillisesta tai etelästä, luultavimmin Kundan kulttuuriin piiristä nykyisen Viron alueelta. Varhaisimpaan asutukseen liittyviä löytöpaikkoja on mm. Lahden Ristolassa, Orimattilassa ja Suomussalmen Kalmosärkällä. Tämän vaiheen ehkä kuuluisin Suomen alueeseen liittyvä muinaisjäännös löydettiin 1914 Karjalankannakselta Antreasta. Kyseessä on pajun niinestä 8400–8100 eaa. valmistettu tunnettu kalastusväline "Antrean verkko", joka oli pitkään maailman vanhin verkkolöytö.

Pohjois-Suomen varhaisin asuinpaikka Utsjoen Vetsijärvellä on ajoitettu hieman yli 10 000 vuotta vanhaksi. Kohteen löytöaineisto viittaa sekin kaakon suunnalle, mahdollisesti Moskovan ympäristössä vaikuttaneeseen Butovon kulttuuriin, joka kuuluu Kundan kulttuurin kanssa samaan ns. jälkisvidryläiseen kompleksiin. Joitakin Pohjois-Lapin löytöjä on myös yhdistetty Norjan Ruijan rannikon vanhimpaan ns. Komsan kulttuuriin.

Suomen mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa.), tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinot olivat kasvien keräily, metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Liuskekärkinen keihäs oli yleinen metsästysase. Suomusjärven kulttuuri on levinnyt koko maahan, tosin tiheintä se on ollut silloisilla rannikoilla, jotka maannousun johdosta ovat nykyisin syvällä sisämaassa. Kulttuurilla on yhteyksiä Viron Kundan kulttuuriin ja Itä-Karjalaan. Tänä aikana ei osattu vielä valmistaa saviastioita, joten aikaa kutsutaan esikeraamiseksi. Kuuluisa kiviveistos, Huittisten hirvenpää, ajoittuu mesoliittiseen aikaan.

Maanviljelyn saapuminen Suomeen

Maatalous levisi Suomeen ensin idästä tattarinviljelyksen muodossa. Kouvolan Jaalasta on löytynyt merkkejä tattarinviljelyskulttuurista ajalta 5300 eaa Maanviljelys levisi siis Suomeen yllättävän aikaisin, jo samoihin aikoihin kuin Keski-Eurooppaan. Myöhemmin maanviljelys on todennäköisesti levinnyt osiin Suomea myös etelästä. Karjanhoito saapui suomeen viimeistään noin 3200 eaa. nuorakeraamisen kulttuurin mukana. Ahvenanmaalla on merkkejä maanviljelyksestä vuodelta 4200 eaa ja Keski-Suomessa ainakin 2000 eaa. Maanviljelyyn liittyy Kiukaisten kulttuuri noin vuosien 2400–1200 eaa välillä. Turusta Niuskalasta on löydetty vuodelta noin 1500 eaa. peräisin olevia ohranjyviä.

Maanviljelyn ja karjanhoidon myötä tuli myös kiinteää asutusta, hirsitaloja ym,rakennuksia.

Uskonto tili suomenimelle idästä jo 750 luvulla jaa, valloitajan oli helpopolttaa puukirkot ja hävittää kaikki
mikä liityi oskontoon.

Hesarista ei koskaan tiedä, milloin se puhuu passkaa ja milloin vain paksua jöötiä. Sen siitä kuitenkin aina tietää, että se on pakkoruotisttajien pää-äänekannataja, ja vaarallisempi suomalaisille kuin Hufvudstadsbladet, koska Höbnlä tiedostetaan avoimeksi pakkoruotsittajaksi, mutta Hesaria ei. Hesaria virheellisesti luullaan suomalaisten etuja ajavaksi julkaisuksi.