Varsinkin nyt kun on harmaata päivisinkin, tuntuu joskus ulkona kävellessä että tämä "todellisuus" on melkein kuin harmaata unta, että jos voisi repäistä koko horisontin auki, sieltä välistä paljaistuisi kirkas kellertävä valo missä loistaa oikea todellisuus :)
Toisaalta miettinyt että kun kuolee, niin onkohan tämä elävien todellisuus kuin jokin pieni "laboratorio" pienessä vesilasin kokoisessa paikassa, semmoinen mitättömän tuntuinen paikka jolle vain nauraa kun tajuaa missä sitä tuli oltua.
Toisaalta miettinyt että kun kuolee, niin onkohan tämä elävien todellisuus kuin jokin pieni "laboratorio" pienessä vesilasin kokoisessa paikassa, semmoinen mitättömän tuntuinen paikka jolle vain nauraa kun tajuaa missä sitä tuli oltua.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tämä ei ole varsinaisesti rakkaustarina.
Puolisoni äiti on kuollut jo aikoja sitten ennen vuotta 2000.
Tammikuussa v. 2010 eräänä sunnuntaina minä näin hänet ja kuulin hänen sanovan minulle erään asian.Se oli todella tärkeä asia, joka minulla olisi jäänyt huomaamatta, jos hän ei olisi käynyt neuvomassa.
Tämä oli aivan outo tilanne minulle. Mistä hän tuli ja minne katosi?
Se kaikki tapahtui todella nopeasti. Hän tuli jostakin, näin hänet itsestäni katsoen vasemmalla puolella, mutta hän oli kokonaan ilmassa. Ääni oli myös hänen äänensä, mutta se ei kuitenkaan kuulunut samalla tavalla kuin normaali puheääni.Sanat kuulin selvästi ja kun kiinnitin huomioni siihen esineeseen, jota hän käski minun katsoa, tiesin, että hän puhui totta.
Huoneessa oli silloin neljä muuta minun lisäkseni. Vain yhdeltä olen kysynyt, huomasiko hän mitään, hän ei ollut huomannut. Noita kolmea muuta henkilöä en ole tavannut sen jälkeen, joten heiltä en ole voinut kysyä.
Oli se erikoinen tapahtuma ja ihmettelen sitä toisinaan kovin.Minä en ymmärrä sitä kuitenkaan, miten tuo oli mahdollista, niin siksi minun on turha sillä päätäni vaivata.
Olen tehnyt sen johtopäätöksen, että kuoleman jälkeen ihmisen henki jää elämään jollain tasolla.En minä muuta selitystä ole tuolle keksinyt.
Olen todella kiitollinen siitä, että hän kävi neuvomassa minua juuri siinä tilanteessa. Se neuvo oli tarpeellinen.
Hän, joka minulle noin ilmestyi, oli eläessään vakaasti uskovainen ihminen ja hän sanoi joskus minulle, että Jeesus Kristus on hänen ystävänsä ja se, joka Jeesukseen uskoo, ei ikinä kuole.
Tämä, mitä tähän kirjoitin, on sanasta sanaan totta.