Uupuminen

Olen itsekkin ollut uupunut,muttei ole käynyt edes mielessä tehdä jotain itselle tai lapsille,ja hyvin on kuitenkin selvitty elämässä eteenpäin!Lapsiin kannattaa panostaa erotessa,jättää se riitely vähemmälle,varsinkin lasten kuullen,ja toisten haukkuminen.Ollaan mallina lapsille kuitenkin...keksitään vaikka joku mukava harrastus,ei sen tarvi olla kallis,otetaan tavaksi tehdä se tiettynä päivänä,luodaan turvallinen lukujärjestys lapsille!

Samoin, olin masentunut ja paniikkihäiriöinen, mieheni oli petollinen, enkä keksinyt ratkaisua. Silti ei tullut kertaakaan mieleen tehdä lapsille jotain. Kyllä se on eri tilanne sellainen, jossa tällainen tulee mieleen. Tai eri ihmistyyppi.

Selvisin psykologin, lääkkeiden (1,5v) ja kirjaston soveltavan psykologian kirjojen sekä harjoitusten avulla. Aloin harrastaa myös urheilua todella rankasti. Uskon, että sillä oli 90% merkitys paranemiseen.

Koska 3 lastani olivat pieniä, päätin, että eroan vasta joidenkin vuosien päästä. Oli pakko tehdä järkiratkaisu. Näin sitten tein. Ei ollut syytä jatkaa ihmisen kanssa, johon ei voi luottaa.

Mies tai nainen, hakekaa uupuneet heti apua kaupungin mielenterveystoimistosta. Älkää jääkö yksin!

Veikkaan, että syksyllä uupuneita alkaa olemaan.
Monilla jää loma kotikesäksi ja syksyllä tulot ei ehkä kaikesta huolimatta riitä entiseen elintasoon. Riittävätkö edes pitämään katon pään päällä, jää nähtäväksi.

Olet mies, pidä turpasi kiinni. Naiset on ihmisiä, miehet ei. Jokainen mies pitäisi tappaa.

Erityisesti alle 30-vuotiaat naiset soittavat nyt kriisipuhelimeen. Päivystäjille kerrotaan pahasta olosta, ihmissuhdeongelmista ja varsin usein yksinäisyydestä. Nykynuoret eivät ota vastuuta enää mistään. Kaikki pitää olla helppoa ja valmiiksi ratkottua. Työpaikaksi kelpaa enää johtajanpaikka jossain tubetusfirmassa.