Joop... Auto on nyt leimattu ja kuskia hymyilyttää muuten, mutta tyhjäkäynti on alkanut temppuilemaan.
Kylmänä kun käynnistää, on käynti hetken aikaa vaimeahkoa ja n. 30 sekuntia tuntuisi olevan veto poissa, eli kaasua annettaessa kone tuntuisi hieman puutuvan... 30-60 sekunnin käytön jälkeen moottori käy normaalisti ja kierrokset ovat reippaat, ei myöskään nikottele.
Toinen "ominaisuus" on vähän aikaa sitten huomattu korkeahko tyhjäkäynti... Kone käy arviolta n. 1500-1700rpm ja kun kaasupoljinta napauttaa kevyesti tippuu se ilmeisestikin normaalille alle 1000 kierrosluvuille.
Viimeisen parin viikon aikana on myöskin ollut huomattavissa, että kaasu tuntuisi jäämään "kiinni" myöskin korkeammalle kierrosalueelle ainakin hetkeksi, mutta ainakin kaasua kierrättämällä kierrokset palaavat normaalille alueelle.
Mikähän tälläistä kaasun vaimeata kiinni jäämistä aiheuttaa? Onko kyseessä mahdollisesti joku tunnettu vika tai ominaisuus...?
Kylmänä kun käynnistää, on käynti hetken aikaa vaimeahkoa ja n. 30 sekuntia tuntuisi olevan veto poissa, eli kaasua annettaessa kone tuntuisi hieman puutuvan... 30-60 sekunnin käytön jälkeen moottori käy normaalisti ja kierrokset ovat reippaat, ei myöskään nikottele.
Toinen "ominaisuus" on vähän aikaa sitten huomattu korkeahko tyhjäkäynti... Kone käy arviolta n. 1500-1700rpm ja kun kaasupoljinta napauttaa kevyesti tippuu se ilmeisestikin normaalille alle 1000 kierrosluvuille.
Viimeisen parin viikon aikana on myöskin ollut huomattavissa, että kaasu tuntuisi jäämään "kiinni" myöskin korkeammalle kierrosalueelle ainakin hetkeksi, mutta ainakin kaasua kierrättämällä kierrokset palaavat normaalille alueelle.
Mikähän tälläistä kaasun vaimeata kiinni jäämistä aiheuttaa? Onko kyseessä mahdollisesti joku tunnettu vika tai ominaisuus...?
Vastaukset 43
Vanhimmat
Tai no, eihän se vuosimalliin kuulu mutta MB:n kaasuttimiin kyllä. Ikääntyessään kaasarit tuppaavat nikottelemaan hiukan. Siinähän on Strömbergin kaasari, eikö?
Tyhjäkäynnin "puutuminen" on tuttu ilmiö myös w201-malleista. Siihen auttaa seoksen säätäminen hiukan rikkaammalle ja tulppien ilmanputsarin vaihto. Jos oikein v-maiseksi äityy, pitänee hankkia kaasuttimen korjaussarja. Sisältää käsittääkseni uudet läpät ym. kuluvaa osaa...
Korkeahko tyhjäkäynti ja kaasun "juuttuminen" voivat johtua kaasuvaijeristakin. Eli vaijeri ei liiku kuoressaan kitkatta. Toinen vaihtoehto on, että kaasuttimessa jumittaa ns. nopean joutokäynnin nokka. Eli kun sillä ryyppypolkaisulla kytket päälle rikastimen, kytket samalla myös ns. nopeamman joutokäynnin päälle. Tämän huomaat esim. jättäessäsi auton tyhjäkäynnille kylmänä. Kierroket ovat 1500r/min paikkeilla. Pieni kaasun painallus tiputtaa ne taas normaaleiksi. Nokkaan voi auttaa ihan herkistäminenkin, mutta jos laite on pahasti pois säädöistään, voi olla että säätöpuolelle menee. toisaalta jos on juuri leimattu, pitäisi seosten ym. olla kutakuinkin kohdallaan...
vuosimalli ? Eli mikä kone M115 "kiiltävä",
vai M102 "mustakantinen" ? Molemmissa kaasutin-
malleissa on kuluvin osa kalvo ja neula. Katsoitko muuten korkista, että onko öljyä ?
Näissä malleissa kaasu välittyy polkimelta vivuilla ( ei vaijeria "sorry"..), ja nämä vivut voivat takerrella voitelun puutteesta. Eikö niin, että autosi oli seissyt jonkin aikaa ? Ehdottaisin, että voitelisit tippakannulla kaikki kaasuvivuston liikkuvat osat. Sitten ne "kuulapäät", jos ja kun ne kuluvat, niin tulee klappia (= tarkista). Laita niihin vaseliinia.
Sitten juuri kaasarin alapuolella on lyhyt teles-
kooppimainen tanko ( kaksi litteää tankoa liukuu sisäkkäin), kokemukseni mukaan juuri tämä tanko
joskus voi takerrella, ja siten aiheuttaa erilaisia tyhjäkäyntejä.
vuosimalli on 81 ja motti on m102 mallia.
öljyä on... sen verran osasinkin sitä tarkastella :) onkos siihen öljyn tarkasteluun jotain tarkkaa opasta/ohjetta...?
Eli pitäisi vissiin aloittaa vivuston voitelulla ja jatkaa ihmettelyä siitä. Auto on seissyt jonkin aikaa ja tullut sitten itselle ajoon n. 1kk sitten.
Öljyn määrällä ei sinänsä ole merkitystä. Sen verran, että näet että sitä on, ja saat korkin kiinni. Öljy on ATF- autom. öljyä. Öljy häviää
sieltä pikkuhiljaa, mutta suurempi kato meinaa,
että kalvo on puhki. Öljyn tarkoitus on toimia
männän liikkeen hidastimena, eli kiihdytyspumppuna. # Kun tässä autossa on kärjetön
sytytys, niin virranjakajaa tulee harvemmin avattua. Kuitenkin pyörijän alla (jakajan akselilla) on huopa, jota pitäisi kostutella öljy-
tipoilla ajoittain= tätä kautta ennakonsäätö saa
voitelun (sijaitsee jakajan "pohjalla"). Jos näitä ei voidella, niin ennakon säätö voi jäädä
jumiin, eli "ruostuvat nippuun", ja tämäkin vaikuttaa käyntiin ja kiihtyvyyteen,
KIITOS korjauksesta, sähläsinpä tosiaan vaijeri vs. vivusto-asian kanssa.
No, kuitenkin vikaa on jo kahden ihmisen mielestä siinä systeemissä, millä polkimen liike välittyy pannuhuoneen puolelle.
Mutta tuo "tyhjäkäyntiteleskooppi" on minullekin uusi asia. Onkos sellainen myös M102:n Pierburgissa?
Mitenkäs muuten Timo L. pärjää kaasuttimensa kanssa? Eikös Sinulla ollut ajossa 280S?
Niin, vipu jota kuvailin on M115-koneisessa
mutta M102:ssa vivusto on erilainen. Joka tapauk-
sessa siinäkin on limittäisiä vipuja ja akselointeja jotka voivat jumiutua käytön tai
huollon puuttessa.
öljy tuntuu menevän aika tiukkaan paikalleen, kun sitä siellä on.
Tuo öljyn laatu olikin hyvä tieto :) Kiitos vain.
Täytynee seuraavan kerran tallille päästessä käydä se vivusto läpi ja tarkistaa tuo huopasysteemi.
Jos kone käy rikkaalla tyhjäkäyntiä, ja silloin
pienillä kierroksilla, niin on vaara että kone
sammahtaa. Jos tulpat ovat kastuneet, niin voi olla että ei lähdekkään heti enää käyntiin ? Yleiskonsti on se, että startataan kaasupohjassa, jolloin saadaan tulpat kuiviksi. Mutta kun tämä ei suoraan onnistukkaan muuttuvakurkkuisen kaasarin kanssa. Nimittäin kaaasarin mäntä ei nousekkaan kaasua painamalla kun startataan. Tässä on avuksi se, että avaa kaasuttimen öljyntäyttökorkin, jolloin kaasarin männän alla oleva jousi pääsee nostamaan ko. männän ylös= nyt vaan starttia ja kaasu pohjaan - ja lähtee !
( ja korkki kiinni..) Tämä vinkki koskee M115 ja
M102 malleja, joissa korkki on keskellä. (Uudemmissa kaasarityypeissä W201/ 124 korkki on
reunassa ).
Mulla on 190-malli vm-90 pirullisella sähkökaasarilla, merkki on Pierburg. Ai että nykii, yskii, rykii, empii ja sammahtelee jopa koneen ollessa lämmin. Tää liittyy huollon mukaan kuulemma katalysaattoritekniikkaan, laihat seokset sun muut...ja säätöjä ei voi juuri tehdä, vaan suositeltiin näin paljon ajettuun (278 tkm)autoon uutta korvauskaasaria veho-hintaan 8900 mk plus työt; jeh! Aiemmin oli alla ruisku-Accord, ei yskinyt/rykinyt!
Samanlainen auto on minullakin, tosin ilman kattia. Kyllähän mullakin hiukan nykii kylmänä, mutta heti "viidenkymmenen asteen jälkeen" alkaa meno maistua.
Nimimerkki Marko valitteli tällä palstalla samaten katti-kaasutin-190:n kylmäkäytöstä ja ihmetteli samaten säätömahdollisuuksien puutetta. Taitaa se katti olla melkoinen riesa, kyllä mun autossa saatiin pakkasten ja nykimisen tultua säädettyä seosta rikkaammalle, eikä se ollenkaan sillä lailla enää yski kuin kesäseoksilla...
Eikssiihen saisi mitään korjaus- tai huoltosarjaa inhimilliseen hintaan. Tuollainen rapea 1500 euron hinta yhdestä kaasarista tuntuu aika rasvaiselta.
Elikä jatketaanpa hetki w123-kaasutinhuolilla.
Kuten jo mainostin, olen viittä vajaa w123-mies, ja kuten jo arvelin, myös uushankinnassani on ongelmia lämpiämisvaiheessa käynnin kanssa. Eli tyhjäkäynti tippuu puolilämpimällä koneella todella alas, ja äskeisellä ajelulla auto peräti sammui erääseen risteykseen. Lähti kyllä heti käyntiin. Kun motti on lämmin, ei huolta ole.
Eli voikos tälle "vialle" tehdä itse jotain, vai pitääkö tilata kaasuttimen huolto ynnä säätö? Laitteella on ajettu hieman reilut 200 tkm.
Lähti etelä-Suomen -2 asteen ns. pakkasessa kyllä sähäkästi käyntiin ja veto kylmänä on hyvää. Mutta se tyhjäkäynnin heikkous arveluttaa.
Kaasarista en tässä vaiheessa tiedä muuta kuin että päällä lukee Strömberg ja kone on mustakantinen.
Enpä tänään kerennyt vivustoihin katsomaan, mutta nepä tuskin kuitenkaan vielä sitä kylmäkäyntihommaa aiheuttavat.
Oma peli käynnistyy kyllä 20 asteen pakkasessakin ilman sähköapua ihan mukavasti ja silloin kun niitä pakkasia oli, auto kyllä kävi nätisti, mutta nykyään tuntuu tuo käynti ontuvan vajaan minuutin. Eikä se käynnin alhaisuus vaan se hyytyvä käynti kunnes kone on hieman lämmennyt. Eli kone käy alussa hieman laihasti, liikkeelle lähtö on nihkeää.
Oireet vaikuttaa siltä että kävisi rikkaalla.
Silloinhan kylmäkäynnistyvyys on hyvä, mutta
suojakelillä ei pysy käynnissä, jos seos on liian
rikas. Tämän saattaisi huomata siitä, että kun
on "ontunut" tyhjäkäynnillä jonkun aikaa, niin
kaasua painettaessa tuprauttaa mustaa ?.
Noilla kilometreillä olisi kaasarin neulan vaihtaminen ajankohtaista, sen kärki kuluu
pyöreäksi, ja siten juuri pienemmillä kierroksilla seos on liian rikas (=eniten haittaa). Neula maksaa muistaakseni n. 30 €,
ja kalvo kannattaa vaihtaa samalla n. 8 €.
Homman voi tehdä itsekin, mutta seoksen säätö
olisi tietenkin paras tehdä mittareilla.
HUOM: jos kaasarin männän nostaa ylös, niin on
syytä huolellisesti katsoa sen asento, siinä on
nimittäin kanavia -kuin reikäjuustossa- ja
pitäisi saada samalla tavalla takaisin.
Vaikka homma on yksinkertainen, niin suosittelen kyllä tehtäväksi kaasarihuollossa, näin päästään
kulutuslukemiin joista aiemmin oli puhetta...
Rikkaalla taitaa olla, kun vetää kuitenkin kylmänäkin todella hyvin. Mutta kuitenkin tyhjäkäynti tipahtaa tosi alhaisiin lukemiin vapaalle heitettäessä? Ja tämä nimen omaan puolilämpimällä koneella.
Ei se kyllä käyntilämpimälläkään myllyllä erittäinkään nopeaa se joutokäynti ole, mutta kuitenkin ns. normaalin rajoissa. Myyjä kyllä myönsi, että kaasaria on säädetty/huollettu viimeksi ajalla ennen kivikautta, "kun tähän on tullut niin vähän kilometrejä minun aikana, eikä se haittaa kun itse aina lähden lämpimästä tallista..."
Sitä mustan tuprauttamista en huomannut katsoa. Mutta eikös kiihdyttäessä rikkaalla auton pitäisi "ryytyä" hetkeksi. Sitä ei ollut havaittavissa juurikaan. Pahemmin w201 kylmänä ajettaessa yskii.
Taitaa tulla kaupunkireissu, jos oikein kaasutinhuolto pitää olla.
Jos kone on puolilämmin, ja seos on rikkaalla,
niin silloin on vielä ryyppykin osittain päällä.
Tämä laskee niitä kierroksia, ja kyllä se tosiaa kulkee hyvin kun kerran saa ainetta. Ryyppyäkin voisi kääntää laihemmalle, mutta voi olla ettei enää sitten pakkasilla käynnisty. Ja yleensä ei
kannata tehdä säätöjä, jotka kompensoivat jotain
muuta vikaa.
Eli jos oletetaan,että neula ja kalvo ovat vielä "ajokunnossa", niin pitäisi riittää jos seosruuvista kääntää menovettä laihemmalle. Eikä ryyppyyn tarvitse koskea lainkaan?
Vai voisiko olla, että jo ilmanputsarin vaihtoa uttaisi?
Auto nokeaa yhtä (!) tulppaa seisokin aikana, olisiko tässä syypää siihenkin vikaan. Koskapa kyseessä on aina kolmosen tulppa, olen taipuvainen uskomaan että siihen vikaan syypää on tulpan johto.
Kokeile miten käy ilman suodatinta, mutta vaihda
toki uusi jos tarvitaan (norm.ajo 1x / vuosi).
Seoksen säätö: Säätöhän ei itsestään muutu, joten
jotain vikaa kai on ? Tosiaan neula kuluu kärjeltään pyöreäksi, mutta "harrastaja" eroa ei huomaa varmaankaan kuin vertaamalla uuteen.
Siis säätö ei muutu ajamatta?
Ehkä ei, mutta pitää muistaa että auto on tähänkin asti ollut kesäkäytössä ja kuski on -kuten sanottu- 62-vuotias harmaahapsinen herrasmies, joka ei välttämättä huomaa pieniä muutoksia ajossa.
Hän on ajanut kesäaikaan viimeiset 30 tkm mersuun -- kai niiden ansiosta säädöt ovat hiukan heilahtaneet?
Aika villiä muuten, nyt ollaan tultu siihen johtopäätökseen, että w123 käy rikkaalla kun onnahtelee lämpiämisvaiheessa.
Aikanaan kiukuttelin kun w201:ssa oli samaa vikaa. Korjaamo käänsi seosta RIKKAAMMALLE ja katso: valkeus tuli ja siivo käynti.
Neulan kuntoa en tosiaan lähde tarkastelemaan, mutta tilataanpa huoltoaika ja palataan asiaan!
Mennä rikkaammalle kulumisen myötä.
( mutta eihän se ilman ainettakaan käy...).
Kun menet säätöön, niin kysy tarvitsetko ko. osat
mukaan ? Muuten voi mennä säätö "hukkaan".
Millaisia öljynpaineita muuten nimimerkin 200b autossa on? Kylmänä ja ajossa tietysti viisari näyttää kolmosta, mutta entäpä tyhjäkäynnillä lämpimänä?
Tässä uushankinnassa eli w123:ssa kun paine on maantietaipaleen jälkeen 1-1,5 ja sehän tuntuu w201:n päälle kahteen verrattuna melkoisen pieneltä. Öljyn pintaa en huomannut katsoa, mutta koskapa auto on suoraan ajosta ja ex-kuski tietää että auto kuluttaa öljyä, niin määrä lienee oikea.
Tietysti taas törmätään siihen, että meikän autossa on vielä tyhjäkäynti aika pienellä eli siksikin paine on matalahko.
Mutta mitähän sen kuuluisi olla?
Normaalilta vaikuttaa. Öljyn määrä ei kuitenkaan
vaikuta paineisiin. Sen sijaan öljyn ikä, lämpö
ja tosiaan kierrosluku. Tärkeää on että paineet
ei ajossa laske tapista. Jos laskee, niin vaihda
viimeistään silloin öljyt.
Sellvä, kiitos. Taidat olla palstan w123-gurun manttelia tavoittelemassa.
Pisti vaan miettimään, kun w201:ssa paineita ei tosiaan saa alle kahden putoamaan oikein millään. Toisaalta ohjekirjassa luvataan koneen kestävän jopa 0,3 baria tyhjäkäynnillä, ja se tuntuu kyllä todella alhaiselta. Pitää yrittää ehtiä säädättää se kaasutin ja tyhjäkäynti.
Sitä en kyllä tajua, miten öljyn määrä ei paineisiin vaikuta?
Mersun neloselle ei taida ihan hiljainen kierrosluku sopia -- toisin kuin esimerkiksi ex-autossani BMW 520i:ssä, mihin merkkihuolto ruuvasi thjäkäynniksi komeat 440 r/min. Kävihän se kutonen kauniisti....
Mitkäs muut asiat muuten tuollaisen -84 kaasarimersun tyhjäkäyntiin voivat vaikuttaa? Onkos tuonikäinen auto herkkä esim. virranjakajan häiriöille tms?
Enpä tiedä tuosta "gurusta", joku vain tietää
jostain - joku toinen taas muusta.
Niin asiaan, eli paineista vielä. Mittarin anturi
on paineen mittauspisteessä,ja niin kauan kuin
pumppu painaa öljyä painetta on tietty määrä.
Jos pumppu hörppää tyhjää, tietenkin silloin
paineet heilahtaa, mutta tällöin ollaan jo
mittatikun alarajan alapuolella.
# Niin kutosissa on mahdollisuus säätää käyntiä
alemmas (kokemusta on myös noista "Biimereistä").
Tosiaan 220 S '63, tyhjis säädettiin aina 600 rpm, ja hyvin surrasi. # Jakajasta: luitkin ehkä
tuolta aiemmin, että kärjetön jakaja unohtuu
voidella, kun ei tarvi avata. Eli nosta pyörijä
irti ja kastele huopa (tippakannu), tämä voitelee
ennakon säädön osat (vain pari tippaa silloin tällöin riittää). Yhdessä autossa pyörijä oli
niin tiukassa ettei meinannut irrota millään,
eipä ollut vuosiin jakajaa hoidettu. Sitten on
tietenkin Jakajan kannen ja pyörijän kunto ??
Biimeri oli kyllä hainkuonoineen mukava auto, eikä vastamaalattuna ja erikoisvanteineen hullumman näköinen.
Missäs muuten nykyään voisi säädättää 220SE -64:n tyhjäkäynnit sun muut? Salossakin oli ennen tällainen mainitsemasi "mestari" mutta taitaa olla jo setä eläkkeellä. Ja se ruiskuhässäkkä pitäisi taas säädättää...
Kiitos huolehdinnasta, kyllä virranjakaja on pop-kunnossa eli ajettu vissiin pari tuhatta kilometriä. Ex-omistaja oli hakenut ensin Motonetistä tarvikekannen ynnä pyörijän ja nehän olivat olleet valmista kauraa kymppitonnin jälkeen. Nyt on sitten Veholta haettu orggiskansi paikassaan ja hyvin surraa nelonenkin.
Mielestäni jonkun tahon pitäisi joskus kartoittaa
tämän maan spesialistit, eli ne jotka pystyvät ja haluavat toimia klassikkoautojen parissa.
Mobilistissahan näitä oli joskus kerätty, mutta
voisi olla aika päivittää tiedot.
Ruiskujen säädöistä oli juttua "Tähdellisissä",
taisi olla viime syksynä ? Siinä todettiin, että
periaatteessa kaikissa Bosch-centereissä olisi
valmiudet tehdä säätöjä. Voisit ehkä kuitenkin
soitella Bosch:ille ja kysyä Arto Lehtiseltä,
joka on siellä kouluttajana, että ketä hän voisi
suositella. Edelleen voi myöskin kysyä Turusta
"Triangle Motors";sista, ketä he ovat käyttäneet.
He kun ovat entisöineet vanhoja ruiskumersuja enemmänkin.
Mikähän kommellus niissä jakajan osissa oli ?
Motonet myy myös esim. Bremiä, joka on alkup.
laatua. Oliko osat varmasti oikeat, kun SE;tä
ei enää luetteloista pahemmin löydy.
Juu, paineet ovat normaalisti siellä 2½ kohdalla, mutta täytyy ottaa huomioon, että siellä on se kaasu koko ajan päällä... Kun koneen saa tiputettua normityhjäkäynnille tippuu paineet alle 2, ehkäpä jonnekin 1.6-1.8 paikkeille...
Oston jälkeen vaihdoin tulpat, putsarit, öljyt, pyörijän ja jakajan kannen. Tulpat olivat kaikki mukavassa värissä eli sillä puolella ei mitään ihmeellistä.
Öljyä meni vaihdossa hieman liikaa, n. 3-4mm merkin ylärajasta yli ja tämä ylimääräinen osuus häipyi pian, mutta nyt on jonkin aikaa jo ollut tikun ylärajassa. Tähän ylimääräisen öljyn häviämiseen liittyi myös öljyn tiputus, mikä on nyttemmin vähentynyt huomattavasti... (?)
Siis kyse oli siitä w123:sta, missä oli ollut heikko kansi.
W111:ssa on toki Originalteile paikallaan, eikä siihen kertyvillä kilometreillä äkkiä haperrukaan.
Tähdellisissä tosiaan oli juttua aiheesta ja ihan seikkaperäinen selvitys laitteistojen toiminnasta.
Taitaa mennä Turun puoleen tämä urakka, Turkuun on tästä alle tunnin matka, eli siellä poikkeaa vaikka kevyesti töiden jälkeen.
Kartoitusidea on hyvä.
Menipä mallit solmuun...
Mutta mitä merkkiä mahtoi olla tuo huono kansi ?
Reklamoitko?, eihän ole kenenkään etu käsitellä
heikkolaatuisia osia.
Eli enpä merkkiä muista enää. Kokemukset huonosta kannesta ihmetyttivät minuakin, sillä yleensä Motonetista olen minäkin saanut vain hyviä osia.
Jos ei alkuperäisiä, niin hyviä tarvikesellaisia kuitenkin.
Vaan voinhan kysyä, kunhan w123-setäni kohtaan.
oli minullakin 98 mallin C Mersussa, aamuisin käynnistäessä tumppasi kerran tai pari ja sitten käynnistyi mutta kävi ikäänkuin olisi ollut tukossa, käynti parani alle minuutin ja kierrokset putosi n. 800rpm, kuitenkin ostin STP karstanpoisto ainetta (n.8€)ja täyden tankin bensaa, ajelin tankillisen ja kun täytin uudestaan tankin niin aamukäynnistykset on nyt kuin palmun alta.
Idea karstanpoistoaineeseen tuli Veho Hertzigasta huoltopäälliköltä ja se auttoi ainakin tässä tapauksessa.
Kappas, pätkivät ne uudetkin ruiskut. Syy taitaa kyllä olla eri kuin näissä meidän Augiaan aikaisissa kaasaripeleissä, mutta pannaan aineen nimi korvan taakse...
Olikos se muuten STP:tä mitä Hesarin edesmennyt toimittaja Seppo Heikinheimo käytti? Kaverin muistelmissa uhrataan yksi luku sille, että hän kertoo ongelmistaan Jaguariensa kanssa, ja mainitsee muun muassa käyttäneensä Jaggessa runsaasti jotain kemikaalia, "mitä käytetään polttomoottoreissa juuri ennen kuin moottori räjähtää...."
Vehossa on käytetty suuttimien ja hydraulinostajien puhdistukseen FORTE -nimistä
ainetta.
Eli Fortea luultavasti uskaltaa käyttää, jos tuketta tulee. JOs merkkihuolto sitä käyttääpi, ei aine kai ole läpeensä huonoa, jos Ostoskanavan Motoruppeihin verrataan.
Mitäpä on aineella hintaa ja saako sitä yleisesti jostain, vai pitääkö pyytää Veholla työskentelevää tuttua ottamaan pullo mukaan töistä?
on sen verran kallista, että voi duuni mennä...
Joo, olen nähnyt sitä muissakin huolloissa,
saa kyllä muualatakin. Koitan katsoa maahantuojan esille.
laittoivat tuota Fortea mutta en tiedä paljonko, tankki oli alle puolivälin eikä se vielä auttanut joten kävin TB ostamassa tuon STP pullon joka tuntui selvittävän ongelmat, tiedä häntä kumpi loppujen lopuksi auttoi mutta mielenkiintoisin juttu oli kun bensaa oli jäljellä enää muutama litra ja huolimatta karstanpoistoaineesta auto tumppasi kylmäkäynnistyksessä edelleen, niin ajattelin että pitääkö ostaa vielä uusi pottu, mutten ostanut ja tankkasin täyteen ja kuinka ollakkaan käynnistys oli terävä ja käynti heti alusta asti keveä ja tasainen, eikä enää sammunut kun valitsi automaatista pakin päälle ja piti jarrulla paikallaan.
Joten se oli luultavasti vika karstoittuneissa suuttimissa kuten Veholla sanottiin?
Annetaan olla sitten, eipä tässä Vehoasentajia kohtaan ole sellaisia kaunoja että pitäisi duunia alta potkia.
Ennen kuin lähdet Fortetietoa etsimään, katsohan palstan "uusimpana" esittämäni kysymys. KOskee w123:n kabiinin valoja. Taidat olla palstalaisista oikea ihminen vastaamaan?
ne Vehollakin kyllä jotain tietää. Selitys tuntuisi järkeenkäypältä.
Vaan mitäs kaasutinkoneilla ajavat miettivät jäänestoaineista? Ainakin näillä etelän sumu-plusasteet-miinusasteet-sumu-pakkanen-viikoilla aine on arvossaan, veikkaan. Itse olen w201:ssa käyttänyt silloin tällöin Esson jäänestoa, eikä siitä ainakana haittaa tunnu olleen. Vai mitä?
En ole koskaan laittanut bensatankkiin (enkä kyllä myöskään dieselin joukkoon) jäänestoaineita. Eikä ole ollut ongelmia ainakaan mersussa. Diesel-Transit kyllä jäätyi lahjakkaasti, ja odottelun ja jäänestoaineen vaikutuksesta taas vajaan tunnin päästä pääsi omin avuin jatkamaan. Mielestäni jäänestoaineet voi korvata taysin sillä, että pitää polttoainetankin mahdollisimman täytenä, kun lämpötilat vaihtelevat nollan tuntumassa.
Erittäin kovilla pakkasilla (-35->) kyllä dieselmersukin vaatii ainakin varmuuden vuoksi bensaa tankkiin.
Jäänestoa. Auto on 200 b, ja näillä keleillä
sammahtaa joskus hiljentäessä. Kun laittaa tenua,
niin oire katoaa.
todellakin Veholla näyttivät tietävän että karstaa on putkissa kun tietokone kuulemma näytti että kaikki asetukset ja säädöt on kohdallaan, tarkistus muuten maksoi 128mk joten kohtuu hinnalla tästä ongelmasta selvittiin.
Forte karstanpoistoaine maksaa Veholla 100mk/pullo, ainetta on dieselille ja bensamallille, dieseliin suositellaan laittamaan polttoaineensuodattimen vaihdon yhteydessä suodatinkuppi täyteen ainetta ja siitä kuulemma se homma etenee.
Tuo karstoittuminen johtuu minun tapauksessani 6km työmatkasta Hesan keskustassa joka kestää noin 1/2 tuntia/suunta, työajoa päivällä tulee kyllä ajettua keskimäärin 30km/pv mutta eipä tuo automaattilaatikko anna koneen paljoa kiertää jos ei tosissaan kepitä.
Jäänestoaineita en ole käyttänyt ollenkaan (Masinol Masinol).
Eli tänään tuli autoa käytettyä 4 päivän tauon jälkeen ja kokemukset seuraavat:
Ilma oli 4 asteinen ja olosuhteet olivat märät.. samaa koko viikon.
Autoa sai hetken sahata, että lähti käyntiin. Tämän jälkeen käynti oli aika alhaalla ja heti jos koski kaasuun alkoi nikottelemaan aika raskaalla kädellä. Polkaisin kaasua kerralla enemmän ja auto sammui. Uudestaan käyntiin, auto kävi kyllä matalaa tyhjäkäyntiä, jonka jälkeen kaasua painamalla taas nikottelua. n. 30 sekunnin käytön jälkeen auto ei enää nikotellut, mutta tyhjäkäynti jäi silti hieman alas. Lähdin kuitenkin ajamaan ja sen jälkeen ei mitään sen kummempaa. Auto jaksaa kyllä hetken käytön jälkeen reagoida aivan normaalisti kaasuun, mutta suoraan käynnistyksen jälkeen ajaminen olisi varmasti aika nihkeää.
Ajossa sitten tämä aikaisemmin mainittu kaasun päällejääminen tuntui tulleen pysyväksi ominaisuudeksi... joka kerta kun hiljensi risteykseen olivat kierrokset arviolta 2500-3000:ssa, josta tippuivat kyllä oikeaan tyhjäkäynti rpm:ään kerran napakasti kaasua polkaisemalla. Testailin hieman tuota kaasua.
Kierrokset jäivät polkimen painalluksella päälle tuonne 3000-3500rpm saakka, jonka jälkeen alkoivat itsekkin tipahtamaan, tai jos napsautti kaasupolkimella vauhtia, tippuivat nopeasti normaali tyhjäkäynnille...
En ole nyt kerennyt autoon kajoamaan, mutta toivottavasti viikonloppuna saisin ainakin sitä vivustoa hieman tarkasteltua. Tuo kylmäkäynnistyshomma ei ole läheskään yhtä ärsyttävä ominaisuus kuin kaasun tarttuminen, mutta molemmat asiat täytyy kyllä saada kuntoon.
Onko suosituksia pk-seudulla toimivasta vanhojen mersujen kaasareista kokemusta omaavasta spesialistista?
Olen itse asioinut Vantaanlaaksossa sijaitsevassa
spesiaalipaikassa nimeltä : Kaasutin-Varma.
Ja siellä on moni muukin harrastaja käynyt.
Suosittelen
Täytynee hoitaa heidän kanssaa auto kuntoon.