Pyhäinmiestenpäivän aikaan vietettiin muinaissuomalaisten sadonkorjuun juhlaa. Juhla oli nimeltään kekri. Kekri oli satovuoden viimeinen päivä ja uudenvuoden ensimmäinen päivä. Vanhaa uuttavuotta vietettiin kaikkialla Pohjois-Euroopassa loka- ja marraskuun vaihteessa.
Kekri oli ennenvanhaan vuodenvaihde ja vuoden suurin juhla Kekrin viettotavoista ovat monet periytyneet nykyisiin joulun ja uudenvuoden viettotapoihin.
Kekrinä kiitettiin vuoden sadosta, arvioitiin ja ennusteltiin tulevan vuoden enteitä, tehtiin taikoja . Myös tinojen valu kuului tapoihin. Vainajien kunnioittaminen oli keskeinen tapakulttuuriin kuuluva asia. Talosta taloon kiersi ns. kekripukkeja, jotka pyysivät viinaa ja ruokaa.
Ruualla ja viinalla oli tärkeä merkitys: ruokaa ja juomaa oli tarjolla koko päivän. Edellisenä yönä teurastettiin lammas tai pässi. Ruokapöytään kuului hernekeittoa, talkkunaa ja puuroa. Suvun kaikki äsenet olivat paikalla ja vainajien hengille laitettiin ruokaa ulkorakennuksiin.
Kekrin aikaan saivat palkolliset vapaaviikon. Sinä aikana he saattoivat vaihtaa pestuupaikkaa talosta toiseen.
Lähde: Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto.
-----------------------
Pyhäinpäivänä muistetaan edesmenneitä rakkaita
Pyhäinpäivää vietetään tänä vuonna lauantaina 6.11. Omaisten haudoilla käynti pyhäinpäivänä on maassamme yleinen perinne. Pyhäinpäivänmessun lisäksi seurakunnissa järjestetään myös iltajumalanpalveluksia.
Parin viime vuosikymmenen aikana yleistyneissä pyhäinpäivän iltajumalanpalveluksissa muistellaan kuluneen vuoden aikana kuolleita seurakuntalaisia. Jokaisen vainajan nimi luetaan ja hänen muistokseen sytytetään kynttilä.
Omaiset kutsutaan tilaisuuteen henkilökohtaisesti. Jos seurakunnassa ei pidetä iltajumalanpalvelusta, vainajia voidaan muistella myös aamun messussa Pyhäinpäivänä saatetaan järjestää erityisiä hartaustilaisuuksia myös jonkin onnettomuuden uhrien muistoksi.
Lähde: Kirkon tiedotuskeskus
-----------
Hyvää pyhäinpäivää ja kekriä kaikille !
Kekri oli ennenvanhaan vuodenvaihde ja vuoden suurin juhla Kekrin viettotavoista ovat monet periytyneet nykyisiin joulun ja uudenvuoden viettotapoihin.
Kekrinä kiitettiin vuoden sadosta, arvioitiin ja ennusteltiin tulevan vuoden enteitä, tehtiin taikoja . Myös tinojen valu kuului tapoihin. Vainajien kunnioittaminen oli keskeinen tapakulttuuriin kuuluva asia. Talosta taloon kiersi ns. kekripukkeja, jotka pyysivät viinaa ja ruokaa.
Ruualla ja viinalla oli tärkeä merkitys: ruokaa ja juomaa oli tarjolla koko päivän. Edellisenä yönä teurastettiin lammas tai pässi. Ruokapöytään kuului hernekeittoa, talkkunaa ja puuroa. Suvun kaikki äsenet olivat paikalla ja vainajien hengille laitettiin ruokaa ulkorakennuksiin.
Kekrin aikaan saivat palkolliset vapaaviikon. Sinä aikana he saattoivat vaihtaa pestuupaikkaa talosta toiseen.
Lähde: Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto.
-----------------------
Pyhäinpäivänä muistetaan edesmenneitä rakkaita
Pyhäinpäivää vietetään tänä vuonna lauantaina 6.11. Omaisten haudoilla käynti pyhäinpäivänä on maassamme yleinen perinne. Pyhäinpäivänmessun lisäksi seurakunnissa järjestetään myös iltajumalanpalveluksia.
Parin viime vuosikymmenen aikana yleistyneissä pyhäinpäivän iltajumalanpalveluksissa muistellaan kuluneen vuoden aikana kuolleita seurakuntalaisia. Jokaisen vainajan nimi luetaan ja hänen muistokseen sytytetään kynttilä.
Omaiset kutsutaan tilaisuuteen henkilökohtaisesti. Jos seurakunnassa ei pidetä iltajumalanpalvelusta, vainajia voidaan muistella myös aamun messussa Pyhäinpäivänä saatetaan järjestää erityisiä hartaustilaisuuksia myös jonkin onnettomuuden uhrien muistoksi.
Lähde: Kirkon tiedotuskeskus
-----------
Hyvää pyhäinpäivää ja kekriä kaikille !
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.