Uskovatko ateistit karman lakiin.
Jos uskovat niin miten tilanteessa, missä ihmiset vievät
salaisuuksia hautaan ja välttyvät maalliselta tuomiolta
elämänsä aikana tehdyistä vakavista rikoksista.
Jos uskovat niin miten tilanteessa, missä ihmiset vievät
salaisuuksia hautaan ja välttyvät maalliselta tuomiolta
elämänsä aikana tehdyistä vakavista rikoksista.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Karma merkinnee eri uskonnoissa tai filosofioissa vähän eri asioita. Käsite on mulle aika vieras, enkä käytä sitä ajattelussani.
Jos karma merkitsee syyn ja seurauksen lakia, niin miksi ei. En kuitenkaan osaa ajatella sitä karman lakina, vaan yksinkertaisesti asioiden suhteena, jossa jokaisella teolla on seurauksensa.
Jos vakavan rikoksen tehnyttä ei saada kiinni teostaan hänen eläessään, niin se siitä sitten. Kuollutta on hankala rangaista, etten sanoisi mahdotonta. Mikäli jollakulla on esittää näyttöä myöhempien aikojen jeesuksen kristuksen per-keleen saa-tanan pyhien ja arkipäivien oikeudenkäynneistä, tuokoon todisteet esiin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Karma
> Sanalla karma (sanskritia, devanagari: कर्म; 'teko', 'toiminta';
> paaliksi kamma) tarkoitetaan yleensä buddhalaisuudessa,
> hindulaisuudessa ja jainalaisuudessa esiintyviä syyn ja
> seurauksen toimintaa kuvaavia oppeja
Buddhalaiset olivat alun perin ateisteja (nykyään... Vähän riippuu). Hindulaisuudessa jumalia riittää. Jainalaisuutta en sen paremmin tunne.
Mutta ainakin osa ateisteista tuntuisi siis uskovan karman lakiin. Länsimaiseen monoteistiseen perinteeseen se ei oikein istu, kun meillä on perinteisesti ajateltu joko että pahoista teoista rangaistaan kuolman jälkeen, tai että niistä ei rangaista ollenkaan...
Tunnistan itsessäni jonkinlaisen karman lakiin uskomisen tarpeen. Haluaisin kovasti, että pahoista teoista tulisi rangaistus ja hyvistä palkittaisiin. Näin ei vain reaalimaailmassa tunnu olevan (minkä kyllä nuo uskovaisetkin, jotka alun lainauksessa mainittiin, ovat huomanneet.) Siksipä karman lakiin ei varmaankaan voi uskoa, ellei usko jälleensyntymään kuoleman jälkeen. Harva ateisti uskoo.
Itse en usko karman lakiin, mutta uskon kausaliteettiin.
Epäoikeudenmukaisuus on ongelma ja vaatii meiltä ihmisiltä toimia että epäoikeudenmukaisuuteen puututaan kun siihen voi puuttua. On turha itkeä jonkun kuoleman jälkeen ettei saanut oikeutta eläessään.
Jotkut uskovat, toiset eivät.
Jotkut uskovat jopa kuolemanjälkeiseen elämään.
Mistä karmasta nyt puhutaan? Siitä kun on eri versioita eri lahkoilla ja uskonnoilla.
Karman laki on ihan höpöä.
Lain olemassaolo edellytäisi hyvän ja pahan käsitteiden absolutismia ja todellisuudessa syy ja seuraussuhteet ovat aivan liian kaoottisia jotta niistä voitaisiin jotain karman lakia vääntää.
Tietoinen toiminta pitäisi myös jotenkin eristää tiedottomista maailmankaikkeuden tapahtumista ja näin ei tule tehdä koska ei ole evidenssiä että näin tapahtuisi.
Se että tapan kärpäsen ei maailmankaikkeuden kannalta ole erilainen tapahtuma kuin se että kalliosta irtoaa kivenlohkare joka liiskaa kärpäsen. Kallio ei saa pahaa karmaa, enkä saa minäkään.
Kuulun niihin, jotka eivät sellaiseen usko. Vaikka ajatuksena onkin mielenkiintoinen näkökanta asioihin.
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/tiibet__rukouksia_maailman_katolla_104054.html#media=104052
Tämä ateisti ei ainakaan usko.
Joskus voi tietysti nilkki päästä lain kouran ulottumattomiin.
Mielestäni usko karman lakiin, joka väistämättä rankaisisi salatuistakin pahoista teoista, on jonkinlaista uskontoa.
Tuollaisen lain selitys on väistämättä metafyysinen.
En usko karman lakiin.
Jos olet törppö, muita molaava ja potkiva tms on hyvin todennäköistä että sitä samaa saat takaisin. Jos olet mukava ja pidetty yms, sitä samaa saat todennäköisesti takaisin. Syy seuraus suhde.
On myös hyvää ja huonoa tuuria mutta niihinkin pystyy monasti vaikuttamaan.
Karman laki on syyn ja seurauksen lakia, se koskee yksityisen ihmisen tekemisiä sen seurauksia.
Ihminen on joutunut menneisyydessä tehtyjen valintojensa seurauksena myös henkisesti tuon lain alaseksi, joka sitten perimänä seuraa ihmistä elämästä toiseen.
Syntymässä me saamme karman psykologuisena perimänä, joka seuraa ihmistä sukupolvesta toiseen, niinkauan kuin ymmärrämme ja oivallamme, miksi ja minkä vuoksi, olemme joutuneet tuon lain alaisiksi.
Maailmankaikkeus on syyn ja seurauksen tulosta, samoi fyysinen elämämme, mutta ihminen on vielä henkisesti joutunut tuon lain alaiseksi, ja sitä karma tarkoittaa.
Vapautuakseen tuon lain alaisuudesta, niin hänen täytyy ymmärtää
miksi on joutunut menneisyydessä sen alaiseksi.
Olipa karma hyvä tai huono, niin se on kuitekin karmaa joka aiheuttaa meille kärsimystä ja tuskaa.
Kun olemme ymmärtäneet sen asian, niin lain vaikutus lakkaa meissä, koska karman aiheuttaja on meissä päättynyt, koska toimimme siten ettei uutta henkistä karmaa kerry.
Psykologinen perimämme, eli perisynti on tuo edellisiltä sukupolvila
syntymässä saatu, jota me joudumme tietämättämme toteuttamaan elämässä.
SiinÄ joudumme edellisen sukupolven tekosista vastaamaan, ellemme ymmärrä sen syntyjuuria syviä
Tuon lain mukaan joudumme tässä elämässä tekemään tekoja jotka ovat seurausta edellisltä sukupolvelta, koska niitä ei silloin ymmärretty, samoin siirtyy nuo tekoset uudelle sukupolvelle meidän jälkeen
Uskonto kietää ns, jälleensyntymisen, mutta käyttää sitä ovelasti hyväkseen, ikuistaakseen valtansa ihmismieleen
LUNAStusoppi on tuo väline jolla estetään ihmistä vapautumaan karman alaisuudesta, ja näin perisynti ikuistuu.