Miten Suomen oloissa runkomateriaali vaikuttaa veneen asumismukavuuteen. Teräs, puu ja kuitu, onko merkitystä?
Runkomateriaalien vaikutus asumismukavuuteen
Teräsmies stadista
22331
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ei.
Tavallisesti runkomateriaali on vuorattu umpeen, joskus näkyy puurunko tosin.
Matsku ei ratkaise, vaan se mitä ja kuinka tehty.
Eikö teräsrunkoista venettä ole vaikeampi saada lämpimäksi (myöhään) syksyllä?
Ei.
Mikäli peltivene on hyvin tehty, on se myös eristetty. Tää on perusjuttu,
Pelti itsessään johtaa lämpöa paremmin kuin moni muu mteriaali. Kun talvi tulee, tai tropiikkiin menee, tarvitsee myös moni muovivene eristystä ollakseen mukava. .
Puuvene kuulostaa mielestäni kyllä mukavimmalta ja eristääkin parhaiten, mutta sanoisin että sitten ollaan kyllä muutenkin ihan erilaisen veneilykulttuurin parissa. Että jos ei puuveneet aivan erityisesti nappaa niin kaipa se normaali-ihmissten valinta tapahtuu peltilevyn ja guttaperkan välillä.
Ei puu ole alkuunkaan hyvä eriste verrattuna lasikuituveneen sandwich-rakenteen väliaineeseen tai teräsveneen eristeeseen.
"Puuvene kuulostaa mielestäni kyllä mukavimmalta ja eristääkin parhaiten, mutta sanoisin että sitten ollaan kyllä muutenkin ihan erilaisen veneilykulttuurin parissa."
Kaverillani on 10-metrinen puuvene. Kyllähän tuo sitä joka syksy ja joka kevät huoltaa, mutta eivät tuntimäärät suuria ole ja vene on upeassa kunnossa, vaikka sillä on jo ikää.
Väitänkin, että puuveneen huoltoon kuluvaa aikaa liioitellaan. Kun ensin hankkii tiedot ja taidot, niin sen jälkeen tekemiseen ei paljon kulu, jos pitää veneen kunnossa. Puuveneen kohdalla on vain huomioitava, että sitä ei saa hylätä rapistumaan, vaan kaikki huolto on tehtävä heti, kun tarve ilmenee.
Puuveneiden huono maine tulee siitä, että hankitaan halvalla valmiiksi puolilahoja veneitä, joita sitten harsitaan hartaasti kasaan. Jos aloittaa hyvällä ja pitää siitä huolta, niin en nyt tiedä, onko puuvenekulttuuri ratkaisevasti erilainen lasikuitukulttuuriin verrattuna.
Itselläni oli pitkään hyväkuntoinen reilu 10m. puuvene. Sen lakkapinta hiottiin kevyesti koneella auki keväisin, sitten pölyn putsaus ja sitten kerros lakkaa päälle. Aikaa tuohon meni yhteensä n.3-4h. Pohjaan myrkky aivan kuten lujitemuovisiinkin. Lujitemuovinen runko vastaavasti vahataan keväisin. Eipä tuo nyt niin kauhean työlästä ollut.
Puuvene on syytä nostaa ajoissa jäätymisen estämiseksi ja laskea ajoissa kuivumisen estämiseksi. (Syyskuussa ylös ja huhtikuussa veteen) Toki 10-15v. välein on runko otettava puupinnalle ja kyllästettävä. Se onkin sitten jo vähän suurempi työ.
Höpö, höpö. Kymmenenmetristä puuvenettä ei hiota ja lakata 3-4 tunnissa.
Vatii 3-4 päivää vähintään ja lakkaus on pakko tehdä kahdesti, yksi kerros
hilseilee irti. Ei lähellekään niin vähäinen työ kuin guttaperkkaveneessä.
Ei missään tapauksessa kahta kerrosta. Siten kertyy aivan liian paksu ja lohkeileva lakkakerros, joka pitää sitten turhan aikaisin poistaa puuta myöten. Oman kokemuksen mukaan hiontaan ja lakkaukseen menee kyllä pari tuntia enemmän kuin vastaavan kyljen vahaamiseen. Kuitenkin kevyesti yhdessä päivässä työ on tehty. Omaa kokemusta on pitkältä ajalta ja erilaisista veneistä.
Vastatkaa mieluummin kysymykseen.
Ei kai mikään estä muitakin materiaaleja kuin puuta olemasta hyviä asumismukavuudeltaan. Mutta puu on mukavuuden lisäksi erittäin hyvä esteettisesti, tunnelma on aina omansa.
Puuveneen mukavuutta vähentää ainainen kosteus eli vuodot. Ne johtavat veneen homehtumiseen. Nenä tukossa ei niin mukavaa kuin raikkaassa kuttaberggaveneessä. Itselläni on vielä kyljet kerrosmuovia, joten k-arvo on tod näk parempi kuin mäntylaudassa.
Ainoat näkemäni todella yltä ja alta täysin tiiviit veneet ovat olleet puuveneitä. Toinen niistä perinteistä lautarakennetta, toinen ristiinlaminoitu. Oman puuveneeni pilssiin ilmestyy toisinaan muutama desi vettä jostain kansivuodosta rankkasateiden tai kovan kelin jälkeen, mutta homepilkkua ei silti löydy yhtäkään. Vuotoja paljon enemmän kosteutta tuovat ihmiset hengittämällä ja vaatteissaan.
Minä tiedän kyllä monta täysin tiivistä lasikuituvenettä ja omanikin on sellainen. Tai no ei aivan, sillä maston sisällä menevien kaapeleiden kautta tulee vettä sateella, mutta se jää masto jalan vieressä olevaan lokeroon, jonka tyhjennän n. kerran kuussa. Muuten vettä ei ole tullut tippaakaan sen jälkeen kun tiivistin keulavalon kaapelin läpiviennin. Tai no ei sekään ole aivan totta, sillä märkänä sisään lasketun spinnun mukana tulee joskus vettä sisään litra pari.
Nyt ajoit kyllä miinaan ymmärtämättä jutun juonta.
Kerro ihmeessä mikä on jutun juoni. Minä luulin, että jounena on erilaiset kokemukset puu- ja lasikuituveneiden sisämärkyydestä.
Sandwish rakenteinen lasikuituvene on varmaan uutena hyvä, mutta vähän vanhempana voi olla todellinen homepommi jos väliaineeseen pääsee jostain halkeamasta tai läpiviennistä kosteutta. Kertakäyttökulttuurin tuote, jota ei voi järkevään hintaan korjata.
Puuvene ei hikoile ja on kaunis. Hyvin pidettynä lähes ikuinen.
Puu on mielestäni perusmateriaalina paras ajatellen alkuperäistä kysymystä.
Teräs ja lasikuitu tarvitsevat sen eristeen.
Et taida juurikaan tietää " sandwish" rakenteista mitään?
Onko sinulla sisään laskeva puuvene ja haaveilet lasikuidusta?
Niinpä
Peltiveneen kippareilla värikoodi kalsareissa keltainen eteen ja