Minne on unohtunut energian säästö? Sehän olisi ainakin edullisimpaa kuin yhden, kahden, kolmen, tai vaikka kolmenkymmenen alennus-ydinvoimalan ostaminen.
Muistaakseni pari vuotta sitten Ruotsissa säästettiin parin ydinvoimalan verran energiaa lämpöpumppujen avulla, joiden käyttö Suomessa on lapsenkengissä. Nyt joku tietenkin sanoo, etteivät ne tuota sähköä, kuten eivät tietenkään tuotakaan. Energiaahan oli tarkoitus säästää, eikä tuottaa lisää sähköä. Siis mitenköhän säästettäisiin muuallakin. Kansalaiset eivät sitä tee, jos elämä on muuten helpompaa ja sähköä piisaa kaikkeen minkä sielu sietää.
Muistaakseni pari vuotta sitten Ruotsissa säästettiin parin ydinvoimalan verran energiaa lämpöpumppujen avulla, joiden käyttö Suomessa on lapsenkengissä. Nyt joku tietenkin sanoo, etteivät ne tuota sähköä, kuten eivät tietenkään tuotakaan. Energiaahan oli tarkoitus säästää, eikä tuottaa lisää sähköä. Siis mitenköhän säästettäisiin muuallakin. Kansalaiset eivät sitä tee, jos elämä on muuten helpompaa ja sähköä piisaa kaikkeen minkä sielu sietää.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Riippuu miokä on lähtökohtana. Jos lähtökohtana on suora sähkölämmitys niin lämpöpumput säästävät. Useimmiten lämmitykseen käytetään muuta kuin suoraa sähköä. Varsinkin kun lämpöpumpun hinnalla saa muita ratkaisuja.
Jos muut ratkaisut korvataa lämpöpumpuilla niin tarvitaan puolitusinaa ydinvoimaloita tuottamaan tarvittava sähkö.
Suuret säästöt on saatavissa teollisuuden taajuusmuuttajista sekä energiansäästölampuilla (ei suorasähkötaloissa).
Sähköä on kyllä säästettykin mutta aina löytyy tietysti lisäkeinoja.
on ylenmääräinen katuvalaistus - siinä on viilaamisen varaa päivän molemmista päistä lähes puolituntia näin pimeinä aikoina ja kesäiset valaisemiset voisi lopettaa?
Totta on. Esimerkiksi Münchenin isoin länteen johtava moottoritie on täysin ilman valaistusta. Risteysten kohdalla on toki yksi tuikku.
Joku tekee Suomessa kavereitten kanssa hyvää lamppubisnestä.
Pääkaupunkiseudulla ainakin on valoja niin paljon, että autojen valotkin jo sekoittuvat niihin.
Saksasta pari muutakin esimerkkiä suhtautumisesta: Pankkikonttorit saattavat sijaita vanhojen talojen kellarikerroksissa ja sananmukaisesti näyttävätkin siltä. Ei ole turhaa rahankäyttöä, kun sen voi käyttää järkevämminkin kuin jalopuu- ja marmoripintoihin.
Pyysin töissä teippiä ja sainkin sen allekirjoituksen jälkeen .. ja millainen rulla se olikaan - korkeintaan kuudennes kotimaisesta ilmaisesta (jota tungetaan taskuunkin kotiin vietäväksi). Kyllä siinä sitten leikkailtiinkin pieniä paloa vain tarpeen mukaan, eikä niin kuin vaikkapa yliopistolla koko A-nelosen reunojen pituudelta leikkaa liimaa taktiikalla takavuosina tehtiin.
Näitä on paljon esimerkkejä mitä Suomessa voisi tehdä järkevämmin koko kansan toimesta ja säästää paljon, ellei jopa valtaosaa tuontikustannuksista. Ajat ovat liian helpot, eikä kukaan viitsi valvoa "pikkuasioita", jotka ovat riistäytyneet isoiksi ongelmiksi tai ainakin kulueriksi.
"Suuret säästöt on saatavissa teollisuuden taajuusmuuttajista sekä energiansäästölampuilla (ei suorasähkötaloissa)."
Mutta toisaalta olisi myös hyvä muistaa, että voihan olla, että tehtaassakin on uudistettu koneita ja ohjainlaitteistoa muutaman vuoden sisällä, eikä uutta remonttia ole näköpiirissä vähään aikaan...
Tarkoitan tällä sitä, että vaikka olisivat kuinka hyviä vehkeitä, niin jos moottorit ja ohjaimet ovat jo suhteellisen uusia, niin sitten uuden uusiminen muutaman prosentin sähkönsäästön vuoksi ei ole kovin järkevää millään mittarilla...
Muutenhan saisi olla jatkuvasti uusimassa kaikkea, kun koko ajan tulee uutta tekniikkaa mikä on aina entistä parempaa...
Kyllä tekniikka kehittyy jatkuvasti, ja kyllä tehokkuus paranee. Vaikka sähkö on halpaa, niin siitäkin huolimatta se maksaa, ja sähkön säästö on aina säästöä, ellei se ole ilmaista, ja sitähän se ei ole.
Mutta vaikka tekniikka kehittyy, jne. niin sähkönkulutuksen kehitystä en kuitenkaan ennustaisi negatiiviseksi, sillä vaikka sama työ voidaan tulevaisuudessa tehdä vähemmällä sähköllä, niin ihmiset kuitenkin haluavat enemmän...
Että suurta säästöpotentiaalia löytyy jos oikosulkumoottoreilla käyviin pumppuihin lisätään taajuusmuuttajat sen sijaan että virtausta säädetään kuristamalla.
Onnistuu helposti vanhoihinkin systeemeihin ja jopa taloyhtiöihin.
Mitä enemmän polttomoottoreita saadaan korvattua sähkömoottoreilla sitä vähemmän energiaa kuluu.
Tämä johtaa kuitenkin siihen totuuteen että mitä enemmän energiaa säästetään sitä enemmän sähköä kuluu. Ainoastaan lämmityksessä tehokkainta on käyttää muuta kuin sähköä (ja lämpöpumppuja).
Ja minäkin tarkoitin vain sitä, että vaikka me tekisimme nyt periaate päätöksen, minkä mukaan kaikki vanhat tuhlailevat moottorin ohjausjärjestelmät pitää vaihtaa taajuusmuuttajiksi. Niin se varsinainen toiminta ei kuitenkaan tapahdu heti.
Ehkäpä voitaisiin kaikki velvoittaa toimimaan välittömästi, mutta se ei välttämättä olisi yhtään sen parempi vaihtoehto kuin vain odottaa että jotain tapahtuu.
Potentiaalia on varmasti, mutta osa ei tiedä eikä ymmärrä, että olisi olemassa mahdollisuus säästää sähköä uudistamalla ohjauskeskusta, tai mitä lie säätimiä siellä sitten onkaan...
Ja osalla saattaa olla vähän aikaa sitten uusittuja järjestelmiä yhdistettyinä sellaisiin linjastoihin, että niiden pysäyttäminen maksaisi sekä selvää rahaa, että kuluttaisi energiaa.
Potentiaalia varmasti löytyy, kuten sanoit, mutta ei kuitenkaan kannata odottaa, että se potentiaali otetaan käyttöön huomenna, tai ensi viikolla, tai edes ensivuonna... Ja samalla kannattaa huomioida se, että samalla kun jossain saadaan aikaan huomattavia säästöjä voi taas vastaava määrä mennä jonnekin toisaalle yleisenä kulutuksen kasvuna...
En tarkoita tällä sitä, että meidän pitäisi vain luovuttaa, ja katsoa mitä tapahtuu... Päinvastoin jokainen watti minkä voimme säästää (rasittamatta luontoa jollain vielä pahemmalla) pitääkin säästää.
Mutta toisaalta emme voi myöskään kuvitella, että kun emme pidä televisioitamme "stand-by" tilassa ja sammutamme tarpeettomat valot, niin lisä-ydinvoimaa ei tarvita, ja voimme samalla ajaa alas pari hiilivoimaa, kunhan vaan rakennetaan tilalle pari... kolme myllyä. Ja vaikka monille tämä vaikuttaisi naurettavalta, ja ensiksi tulisi mieleen, että eihän kukaan noin hassusti voi ajatella, niin minun kokemuksieni mukaan juuri noin ajattelee jopa hämmästyttävän moni.
Jos hyötysuhdetta saadaan parannettua, niin silloin hyötysuhdetta saadaan parannettua. Mikään ei tee parenpaa huonommaksi. Potentiaalia varmasti on, ja sitä pitää hyödyntää. Mutta sen varaan ei kannata laskea. Muuten voi olla kohta todellisissa vaikeuksissa.
tarvitsee muutakin sähköä kuin lämmityssähkön.
Uusissa rakennuksissa pystytään säästämään pelkällä paremmalla eristämisellä ja paremmalla lämmöntalteenotolla huomattavasti.
Ongelma on, niin kuin teollisuudessakin, kynnys uusiin investointeihin.
Omalla kohdalla olen seurannut sähkön kulutusta ja todennut melkein puolet sähkölaskusta olevan muuta kuin lämmitysähköä. Asun siis suorasähkölämmitteisessä talossa.
Muutosta tapahtuu, viranomaismääräysten puolellakin, mutta vielä on matkaa säästävämpiin rakennuksiin.
Mahdollisuuksia on: Normitalo 2000 kulutti max. 130 kWh/m2, normitalo nyt 75 kWh/m2, matalaenergiatalo n. 35 kWh/m2 ja minimienergiatalo 16 kwh/m2.
Lisäksi lämpöpumppujen suoma säästömahdollisuus.
Kuitenkin paradoksi on, siis asumisen suhteen, että tulevaisuudessa siirrytään entistä enemmän öljystä ja hiilestä sähköön, edellämainitttujen kallistumisen suhteeen.
Sähkölämmitys tulee vain yleistymään.
Sähköliittymä on kuitenkin pakko olla ja koska entistä pienempi osa kokonaissähkönkulutuksesta on lämmityssähkön osuuta, niin miksei sitä loppuakin käytettäisi lämmitykseen?
Lisäksi suora sähkölämmitys on erittäin halpa perustaa.
Tälläkin hetkellä matalaenergiataloon on taloudellisesti enimmäkseen edullisempi hankkia suorasähkölämpö kuin kaukolämpö!
Lyhyellä tähtäimellä asumisessa tulee sähkön kulutus vain kasvamaan entistä vauhtia.
Tarvitaan todennäköisesti lisää ydinvoimaa.
Tässä hieman mittakaavaa: teollisuudessa (reilut 50 % sähkönkulutuksessa) energiaa säästämällä (taajuusmuuttajat ja hyvän hyötysuhteen omaavat sähkömoottorit) voitaisiin maassamme hyvässä lykyssä vähentää sähkönkulutusta ehkä yhden keskikokoisen voimalaitoksen vuosituotannon verran (n. 500 GWh). Potentiaali ei ole tämän suurempi, koska eniten energiaa syövät suuret moottorit on varustettu taajuusmuuttajalla jo ajat sitten, ja Suomessa on käytetty käytännössä aina laadukkaita Strömbergin/ABB:n sähkömoottoreita. Suunnilleen näin kertoili energiamessuilla asiasta luennoinut henkilö. (Tulevan ydinvoimalaitoksen vuosituotantohan on n. 13 000 GWh.)
Suurilla säästöillä en todellakaan tarkoittanut että niillä voisi korvata ydinvoimaloita. Jos säästää pitää niin sieltä onnistuu parhaiten. Marginaalinen merkityshän sillä on.
Uusiin rakennuksiin voidaan tehdä vaikka mitä. Vanhat rakennukset kuitenkin ovat määräävässä asemassa energiankulutuksen kannalta. Niitä kun on "jonkin verran" enemmän.
Uskoisin että kunhan taajuusmuuttajien hinnat tippuvat niin niiden myyjät rupeavat agressiivisesti markkinoimaan niitä myöskin taloyhtiöille ja miksi ei omakotitaloihin. Siinä varmasti saadaan ainakin 10 W / suomalainen säästöä (= 50 MW).
Ei säästämisellä taideta ratkaista energiapulaa. Kyllä siihen lisää kapasiteettia tarvitaan.
kasvaa kulutus, koko ajan auki olevat tietokoneet lisääntyvät edelleen = "sähköinen tietoyhteiskunta", ellei sitten hinnankorotuksilla karsita pienituloisempien osallistumista tähän sähkönkulutukseen ja sitä myöden tähän kovasti lanseerattuun tietoyhteiskuntaan.
Oletkos itse taajuusmuuttajakauppias Koleta ?
En ymmärrä missä siinä suuret säästöt piilisivät ?
"Uskoisin että kunhan taajuusmuuttajien hinnat tippuvat niin niiden myyjät rupeavat agressiivisesti markkinoimaan niitä myöskin taloyhtiöille ja miksi ei omakotitaloihin."
Saunankiukaaseen 'taajuusmuuttaja' -ko?
:D
"Yleisessä" tiedossa on kuitenkin että oikosulkumoottorilla on erittäin korkea hyötysuhde (>95%) ja se on erittäin pitkäikäinen. Se pyörii kuitenkin (kutakuinkin) vakionopeudella. Pyörimisnopeus on riippuvainen syöttösähkön taajuudesta. Monissa kiertovesipumpuissa (ja muissa) käytetään oikosulkumoottoria. Jos virtausta halutaan pienentää maksimista niin ollaan perinteisesti ruuvattu venttiiliä kiinni. Tämä aiheuttaa sen että moottori kuluttaa enemmän sähköä kun pumppu joutuu tekemään enemmän työtä virtausvastuksen kasvaessa.
Fiksuin tapa vähentää virtausta olisi pienentää moottorin pyörimisnopeutta. Tämä onnistuu taajuusmuuttajan avulla. Samalla moottori joutuu tekemään vähemmän työtä, eli syö vähemmän sähköä.
Pumppuja on PALJON (kaikkialla missä on vesikiertoinen lämmitys). Jos jokainen syö liikaa sähköä niin siitä pystyy säästämään. Valitettavasti taajuusmuuttajat ovat olleet niin kalliita että takaisinmaksuaika on muodostunut aivan liian pitkäksi.
Sori. Oletin että tämä oli yleistietoa. Metrossa esim käytetään taajuusmuuttajia säätämään nopeutta.
Kaikkialla missä on vesikiertoinen lämmitys. Tämä tarkoittaa myös maalämpökohteita.
Kiukaassa harvemmin on vesikierto...
siis.
".. Oletin että tämä oli yleistietoa. Metrossa esim käytetään taajuusmuuttajia säätämään nopeutta. .."
Metrossa liikettä ylläpitävät sähkömoottorit painivat eriluokassa kuin kuin vesikiertoisen lämmityksen kiertovesipumppu muutamalla watillaan.
Selvitä itsellesi YLEISTIETOA oikosulkumoottorin tyhjäkäynti (=ilman kuormaa) ja kuormituksen kasvaessa?
:D
http://www.abb.fi/global/fiabb/fiabb250.nsf!OpenDatabase&db=/global/fiabb/fiabb254.nsf&v=1D4E&e=fi&c=0F8AB56EA3961614C1256DF90036D66C
ja korjaan sanomaani yllä olevaan ABB'n tietoon.
Taajuusmuuttajaa käytetään kohteissa joissa välttämättä tarvitaan säädettävyyttä. Kotitaloudessa sellaisia kohteita ei ole -?- pesukone? Pesukonekin seisoo suurimman osan ajastaan.
Toisaalta KAIKKI kotitalouden sähköenergia muuttuu lämmöksi ja sitähän tarvitaan suurimman osan vuotta.
En ole alan miehiä joten minulle tämä on yleistietoa. Kerro missä menee pieleen (jos tiedät paremmin). Seuraavan viestisi linkin tarkoitusperää en ymmärtänyt.
Käsitykseni mukaan omakotitalojen kiertovesipumppujen tehot ovat 100 W luokaa. Mikään ei pakota että niitä kiertämään täydellä teholla koko ajan. Termostaatti voisi vaikuttaa taajuusmuuttajaan venttiilin sijaan.
Kiertovesipumppuja on PALJON enemmän kuin metromoottoreita. Eli syövät ainakin Suomessa paljon enemmän tehoa.
Oikosulkumoottori syö enemmän virtaa kun kuormitus kasvaa. Samalla nopeus rupeaa laahaamaan vaihenopeudesta (se ei koskaan saavuta täyttä vaihenopeutta).
En oikein ymmärtänyt:
"Selvitä itsellesi YLEISTIETOA oikosulkumoottorin tyhjäkäynti (=ilman kuormaa) ja kuormituksen kasvaessa?"
Selventäisitkö mitä tarkoitat.
TEHONSÄÄTÖÖN ei tarvita taajuusmuuttajaa - siihen riittää - JOS SE ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ - piensähkömoottoreissa vaiheen pätkiminen vaikkapa triakilla.
Loput selviää opiskelemalla:
http://leeh.ee.tut.fi/svtopus/teksti/Hakemisto_noJava.html
Jos väännät hanan kiinni, niin pumppu synnyttää ainoastaan staattisen ominaispaineensa. Se ei periaatteessa kuluta muuta kuin tyhjäkäyntitehon.
Suurin teho vaaditaan silloin kun vettä pumpataan hanat auki. Muu tehokulutus on siltä väliltä riippuen hanojen asennosta.
Ei asia tietenkään ole aivan niin suoraviivainen kuin edellä sanoin, sillä tarkassa tarkastelussa tulee ottaa huomioon moottorin - ja pumpun ominaiskäyrät, virtausvastukset ja -nopeudet.
Mutta tehonsäästö säätämällä keskipakopumpun pumppaustehoa kierroslukua säätämällä on mitätön ellei peräti päinvastainen pumpun ominaiskäyristä riippuen.
Vertaa sähkösirkkeli.
Triakiohjauksesta. Aiheuttaa ikäviä transientteja. Toisaalta jos tehot ovat pieniä niin häiriöt saa suodetettua pois.
Kiitti linkistä.Aika jyhkeä paketti. Täytyytutustua paremmalla ajalla.
Miksi silloin taajuusmuuttajia myydään pumppumoottoreihin? Vai olenko ymmärtänyt väärin? Vai onko kysymyksessä muut kuin keskipakopumput?
Sähkösirkkeli poksahtaa (lämpövastus) jos kierrosnopeutta yrittää pienentää lisäämällä mekaanista kuormaa.
Mutta monta suurta pumppua on kuumennettu remonttikuntoon, kun esim. ei edes minimikiertolinja ole ollut auki. Toki niissä pumpuissa on suojaukset, mutta niitäkin on simuloitu pois, kun ollaan oltu varmoja minimikirron pelaamisesta.
toteutetun?
http://users.pandora.be/educypedia/electronics/powercontrol.htm
Avainsanoja 'thyristor' - 'triac' - 'diac' ...
Sähkön kulkua voidaan pätkiä vaiheen nollakohdasta tai jostain kohtaa vaiheen puolijaksolta. Jälkimmäinen aiheuttaa häiriöitä induktiiviseen kuormaan ajettaessa, mutta se ei ole ongelma - ne voidaan suodattaa pois.
Taajuusmuuttaja ei vaan taida hakata sitä uutta taajuutta suoraan 50 Hz siniaallosta, kun taas triaki hakkaa suoraan poikki ja pinoon. Jos oikein muistan niin vaatii tasasuuntauksen ensin.
Verkkoon päin taajuusmuuntaja on paljon ystävällisempi kuin triakiohjaus.
Kotitalossani oli sellainen, ja erään 60-luvun vempaimen reistaillessa pumppu pyöritti samaa vettä tuntitolkulla. Melkoisen kuumaksi se tuli, ja yhdet siivet vääntyivät.
Kyllä se silti vielä toimii, mutta on turhan suuritöinen mökkikäytössä, joten saa seistä liiterissä tyhjänpanttina.
mitä eroa on MUUTTAJALLA ja MUUNTAJALLA.
Itsevarmuus ei ole hyve - etenkään heikoilla jäillä?
Tuliko kirjoitusvirhe?
Sinä voinetkin sitten selittää mikä on taajuusmuuntajan ja muuttajan ero.
Olisiko niin että toinen on vain toisen huolimattomasti kirjoitettu versio?
Täydet pisteet sinulle. Löysit virheen kirjoituksestani. Harmi ettei ollut asia-sellainen. Kukin tyylillään.
Argumentointi on lapsen suusta?
Yritin sovittaa argumentointia samalle tasolle sinun kanssa.
Ruveta huomauttelemaan kirjoitusvirheitä... Kerro mieluumin jos löytyy asiavirheitä. Vai loppuiko sinulta osaaminen? Mistä olet vetänyt herneen nenääsi? Siitäkö että olen kysynyt asioita?
Muistutat ikävällä tavalla nimim. Vastaajaa
narsisti.
:D
Keskipakopumpun tehontarve ei kasva virtausta kuristamalla.
Suuret keskipakopumput käynnistetään virtaus suljettuna.
Mäntä-, ratas- ym mekaaniseen pakkosyöttöperiaatteeseen nojaavat pumput sensijaan kuormittuvat lisää jos virtausta kuristetaan eikä kierroslukua alenneta, pyrkiessään pakottamaan saman vesimäärän rööreistä läpi
Kiertovesipumput lienevät kuitenkin lähes 100 %sti keskipakopumppuja.
"Jocuko" puhuu seuraavissa kommenteissaan täyttä roskaa. (Vai että Mako kärysi ja siivet vääntyivät ym.)
Epäilin sinua taajuusmuuttajakauppiaaksi, koska omakotitalojen kiertovesipumppujen taajuusmuuttajakäytössä en todella näe mitään järkeä ainakaan sähkönsäästösyistä. Jos sillä nimikkeellä myydään, niin epäilen kaupallisia tavoitteita.
Sorry epäilystäni.
Sähkösirkkelivertauksellani tarkoitin, että jos sirkkelissä on esim 2000 W moottori, niin ei se kuluta sähköä 2000 W muulloin kuin paksua halkoa sahattaessa. Muun aikaa se pyörii tyhjäkäyntitehoillaan. Vertaus on kuitenkin huono.
Kun pumppu vatkaa vettä, vesi kuumenee. Sillä mekanismilla suuretkin pumput rikotaan.
Ei se Mako kärynnyt, mutta kuumanpuoleinen oli, ja välysten häipymisestä tms. johtuen yhdet siivet osuivat pesän seinään.
Kun iso pumppu käy suljettu venttiiliä vasten, tarvittava, kuumenemisen estävä virtaus hoidetaan ns. minimikiertolinjan kautta. Ilman tuota linjaa tai sen ollessa suljettuna käy huonosti.
Olisi pitänyt arvata kun keskustelu meni täysin surrealistiseksi.
Oletko saanut käsiisi jostain tekniikan sanaston?
Olin vilpittömästi siinä uskossa että ko. tavalla saa säästettyä energiaa. Opin jotain uutta keskipakopumpuista. Hyvä niin. Toivottavasti kukaan ei ennättänyt ostamaan taajuusmuuttajaa ko. sovellukseen. Eli ilmeisesti taajuusmuuttajien säästöpotentiaali on jo aika hyvin hyödynnetty pumppusovelluksissa. En keksi muita sovelluksia joissa taajuusmuuttajilla päästäisiin suuriin säästöihin.
Pyörivä pumppu ilman virtausta kyllä kuumentaa veden. En kuitenkaan usko että niin paljon että sulattaisi muoviosia. Uskoisin että pumppupyörän yleinen materiaali on PA GF. Sulamislämpötila on yli 200 C. Se että toleranssit muuttuvat liikaa voi olla hyvinkin uskottava selitys.
Sirkelin kanssa ei ole ongelmia. Vie tuhottomasti tehoa käynnistettäessä eikä juuri lainkaan tyhjäkäynnillä. Oikosulkumoottori on todella mainio koje. Turhan painava vaan.
"Kun pumppu vatkaa vettä, vesi kuumenee. Sillä mekanismilla suuretkin pumput rikotaan."
Eipä ole tullut vastaan, että keskipakoispumppu olisi hajonnut JOS siellä vaan on vettä sotkettavana - ellei sitten kuiviltaan?
Muistetaan nyt, että VEDESTÄ on kysymys ja sen fysikaalisista ominaisuuksista kuten ... no?
Monivaiheisella keskipakopumpulla menee vettä kivasti laivankin höyrynkehittimeen - paine kattilassa abt. 15 kg ja lämpötila sen mukainen.
kenenkään itsetuntoa?
Mekaaniset laitteet suunnitellaan tietylle lämpötilaalueelle. Jos lämpötilaalue ylitetään niin toleranssit muuttuvat liikaa. Silloin joku jumittaa.
Paavillisempi kuin paavi ites?!!
Sanottakoon nyt sitten, että minä puhun ydinvoimalan pumpuista.
Kyseessä on energian häviämättömyyden laki. Jos pumppu ottaa tehoa vaikkapa 500 kW, ei kaikki suinkaan muutu moottorin lämmökisi. Suurin osa menee veteen, jota pumppu pyörittää.
pumput valitaan?
Mm. tankkilaiva tyhjennetään ja lastataan megawattiluokan pumpuilla - raakaöljy lämmitetään ensin lapioitavasta juoksevaan muotoon.
Ydinvoimalan reaktoripiirikin lämmitetään megawattiluokan pumpuilla. Vettä kierrätetään kuuden runsaan megawatin tehoisen pumpun kautta, ja lämpötila nousee koko ajan.
Useammalla pumpulla se tyhjennetään ja muutaman megawatin edestä siinä tauhkaa poltetaan - ja lastin lämmitys aloitetaan hyvissä ajoin ennen satamaan tuloa siihen tarvittava teho otetaan höyrynkehittimistä - siinäkin on viikko lyhyt aika.
tsoukkiin!? Tyhmä minä.
Niin säästyy vastaamisen vaiva.
Esim. ydinvoimalan pääkirtopumppuja ei saa/voi käynnistää kuin tietyn paineraja ja tietyn lämpötilarajan yläpuolella. Kranttuja laitteita ovat. Tiivistepaketti esim. posahtaa helposti, jos parametrit eivät ole kohdallaan.
Heippa ydinvoimala-asiantuntija Jocuko,
Lämmitetäänkö ydinvoimalan vesi todellakin megawattiluokkaisesti vatkaamalla sitä pumpuilla ?
Olen luullut, että vettä lämmitetään sähkövastuksilla, haloilla ja ydinvoimalassa aika paljolti jopa suoraan ydinvoimalla.
Pumppujen käyttötarkoitukseksi puolestaan olen kuvitellut mahdollisimman tehokkaan veden liike-, potentiaali- tai paine-energian kasvattamisen mahdollisimman vähäisillä lämpöhäviöillä.
Mietin myös, että jos nojaan seinään aiheuttaen siihen painetta, niin lämpeneekö seinä, vai lämpenenkö minä ?
Ydinreaktori, siis polttoainesydän, pitää olla monestakin syystä varsin kuuma, ennen kuin reaktori voidaan käynnistää.
Yksi syy on ns. reaktiivisuus. Jos jäähdytysvesi on liian viileää, on reaktori niin hurja teholtaan, että sitä on vaikea hallita.
Sähkövastuksia käytetään vain paineen ylläpidossa.
Toki lämpöä saadaan käynnistyksessä myös turpiinipuolelta ja polttoaineen jälkilämmöstä, mutta pääkiertopumput lämmittävät 6 MW:n teholla.
Tuo pääkiertopumppujen runsas 6 MW huomioidaan myös reaktorin lämpötaselaskuissa. Kokonaistehoa laskettaessa vähennetään brutosta tuo mainitsemani teho. Näin on tehty vuodesta 1977 asti, eikä kukaan ole asiasta huomauttanut.
Eiköhän mekin voida siihen luottaa.
Mihinkäs ajattelit tuon runsaan 6 MW:n tehon, jolla vettä suljetussa piirissä vatkataan, katoavan?
Kai olet kuullut puhuttavan energian häviämättömyyden laista. Energiaa ei voi luoda eikä hävittää.
Toki pumppujen teho kuluu loppujen lopuksi virtausvastusten, kitkojen ym.ym. aiheuttamiin häviöihin muuttuen lopuksi lämmöksi pääosin jossain voimalaitoksessa.
Eivätköhän mainitsemasi 6 MW kiertovesipumput kuitenkin ole hankitut mahdollisimman tehokkaaseen ja vähähäviöiseen kiertoveden tai muun nesteen pumppauskierrättämiseen lämpöenergian siirtämiseksi konvektiolla paikasta toiseen voimalaitosprosessissa.
Emmehän sano laivaakaan vedenlämmittäjäksi, vaikka sen moottoriteho viimekädessä pääosin valtameren lämmittämiseen kuluukin.
Empä ole koskaan minäkään kutsunut hydraulikäyttöistä hiekoitinta lämmittimeksi, mutta kyllä sen kanssa saa öljyt lämpiämään...
Eikä auta, vaikka se onkin varmasti suunniteltu levittämään hiekkaa mahdollisimman tehokkaasti.
Ja hydrauliikassa yleensä virtauksen rajoittaminen aiheuttaa öljyjen lämpiämistä.
Ja olen aivan varma siitä, että mitä suurempi on virtausvastus, niin sitä suurempi on lämmöntuotto.
Ei kiertovesipumppu mene tyhjäkäyntitehoille kun virtausvastusta nostetään äärettömäksi (venttiili täysin kiinni, ei virtausta).
Mitä vaikeampaa pumppaaminen on, sitä enemmän energiaa siihen kuluu, ja lopulta se energia ei enää mene pumppaukseen, kun pumppu ei jaksa ylittää virtausvastusta.
Jos samaa nestettä pyöritetään siellä pumpun pesässä jatkuvasti, niin kyllä alkaa lämpö nousta.
Onhan vedelläkin oma viskositeettinsä, ja eikös se viskositeetti tarkoita nesteen sisäistä vastusta?
Lähes 300 asteinen vesi on hankalaa pumpattavaa, ja siksi pumppujen pitää olla suuritehoisia.
Se on myös etu reaktorin ylösajossa. Veden pitää olla yli 200 asteista ennen kuin reaktori voidaan käynnistää. Suuritehoisilla pumpuilla kierrättämällä sen lämmitys hoituu. Muuten se olisikin usein varsin vaikeaa.
Näitä "sattumia" on muuallakin yleisesti.