"Kuuntelin Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä kehitysjohtaja Olli Hietasen, Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus, visioita teknologiasta nyt ja tulevaisuudessa. Hänen jälkeensä Oulun yliopiston professori Riitta-Liisa Korkeamäki teki katsauksen tulevaisuuden kouluun. Itselleni avautui vain entistä vahvempana käsitys, että meillä sekä työllisyys-että koulutuspolitiikkaa hoidetaan kaksikymmentä vuotta jäljessä. Ja tuona kahtena vuosikymmenenä tekniikka on kehittynyt enemmän kuin viimeisen 200 vuoden aikana.
Teollisuudesta työpaikat häviävät ja teknologia valtaa muutkin alat. Ammattiliitot elävät teollistumisen aikakaudella ja pitävät kiinni kankeista käytännöistä.
Työttömien aktivoinnilla ja osallistavalla sosiaaliturvalla koetetaan kehittää polkuja työelämään, mutta tajutaanko ollenkaan, mikä on nykyinen työelämä".
http://www.oululehti.fi/mielipiteet/7175286.html
Työpaikkoja ei riitä ja syy saattaa johtua siitä, että meillä tuetaan vääränlaista elinkeinorakennetta. Ei suostuta myöntämään ja huomaamaan, että tietyt ammatit katoavat ja työtavat muuttuvat.
Olen ollut hyvin skeptinen kansalaispalkan suhteen, mutta mielipiteeni on vaihtunut. Kaikki keinot, joilla saadaan ihmisten työpanos liikkumaan ja pieninkin työsuoritus kannattavaksi on otettava käyttöön.
Suomessa itsensä työllistäminen on kovassa nousussa. Meillä on osaavia ihmisiä ja on kansantaloudellinen tappio laittaa työkuntoisia ja motivoituneita työttömiä puuhastelemaan tempputöihin. Sen sijaan heidän osaamistaan tulee vahvistaa ja rohkaista heitä myymään omaa panostaan. Tämä ei vaan onnistu niin kauan, kun te-toimiston ainoa tehtävä on kytätä omatoimista aktiivisuutta ja rangaista siitä.
Työttömyysturvan joustamattomuus omalta osaltaan estää pätkätyöt, kun monesti rahaa jää vähemmän käteen työrupeaman jälkeen ja työttömyysturvaoikeuden käsittely kestää pitkiä aikoja.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa ollaan varmasti ajan tasalla huimasta teknologian kehittymisestä ja työelämän murroksesta. Miten tämä tieto saataisiin myös työllisyyspolitiikkaa hoitavien käytäntöihin?
Nyt tarvitaan niin virkamiehiltä kuin päättäjiltäkin osaamista, mutta ennen kaikkea rohkeutta elää tässä ajassa ja unohtaa menneisyys.
Teollisuudesta työpaikat häviävät ja teknologia valtaa muutkin alat. Ammattiliitot elävät teollistumisen aikakaudella ja pitävät kiinni kankeista käytännöistä.
Työttömien aktivoinnilla ja osallistavalla sosiaaliturvalla koetetaan kehittää polkuja työelämään, mutta tajutaanko ollenkaan, mikä on nykyinen työelämä".
http://www.oululehti.fi/mielipiteet/7175286.html
Työpaikkoja ei riitä ja syy saattaa johtua siitä, että meillä tuetaan vääränlaista elinkeinorakennetta. Ei suostuta myöntämään ja huomaamaan, että tietyt ammatit katoavat ja työtavat muuttuvat.
Olen ollut hyvin skeptinen kansalaispalkan suhteen, mutta mielipiteeni on vaihtunut. Kaikki keinot, joilla saadaan ihmisten työpanos liikkumaan ja pieninkin työsuoritus kannattavaksi on otettava käyttöön.
Suomessa itsensä työllistäminen on kovassa nousussa. Meillä on osaavia ihmisiä ja on kansantaloudellinen tappio laittaa työkuntoisia ja motivoituneita työttömiä puuhastelemaan tempputöihin. Sen sijaan heidän osaamistaan tulee vahvistaa ja rohkaista heitä myymään omaa panostaan. Tämä ei vaan onnistu niin kauan, kun te-toimiston ainoa tehtävä on kytätä omatoimista aktiivisuutta ja rangaista siitä.
Työttömyysturvan joustamattomuus omalta osaltaan estää pätkätyöt, kun monesti rahaa jää vähemmän käteen työrupeaman jälkeen ja työttömyysturvaoikeuden käsittely kestää pitkiä aikoja.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa ollaan varmasti ajan tasalla huimasta teknologian kehittymisestä ja työelämän murroksesta. Miten tämä tieto saataisiin myös työllisyyspolitiikkaa hoitavien käytäntöihin?
Nyt tarvitaan niin virkamiehiltä kuin päättäjiltäkin osaamista, mutta ennen kaikkea rohkeutta elää tässä ajassa ja unohtaa menneisyys.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kirjoitat asiaa. Yksi ongelma seuraa työttömän tasolle siitä, että työvoimahallinto on putkihallintoa, jossa alueviranomainen toteuttaa sitä, mitä keskushallinto määrää. Ja keskushallintohan määrää, mitä poliitikot ovat päättäneet. Sen vuoksi olisi myös kansalaispalkkaratkaisut tehtävä ihan ensimmäiseksi eduskunnassa. Demarithan ovat sitä eniten vastustaneet, verukkeena syrjäytymisriski, jos poistuu viittä metriä kauemmaksi liukuhihnasta. Todellisempi syy lienee pelko ammattiyhdistysliikkeen vallan vähenemisestä, ja demareillahan se on yhtä kuin poliittinen valta.
Tämä maa tarvitsee suunnitelman B, koska suunnitelma A ei enää toimi. Valitettavasti vain kansanedustuslaitoksemme ei ole osoittanut juuri minkäänlaista kykyä käydä älyllistä keskustelua tulevaisuuden vaihtoehdoista kasvutalouden ulkopuolella. Soininvaaran Ode tunsi varmaan olonsa kovin yksinäiseksi kaikkina noina vuosina, jolloin yritti saada kansalaisen perustuloa läpi.
Mitä taas tulee Hietasen ja muiden gurujen tulevaisuusmaalailuihin, niin kannattaa kuitenkin muistaa, että heidän ajattelunsa ei ole kovin kiinteästi kiinni reaalitaloudessa, heidän omasta viitekehyksestään johtuen. Tahtoo sanoa, että gurujen jutuista voi ottaa ne liioitelluimman tuntuiset väitteet pois, niin on lähempänä todennäköisiä kehityskulkuja. Vaikka hurjilta nekin välillä kuulostavat.
Väite -- kuka sen sitten esittikään -- siitä, että työvoimahallinnossa ei tunnettaisi nykyisen työelämän vaatimuksia on vahvasti liioiteltu. Kyllä tiedetään ja koko ajan haistellaan, missä yrityksissä mennään. Ongelmaksi vain on noussut mm. se, että ns. metataidot ja niiden opettaminen ovat vieneet jostakin käsittämättömästä syystä huomion siitä tärkeimmästä eli substanssiosaamisesta. Loputon hypetys on tämän maan viranomaissyöpä! Esimerkiksi hitsaajan hommassa ei auta yhtään, vaikka puhuisi kuutta kieltä ja olisi peto verkostoitumaan, jos ei osaa hitsata. Paluu perusasioihin niin työvoima- kuin muussakin koulutuksessa voisi parantaa tilannetta ruohonjuuritasolla. Ja yritykset kiittäisivät.
No huh!