AURINGONLASKU TAISI JÄÄDÄ KESKEN
Helsingin Sanomat teki muutama vuosi sitten Etelä-Pohjanmaalle suuremman palveluksen, mitä osasi arvatakaan. Kun otsikot revittiin auringonlaskun maakunnasta, ja asiaa vielä todisteltiin useamman aukeamallisen verran, vedettiin näillä perukoilla hernettä nenään.
Nyt alkaa kiukku vaihtua plus-etumerkillä varustetuiksi numeroiksi.
Seinäjoen seutu on jo jonkin aikaa ollut yksi maan seudullisista voittajista. Muuttotappiot ovat kääntyneet voitoiksi, maakuntakeskuksesta on tullut tulppa maakunnan reuna-alueilta etelään muuttavien tielle. Tämän vuoden aikana on maakuntakeskukseen ja sen naapurikuntiin Nurmoon ja Ilmajoelle pysähtynyt lähes 600 ihmistä.
Kuntaliitto julkisti alkuviikosta rakennemuutoskatsauksensa, ja sitä lukiessa ei eteläpohjalainen voi muuta kuin hymistellä tyytyväisenä. Seinäjoen seutu ja Etelä-Pohjanmaa ovat mukana monessa myönteisestä kehityksestä kertovassa listassa.
Työpaikkojen määrä on Seinäjoen seudulla lisääntynyt. Näin siitäkin huolimatta, että valtakunnallisesti katsottuna eniten töitä on kadonnut juuri siltä alalta, joka Etelä-Pohjanmaalla on vahvinta eli elintarviketeollisuudesta. Kaikesta huolimatta maatalouteen uskotaan yhä. Myös investointien määrä on maan kärkikastissa.
Myös väestömäärä on kasvanut samaan tahtiin isojen seutukuntien, kuten Jyväskylän, Turun tai Jyväskylän kanssa. Paluumuutto on lisääntynyt ja myös syntyvien määrä on kääntynyt nousuun.
Erityisen mairittelevia yliopistottomalle maakunnalle ovat luvut, jotka kertovat tutkimus- ja kehitysosuuksien lisääntymisestä. Siellä porskuttaa Etelä-Pohjanmaa neljän parhaimman joukossa, kiitos aktiivisten ja ennakkoluulottomien filiaalien, jotka ovat koonneet maakunnan parhaita voimia samojen kattojen alle.
Elämisen tahti näkyy myös kulttuurissa. Vuosikymmenen aikana on Seinäjoen seudun tarjonta lisääntynyt huimasti. Teatteri on maan kärkeä, eritasoista ja -tyyppistä musiikkia riittää vaikka viikon jokaiselle illalle, maan huiput saralta kuin saralta pysyttävät kiertueensa eteläpohjalaisyleisön nautittavaksi.
Edellisviikon uutinen kertoi, miten hotelliyöpymisten määrä kasvoi Seinäjoella viime kesän aikana huikeat 36 prosenttia. Se oli enemmän kuin maan yhdessäkään muussa kaupungissa. Aihetta on röyhistellä myös Areenalla, joka on lyönyt itsensä läpi messu- ja kongressijärjestäjänä. Maakunnassa on näytetty, että täällä osataan pitää huolta vieraista, ja sehän poikii aina lisää vieraita.
lähde: ILKKA 5.11.2004 / Marja Tyynismaa
http://www3.ilkka.fi/servlet/page?_pageid=4028&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&depa=10&id=3116723
Helsingin Sanomat teki muutama vuosi sitten Etelä-Pohjanmaalle suuremman palveluksen, mitä osasi arvatakaan. Kun otsikot revittiin auringonlaskun maakunnasta, ja asiaa vielä todisteltiin useamman aukeamallisen verran, vedettiin näillä perukoilla hernettä nenään.
Nyt alkaa kiukku vaihtua plus-etumerkillä varustetuiksi numeroiksi.
Seinäjoen seutu on jo jonkin aikaa ollut yksi maan seudullisista voittajista. Muuttotappiot ovat kääntyneet voitoiksi, maakuntakeskuksesta on tullut tulppa maakunnan reuna-alueilta etelään muuttavien tielle. Tämän vuoden aikana on maakuntakeskukseen ja sen naapurikuntiin Nurmoon ja Ilmajoelle pysähtynyt lähes 600 ihmistä.
Kuntaliitto julkisti alkuviikosta rakennemuutoskatsauksensa, ja sitä lukiessa ei eteläpohjalainen voi muuta kuin hymistellä tyytyväisenä. Seinäjoen seutu ja Etelä-Pohjanmaa ovat mukana monessa myönteisestä kehityksestä kertovassa listassa.
Työpaikkojen määrä on Seinäjoen seudulla lisääntynyt. Näin siitäkin huolimatta, että valtakunnallisesti katsottuna eniten töitä on kadonnut juuri siltä alalta, joka Etelä-Pohjanmaalla on vahvinta eli elintarviketeollisuudesta. Kaikesta huolimatta maatalouteen uskotaan yhä. Myös investointien määrä on maan kärkikastissa.
Myös väestömäärä on kasvanut samaan tahtiin isojen seutukuntien, kuten Jyväskylän, Turun tai Jyväskylän kanssa. Paluumuutto on lisääntynyt ja myös syntyvien määrä on kääntynyt nousuun.
Erityisen mairittelevia yliopistottomalle maakunnalle ovat luvut, jotka kertovat tutkimus- ja kehitysosuuksien lisääntymisestä. Siellä porskuttaa Etelä-Pohjanmaa neljän parhaimman joukossa, kiitos aktiivisten ja ennakkoluulottomien filiaalien, jotka ovat koonneet maakunnan parhaita voimia samojen kattojen alle.
Elämisen tahti näkyy myös kulttuurissa. Vuosikymmenen aikana on Seinäjoen seudun tarjonta lisääntynyt huimasti. Teatteri on maan kärkeä, eritasoista ja -tyyppistä musiikkia riittää vaikka viikon jokaiselle illalle, maan huiput saralta kuin saralta pysyttävät kiertueensa eteläpohjalaisyleisön nautittavaksi.
Edellisviikon uutinen kertoi, miten hotelliyöpymisten määrä kasvoi Seinäjoella viime kesän aikana huikeat 36 prosenttia. Se oli enemmän kuin maan yhdessäkään muussa kaupungissa. Aihetta on röyhistellä myös Areenalla, joka on lyönyt itsensä läpi messu- ja kongressijärjestäjänä. Maakunnassa on näytetty, että täällä osataan pitää huolta vieraista, ja sehän poikii aina lisää vieraita.
lähde: ILKKA 5.11.2004 / Marja Tyynismaa
http://www3.ilkka.fi/servlet/page?_pageid=4028&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&depa=10&id=3116723
Vastaukset 12
Vanhimmat
todistaa vääjäämättömästi sen että,Ilkan Päätoimittaja Hokkanen oli täysin väärässä kun aikanaan vastusti Unioniin liittymistä.
Hokkanen kirjoitti vuositolkulla kuinka Eteläpohjanmaan tapaiset maakunnat kuihtuvat ja kärsivät liittymisestä kaikkein eniten.
Ei täällä nyt kuitenkaan kaikki ole aivan mallillaan,mielellään näkisin että Seinäjokeen liittyisivät myös Ilmajoki,Nurmo ja Ylistaro,siinä olisi aika voimakas kaupunki.
Siis kyllähän täällä paremmin menisi jos emme olisi liittyneet. Se, että nyt menee kohtuullisesti, ei todista etteikö itsenäisenä menisi nykyistä paremmin.
Ehkä lyhytnäköisesti näyttäisi siltä, että siellä menisi paremmin. Te ette kuitenkaan selviä omillanne, joten tärkeämpää on se, miten koko Suomen käy. Asiallisesti on niin, että liittyminen oli oikein.
Tai sitten menisi nykyistä huonommin. Mene ja tiedä. Joka tapuksessa varmasti joku EeUun kannattaja valittaisi päivästä toiseen unionin puolesta samalla tavalla kuin eräs ylihärnmäläinen nykyään sitä vastaan.
kuten Atrian nousu nykyisiin mittasuhteisiin on liittymisen seurausta.Kilpailu on pakottanut teurastomoalallakin vähentämään kustannuksia,tässä tapauksessa Eteläpohjanmaa on siitä hyötynyt,on näin tullut tavallaan suurteollisuutta maakuntaan.Täällä on ollut nimenomaan pulaa suurista työnantajista,tietysti on vieläkin.
Sitä en usko missään tapauksessa että tilanne olisi parempi Unionin ulkopuolella.Kyllä kovempi kilpailu on loppujen lopuksi luonut yrittäjyyttä tännekkin päin,on ollut pakko investoida,esim.maataloudessa,siitä on sitten kaikki hyötyneet.
Väitehän oli se, että EU:n myötä kuihtuu kokonaan. Onko kuihtunut?
Kumma kun minun silmiin ei ole vielä kertaakaan osunut Hokkasen kirjoituksista sellaista väitettä että "kuihtuu kokonaan".
Siksi onkin paikallaan kysyä, että kenenkähän väite se sellainen on?
Se nyt on aivan selvää, että Suomen kansantalous ei ole EU-jäsenyydestä hyötynyt.
Tarkoitan siis että haitat ovat hyötyjä suuremmat.
Elintarvikekaupan vapautuminen ei missään nimessä riitä kompensoimaan niitä suoria ja välillisiä kustannuksia, joita EU aiheuttaa sekä yksityiselle että julkiselle sektorille.
Maatalous ja elintarvikesektori olisi sitäpaitsi voitu liberalisoida ilman EU-jäsenyyttäkin. EU:n ulkopuolella se olisi voitu tehdä hallitusti.
Seinäjoen alueen menestyminen todistaa, ettei siellä ole jääty EU:hun liittymistä vaikeroimaan vaan tartuttu toimeen niillä edellytyksillä, joita se toi tullessaan. Se on hyvin käytännöllinen ja terve reaktio. Tuskinpa Hokkanenkaan on juuttunut EU:n vastustamisen juoksuhautoihin - hän tuntuu ainakin kirjoituksistaan päätellen rationaalisesti ajattelevalta henkilöltä.
Mikäs siellä on tilanne tuon esiin
ottamasi Seinäjoen, Ilmajoen, Nurmon ja Ylistaron yhdeksi kaupungiksi liittämisen suhteen?
Nurmo tuntee pärjäävänsä yksinkin,pelkäävät että liittyminen heikentäisi palveluja ja sivukylät unohdettaisiin.Ylistarossa on myös vastustava kanta,ainakin kirkonkylässä ja muissa sivukylissä,pelätään jäävän unohduksiin.Halkosaarelaiset ja Kitinojalaaset eivät juurikaan Ylistaron kirkolla käy muutenkun jos pyrökratia pakottaa,he varmast liittyisivät.Ilmajokisten kantaa ei voi oikein tietää,voimakasta maataloutta,muutenkin ehkä pärjäävät kohtalaisesti.
Peräseinäjoki liittyy Seinäjokeen,niillä pitäjillä ei ole edes yhteistä rajaa,joten se tuntuu vähän keinotekoiselta.
Terveysyhtymä on purkautumassa,joten yhteistyö on menossa huonompaan suuntaan.Seinäjokiset ajattelevat että he joutuvat kustantamaan liikaa yhteisistä menoista.Tosiasia kuitenkin on että maakunta pitää Seinäjoen liikeelämää pystyssä,ja tuovat sinne rahat.
-sitä minä tässä vain yritän vihjaista, ettei pääkaupunkiseutu ole maassamme ainoa mahdollinen paikka olla ja hyvin elää.
Melkeinpä missä tahansa Suomessa on mahdollista menestyä jos tahtoa on riittävästi.
Seinäjoen seudulla ei EU:n tuloa ole jääty sättimään vaan ryhdytty toimeen niiden mahdollisuuksien puitteissa joita nyt on. Se on hyvin käytännöllinen ja terve reaktio.
Pohojalaaset ovat onnistuneet pelaamaan esim. maatalouden investoinnit iytselleen, koko potisyta menee pelkästään "vuoristoalue-" Etelä-Póhjanmaalle lähes 40 %. Käsikassarana heillä on ollut MTK
Myös muita yritystukia on suunnattu tolkuttomasti Kepulandiaan.
Iytysita koko potisyta vaan ittelles!