Juttu oikeastaan alkoi jo hieman toisaalla, ja tässä linkki sinne: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000005251448
"Elämän kiintopisteitä...Jatko
Kirjoittanut: tuttumies 5.11.2004 klo 12.23
....
Ehkä olet huomioinut, että statistinen termodynamiikka käyttää juuri tuota kuvaamaani vale-entropiaa, kutsuen sitä joko tilastolliseksi entropiaksi tai vain entropiaksi, ja sitä voidaan käyttää myös lämpöopissa."
Jos nyt leikimme hetken aikaa, että on olemassa "kemiallista entropiaa", millä siis tarkoitettaisiin konsentraatioden tasoittumista.
Näin ehkä saattaa tapahtuakin, en sitä kiistä, ja se saattaa noudattaa hyvin pitkälle samankaltaista logiikkaa kuin termodynaaminen entropiakin.
Jos vähäinen entropia tarkoittaa sitä, että pitoisuuserot ovat suuria, ja suuri entropia tarkoittaisi vastaavasti sitä, että pitoisuus erot ovat pieniä, ja toteaisimme, että pitoisuuserot pyrkivät väistämättä tasoittumaan, aivan kuten lämpötilatkin.
Tässä täytyy kuitenkin huomioida se, että kemiallinen energia on luonteeltaan täysin toisenlaista kuin termodynaaminen energia.
Jos "termodynaamiset pitoisuus erot" ovat pieniä, niin järjestelmän käyttökelpoisen energian määrä on myös pieni.
Mutta jos kemialliset pitoisuus erot ovat pieniä, se ei kerro vielä paljoakaan järjestelmän energian määrästä.
Tässä yksi esimerkki:
Jos eristetyssä astiassa on kahta kemikaalia, polttoainetta ja hapetinta. Alussa aineet ovat säiliön eriosissa, mutta ajan myötä "kemiallisen entropian" määrä kasvaa, ja pitoisuudet tasoittuvat.
Mutta vaikka entropian kasvu saavuttaa oman raja-arvonsa, niin järjestelmän energia ei ole loppunut. Järjestelmässä on vielä paljon käyttökelpoista energiaa. Kipinä vain, ja sekoittunut hapetin/polttoaine seos palaa. Eli syntyy kemiallinen reaktio. Tuo kemiallinen reaktio tuottaa uusia yhdisteitä. Eli lisää järjestelmän monimutkaisuutta, ei suinkaan vähennä sitä.
Mitä tasaisemmin kemikaalit jakaantuvat sitä enemmän on erilaisia mahdollisuuksia kemiallisille reaktiolle.
Näin ollen "kemiallinen entropia" mahdollistaa uusien yhdisteiden muodostumisen.
Kemiallisista reaktioista vapautuva energia saattaa mahdollistaa lisää ja uudentyyppisiä kemiallisia reaktioita.
Tämä on yksi syy sille miksi lämpöoppia ja kemiaa ei saa sekoittaa toisiinsa. Yksinkertainen sääntö mikä voi päteä yhteen asiaan ei välttämättä toimi juuri niinkuin pitäisi jossain muualla. Tämän vuoksi mitään sääntöjä ei saisi siirtää tieteenalalta toiselle ilman selvää näyttöä siitä että säännöt todella pätevät.
"Elämän kiintopisteitä...Jatko
Kirjoittanut: tuttumies 5.11.2004 klo 12.23
....
Ehkä olet huomioinut, että statistinen termodynamiikka käyttää juuri tuota kuvaamaani vale-entropiaa, kutsuen sitä joko tilastolliseksi entropiaksi tai vain entropiaksi, ja sitä voidaan käyttää myös lämpöopissa."
Jos nyt leikimme hetken aikaa, että on olemassa "kemiallista entropiaa", millä siis tarkoitettaisiin konsentraatioden tasoittumista.
Näin ehkä saattaa tapahtuakin, en sitä kiistä, ja se saattaa noudattaa hyvin pitkälle samankaltaista logiikkaa kuin termodynaaminen entropiakin.
Jos vähäinen entropia tarkoittaa sitä, että pitoisuuserot ovat suuria, ja suuri entropia tarkoittaisi vastaavasti sitä, että pitoisuus erot ovat pieniä, ja toteaisimme, että pitoisuuserot pyrkivät väistämättä tasoittumaan, aivan kuten lämpötilatkin.
Tässä täytyy kuitenkin huomioida se, että kemiallinen energia on luonteeltaan täysin toisenlaista kuin termodynaaminen energia.
Jos "termodynaamiset pitoisuus erot" ovat pieniä, niin järjestelmän käyttökelpoisen energian määrä on myös pieni.
Mutta jos kemialliset pitoisuus erot ovat pieniä, se ei kerro vielä paljoakaan järjestelmän energian määrästä.
Tässä yksi esimerkki:
Jos eristetyssä astiassa on kahta kemikaalia, polttoainetta ja hapetinta. Alussa aineet ovat säiliön eriosissa, mutta ajan myötä "kemiallisen entropian" määrä kasvaa, ja pitoisuudet tasoittuvat.
Mutta vaikka entropian kasvu saavuttaa oman raja-arvonsa, niin järjestelmän energia ei ole loppunut. Järjestelmässä on vielä paljon käyttökelpoista energiaa. Kipinä vain, ja sekoittunut hapetin/polttoaine seos palaa. Eli syntyy kemiallinen reaktio. Tuo kemiallinen reaktio tuottaa uusia yhdisteitä. Eli lisää järjestelmän monimutkaisuutta, ei suinkaan vähennä sitä.
Mitä tasaisemmin kemikaalit jakaantuvat sitä enemmän on erilaisia mahdollisuuksia kemiallisille reaktiolle.
Näin ollen "kemiallinen entropia" mahdollistaa uusien yhdisteiden muodostumisen.
Kemiallisista reaktioista vapautuva energia saattaa mahdollistaa lisää ja uudentyyppisiä kemiallisia reaktioita.
Tämä on yksi syy sille miksi lämpöoppia ja kemiaa ei saa sekoittaa toisiinsa. Yksinkertainen sääntö mikä voi päteä yhteen asiaan ei välttämättä toimi juuri niinkuin pitäisi jossain muualla. Tämän vuoksi mitään sääntöjä ei saisi siirtää tieteenalalta toiselle ilman selvää näyttöä siitä että säännöt todella pätevät.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.